Sápmi |

”Muittašan ain Kurujávrri” – Measta 60 jagi dassái gárte olbmot guođđit ruovttuideaset dáhkujávrriid ovddas

Vuohču vuorrasut olbmot gallededje guovllus, man manahedje čázi vuollái. Millii badjánedje lossa dovddut.

Ristenrauna Magga hálešta vuohččulaččain Mokta-doaimma ordnen Mutenia-reaissus.
Ristenrauna Magga hálešta Anna-Liisa ja Susanna Sieppiin ja Hilkka Maggain Mokta-doaimma ordnen Mutenia-reaissus. Govva: Maiju Saijets / Yle

Jahki 1960 lea vel bures muittus ovddeš Kurujávrri áššiide. Dan jagi gárte dán uhca sámegiláža olbmot guođđit ruovttuideaset Lokka dahkujávrri ovddas.

Ásllaga Susanna, Susanna Sieppi (ovddeš Magga) muitá, ahte sii vulge Kurujávrris skábmamánus 1960. Sieppi muitala, ahte sin bearaš: oabbá Eeva, viellja Juhán ja eadni Kaarina vulge ovttas gusaiguin vázzit lagamuš gillái Muteniai.

Elle-Maria Sieppi ja Susanna Sieppi čohkohallaba Tapio vieljažiid stobus Mutenias. Stohpu lea huksejuvvon 200 jagi dassái.
Elle-Maria Sieppi ja Susanna Sieppi čohkohallaba Tapio vieljažiid stobus Mutenias. Stohpu lea huksejuvvon 200 jagi dassái. Govva: Maiju Saijets / Yle

– Skábmamánus mii vulggiimet ja láidiimet gusaid. Dat lei buolvvaid rádjái muohta go mii bođiimet Muteniai. Bijaimet guorbmebiilla ala gusaid ja vulggiimet Vuhččui ja dasto Tankapirtti lahkosii dohko Lehtolai.

Susanna Sieppi muitala, ahte sii fárrejedje ovtta lanjat vistái Lehtolai, mii lei njelješ geainnu guoras. Lehtolas bearaš ásai gávcci jagi ovdalgo fárrejedje Vuhččui ođđa vissui. Sieppi lea okta dan badjelaš 600 olbmos, geat gárte guođđit ruovttuset 1960-logus Soađegilis go stáhta huksegođii gieldda davvi osiide viiddis koansta- dahjege dahkujávrriid.

Dahkujávrrit huksejuvvojedje Suoma šleađga- ja energiijadárbbu deavdima várás. Vuosttas plánat koanstajávrriid huksemis álggahuvvojedje juo dalán nuppi máilmmisoađi maŋŋá ja plánenbarggut besse albma láhkai fártii 1950-logu beallemuttus. Loahpalaš plána Lokka dahkujávrri huksemis válbmanii jagis 1966. Lokka dahkujávrri (417 km² ) deavdin čáziin álggii geassit 1967 ja Porttipahta (216 km² ) deavdin 1970. Dahkujávrrit ovttastahttojedje Vuohču kanálain jagis 1981. Dán áiggi dahkujávrriid čázi allodaga mudden dáhpáhuvvá kanála ja Porttipahta bokte.

Galledeapmi bokta álot muittuid

Ovddeš kurujávrelaš, Susanna Sieppi lea dán áigge vuohččulaš. Son lea ássan dál vihttalogi jagi Vuohčus ja gulul sajáiduvvamin gillái. Ođđa identitehta huksemii lea mannan áigi dego máŋgga earásge, geat leat gártan guođđit ruovttuset dahkujávrriid huksema dihte. Ainge son muittaša mánnávuođas Kurujávrri liegga jurdagiiguin.

– Doppe lei hui suohtas orrut. Mii láviimet vuojadit geassit jávrris beivviid njuolgut. Dát geassi leamaš dego dalle ovdal, ahte hui liekkas geassi.

Vuohččulaš dutki Anna-Liisa Väyrynen lea gieđahallan “En tahtonut ois tätä vieraan maisemiin” – allasevakkojen elämänvaiheista -artihkkalisttis olbmuid eallinbálgáid ja sajáiduvvama ođđa guovlluide. Väyrynen lea gávnnahan jearahallamiid vuođul, ahte nuppástusaide vuogáiduvvan válddii olbmuin iežas áiggi. Boazodoalu ja šibitdoalu joatkašuvvan ođđa báikkis lasihii olbmuid dorvvolašvuođa, oadjebasvuođa ja jáhku boahtte áigái dasa lassin, ahte veahkehii olbmuid sajáiduvvamis ođđa ruovttugillái, gos dat dal ihkenassii lei.

Lokka-Porttipahta dahkujávrriid vuollái bázii máŋgga olbmo ruoktu. Lokka bealde ollásit čázi vuollái báhce Kurujávrri lassin Riesto ja Korvanen gilit. Mutenia ja Lokka gilit seilo, muhto eai datge ovddeš hámis. Stuorra oassi guovllu dáluid eatnamiin báhce čázi vuollái: Lokkas 12 dálus gávccis báhce čázi vuollái. Mutenias dálut báhce gal oidnosii dievá ala, muhto dállooamasteaddjit masse stuorra oasi dáluid eatnamiin ja ná gáržo eallinvejolašvuođat go Kemijoki Os lonui dáluid ja eatnamiid ovddeš oamasteddjiin.

Mutenia boarrásamos visti lea Tapio vieljažiid stohpu.
Mutenia boarrásamos visti lea Tapio vieljažiid stohpu. Viesut leat huksejuvvon 1800-logus. Govva: Maiju Saijets / Yle

Mutenia gilli leage dán áiggi ovttalágan dahkujávrriid huksema muitomearka. Gili dálut ceaggájit ávdimin Lokka gáttis sáttodieváža alde. Dáluid oamasta Kemijoki os, mii lea lotnon daid alcces ovddeš oamasteddjiin. Fitnodat láve finahit gilážis gussiid ja máŋga allaárvosaš guossi leatge Mutenia giettis golahan áiggi ja idjadan boares hirsavisttiin. Ovdamearkka dihte Suoma presideanta Urho Kekkonen lea galledan Mutenias.

Sosiálasuorggi olmmoš vásihii iešge dáhkujávrriid váikkuhusa

Dán vahkus sápmelaččaid sosiálasuorggi searvi Sámisoster rs ja Kemijoki Os finahedje Mutenia giettis ja dáluin Vuohču vuorrasut olbmuid geahččamin báikkiid ja muittašeamen áiggi ovdal dahkujávrriid.

Sámisoster-searvvi doaimmajođiheaddji ja guhkes áigásaš sámi politihkkár, Ristenrauna Magga lei maiddái reaissus mielde dego Susanna Sieppige. Maggas lea alddes maid vásáhus dahkujávrriid gáttis ássamis. Eanodagas riegádan Magga fárrii nuorra eamidin Kitinen joga gierragiidda Soađegili oarjeosiide Laiti-gillái jagis 1965.

Ristenrauna Magga muittaša, ahte Laitis ledje loginar dálu, main oassi lei juo guorusin dieid áiggiid go son dohko fárrii. Olbmot dihte bures juo dalle, ahte ruoktogili galggai guođđit moatti jagi siste.

– Dat lei vehá dakkár dovdu olbmuin, ahte dáppe ferte vuolgit eret. Vehá dego máilmmiloahpa dovdu.

Magga muitala, ahte sin bearaš gearggai ássát Laiti-gilis gitta jagi 1969 rádjái ovdalgo guovllu galggai guođđit.

– Dat lei várra jahki 1969 go loahpa loahpas fárriimet eret Vuhččui, gosa huksiimet dálu.

Magga muitá, ahte olbmuin lea oalle váttis hárjánit dahkujávrriide ja dasa, ahte galggai ássat gos nu eará sajis go ovddeš ruovttus.

– Eai olbmot lean hárjánan koanstajávrái, jávregáttit ledje earáláganat. Go suohpui firpmiid, de ii sáhttán diehtit ahte doppe ledje muorat. Dasto darffit lávejedje badjánit čáhcegierragii. Ollu dan guovllu bohccot heavvanedje dahkujávrriide go ledje mannan darfeláhtaid ala ja vudjo čáhcái.

– Dat váikkuhii hirbmat ollu árgaeallimii, ii leange šat dat oahpes biras. Ruoktu lei báhcán, barggut ledje báhcán, maiddái Lappi bálgosa guohtuneatnamat báhce koanstajávrriid vuollái, čilge Magga.

Ristenrauna Magga mielde livččii dehálaš, ahte olbmot beasašedje ságastallat vásáhusain ja das, mo Vuohču olbmuid eallin lea rievdan áiggiid čađa ja dasa čalmmustahttit, man stuorra nuppástusaid dahkujávrriid huksen buvttii olbmuid eallimii.

– Lea hui dehálaš, ahte Vuohčus leat ožžon sosiálasuorggi searvedoaimma johtui, čilge Magga ja čujuha Mokta-doibmii, man ulbmil lea fállat Vuohču guovllu vuorrásut olbmuide virkkosmahttin- ja ovttastallanvejolašvuođaid.

Eurohpá uniovnna stuorimus dahkujávrri Lokka-Porttipahta huksemis lea dál birrasiid 50 jagi. Lokkas čázi deavdin álggii čakčat 1967 ja Porttipahtas fas čakčat 1970. Dáid jávrriid ovddas gárte fárret 640 olbmo jagiid 1960 ja 1970 gaskkas eará guovlluide. Maiddái okta Eurohpá stuorimus jekkiid, Posoaapa bázii dahkujávrriid vuollái.

Susanna Sieppi ja Ristenrauna Magga jearahallamiid sáhtát guldalit Dearvva!-sáddagis Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä