Sápmi |

Muhtin Sámedikki áirasat háliidedje ráddjet čoahkkimis govvema – láhkačálli muittuhii, ahte almmolaš čoahkkimis oažžu govvet

Sámedikki ortniiduvvančoahkkin álggii earenoamáš episodain sámepolitihka almmolašvuođas.

Inka Kangasniemi ja Pigga Keskitalo Saamelaiskäräjien 2020-2023 ensimmäisessä kokouksessa.
Sámedikki anárlaš áirras Inka Kangasniemi (gurut bealde) ii háliidan, ahte su govvejit čoahkkimis. Olgeš bealde čoahkkima čuovvu eanodatlaš áirras Pigga Keskitalo. Govva: Tuomas Hautaniemi / Yle

Sámedikki ortniiduvvančoahkkin álggii diibmu 10 Anáris Sámi soga lávlagiin, boarráseamos áirasa sáhkavuoruin ja nammačuorvumiin. Dan maŋŋá áirasat ságastallagohte das, ahte leago čoahkkimis lohpi govvet áirasiid.

Ortniiduvvančoahkkima jođiheaddji, anárlaš Kari Kyrö muitalii čoahkkima álggus, ahte muhtin Sámedikki lahtut leat almmuhan, ahte eai hálit govvejuvvot.

Sámediggeáirasat Inka Kangasniemi ja Anu Avaskari háliideigga ráddjet dokumentáraid govvema Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis Anáris odne guovvamánu 27. beaivve. Kangasniemi válddii ovdan sáhkavuorustis dan, ahte dokumentáraid govvemis ii leat boahtán ovddalgihtii diehtu sidjiide, ja son háliida diehtit, makkár oktavuođas son čájehuvvo dokumentárain.

– Mun bivddášin, ahte in oidnošii govain ja mu eai filbmešii.

Kangasniemi gáibidii dokumeantadahkkiin čilgehusaid dokumeanttaid sisdoaluin e-boasta bokte. Yle Sápmi ii leat velá ožžon Inka Kangasniemi kommenteret sávaldagas govvengildosis.

Dokumeantadahkki Mikaela Weurlander Svenska Yles muitalii čoahkkima álggus iežas prošeavttas, man sii leat govvemin ja čilgii, ahte almmolaš sajis galggašii leat lohpi govvet. Weurlander namuhii, ahte sii leat dahkamin diimmu guhkkosaš dokumentára, mas muitalit sápmelaččain ja masa leat jearahallan máŋggaid olbmuid.

Mikaela Weurlander Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa
Dokumeantadahkki Mikaela Weurlander Svenska Yles muittuhii, ahte čoahkkin lea almmolaš báiki, gos lea lohpi govvet. Govva: Tuomas Hautaniemi / Yle

Láhkačálli: "Sámedikki čoahkkin lea almmolaš dilálašvuohta"

Sámediggeáirras Anu Avaskari evttohii, ahte čoahkkin gaskaldahttojuvvošii ášši geažil. Son váillahii dieđuid dokumeantadahkkiid ulbmiliin.

– Dáppehan leat maiddái eará dokumeantadahkkit, maid birra mis ii leat diehtu. Háliidat diehtit, ahte maid sii dahket čoahkkimis.

– Mii áddet gal, ahte dát lea almmolaš báiki, muhto ii sáhte leat nu, ahte dáppe leat sierra intreassajoavkkut, mat govvejit, eatge mii dieđe, maid sii áigot.

Avaskari navddii, ahte dokumeanttaid dahkkiin leat politihkalaš ulbmilat.

– Dan mii diehtit das, go muhtimiidda lea diehtu johtán, muhto mii eat dieđe maid ja geaid sii leat govvemin, dadjá Anu Avaskari Yle Sápmái.

Eanodatlaš várreáirras Niko Valkeapää mielas lea ortnegis, ahte čoahkkimis govvejuvvo. Maid áirasat Anne Nuorgam ja Tuomas Aslak Juuso sávaiga rabasvuođa namas, ahte govvemii lea lohpi.

Sámedikki doaibmi láhkačálli Kalle Varis deattuhii, ahte dilálašvuohta lea almmolaš iige doppe sáhte eastit govvema nu guhká, go dat ii hehtte čoahkkima.

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous 27.2.2020
Sámedikki ortniiduvvančoahkkin lea jođus Anáris Sajosis. Govva: Tuomas Hautaniemi / Yle

Sámi filbmadahkki: "Figget sensureret ja jávohuhttit"

Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis ledje báikki alde guokte sierra dokumeantadahkki. Sámi dokumeantadahkki Suvi West lea hirpmástuvvan muhtin sámepolitihkkáriid vuogis geahččalit jávohuhttit mediabargiid almmolaš čoahkkimis.

– Lea áibbas čielga ášši, ahte mus lea lohpi govvet čoahkkinsáles, gos leat politihkkárat, maid álbmot lea válljen.

West deattuha, ahte politihkkáriin ii leat seammalágan priváhtasuodji go dábálaš olbmuin, ja dát lea vuohki mainna geahččalit jaskkodahttit rabas ságastallama ja giddet daid olbmuid njálmmi, geat figget buktit áššiid ovdan.

– Lea áibbas čielga ášši, ahte politihkkáriid lea lohpi čuovvut ja mii galgat čuovvut. Dákkár sensureren- ja jávohuhttiniskkadeapmi lea áibbas absurda, ahte dat dáhpáhuvvá dáppe Sámis.

– Nie ii galggašii leat, ja namalassii mii bargat min barggu, go mii leat dáppe. In dieđe galggango čaibmat vai čierrut, ja doaivumis dás ii šatta dakkár vuohki ja dáhpi. Dasa galggašii giddet fuopmášumi, dadjá West.

Dokumeantadahkkiid lassin čoahkkima čuvvot maid máŋggat sierra dieđihangaskaoamit, mat govvejedje čoahkkima jođu. Dasa lassin Sámediggi striime čoahkkima njuolgga neahtas.

Suvi West
Sámi dokumeantadahkki Suvi West lea hirpmástuvvan jávohuhttin figgamušain. Govva: Vesa Toppari / Yle

Kyrö: "Ferte váldit vuhtii daid áirasiid, geat eai hálit leat mielde govain"

Čoahkkima jođiheaddji Kari Kyrö evttohii, ahte almmolaš čoahkkima oažžu govvet, muhto govvema maŋŋá dat olbmot, geat eai háliit iežaset govaide, váldojuvvojit vuhtii čuohppanmuttus.

Dokumeantadahkki Weurlander dajai, ahte son ii sáhte lohpidit dan.

Ortniiduvvančoahkkima jođiheaddji Kari Kyrö bivddii buvttadeaddjiid ja govvejeaddjiid váldit vuhtii sin sávaldaga, geat eai hálit leat mielde govain.

– Dat lea mu sávaldat, in dan gieldde, muhto dat lea mu sávaldat. Lasihan maid, ahte in maiddái ieš háliidivčče mielas leat das mielde, dajai Kyrö.

Kari Kyrö lea ovdalis namuhan, ahte lea gearggus váldit Sámedikki njunnoša nappo ságadoalli báikki vuostá, jus oažžu doarjaga eará lahtuin.

Sámedikki čoahkkin gaskkaldahttui diibmu 11 ja áirasiin leamašan ráđđádallanboddu gitta gaskabeaivvi rádjái. Dál áirasiin lea boddu ráđđádadallanbottus diibmu 14.30 rádjái.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä