Sápmi |

Muttošjávrri ja Váhčira nuorra boazodoalliid nahkárat njálgot easka, go Jiekŋameara ruovdemáđija lea sihkkojuvvon eret maid eanangoddelávas

Nuorra boazodoalli ballá politihkkáriid ain niegadit Jiekŋameara ruovdegeainnus.

poroja syötetään heinällä
Jussa Seurujärvi biebmá bohccuidis. Jiekŋameara ruovdegeainnu ledje árvalan johtit earret eará su bohccuid guohtumiid čađa. Govva: Kukka Ranta

Nuorra sápmelaš boazodoallit Jussa Seurujärvi Muttošjávrri bálgosis ja Tuomas Semenoff Váhčir bálgosis leaba seamma oaivilis das, ahte easka dalle soai loahpalaččat bálleba oađđit ráfis, go Jiekŋameara ruovdemáđija guoski plánat leat eretsihkkojuvvon maid sámeguovllu ođđa eanangeavahanplánas, Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 -nammasaš lávas.

Plánejuvvon, miljárddaid euroid ruovdegeaidnu livčče sáhttán johtit earret eará dán guovtti bálgosa čađa.

Vuossárgga almmustuvvan Jiekŋameara ruovdegeainnu čielggadeapmi čájehii, ahte fidnu ii livčče ruđalaččat gánnáhahtti, iige čielggadanbargojoavku dan dihte árval dan ektui joatkkadoaimmaid. Dát ii goittotge njuolga dárkkut, ahte Jiekŋameara ruovdegeaidnu ii šatta. Jos politihkkáriin lea hállu ovddidit ášši, sii sáhttet dan dahkat.

Jussa Seurujärvi eahpida, leatgo suopmelaš politihkkárat vel gergosat luohpat ruovdegeaidnonieguin.

– Dan mun lean váhá smiehttan, ahte Lappi politihkkárat ja eará olbmot geain lea vuoibmi, sii goittotge háliidit dan ruovdemáđija velá. Danin dan galggašii fidnet doppe ođđa eanangoddelávas eret.

– Mun lean gearggus joatkit dáistaleami sámeáššiid bealis, juos lea dárbu, dadjá Seurujärvi Muttošjávrri bálgosis.

Jussa Seurujärvi.
Bárttetlaš Jussa Seurujärvi lea vuostálastán Jiekŋameara ruovdemáđiija earret eará Red line -nammasaš proteastta njunnošis. Govva: Greenpeace / Jani Sipilä

Seurujärvi maid deattuha, ahte dál go leat Suomas ođđa eanangoddeláva olis plánemin sámeguovllu boahttevaš eanangeavaheami, de buohkat, geain lea váháge vejolašvuohta, galget mannat dáid gullandilálašvuođaide. Buohkaide rabas álbmotdilálašvuođat leat dáid beivviid vel gaskavahku Soađegilis ja duorastaga Anáris.

Tuomas Semenoff: Eanangoddelávas eretsihkkun livčče velá dat maŋimuš čuokkis dán áššis

Váhčira bálgosa boazoisit Tuomas Semenoff Čeavetjávrris dadjá, ahte sutnje lei illuođas gullat, ahte Jiekŋameara ruovdemáđija plánemii eai evttohuvvo joatkkadoaimmat.

– Dát leai hui buorre ođas munnje. Galhan mii leat olu smiehttan dán ášši. Dathan gal lea dieđusge buorre, go dat eai goittot velá álgge eanet plánet dan ruovdemáđija, dadjá Tuomas Semenoff Čeavetjávrris.

Poromies Tuomas Semenoff käyttää nykyisin harvoin äidinkieltään koltansaamea.
Dat gal lea buorre, juos beassá plánet eallima ruovdemáđija haga, dadjá Váhčira bálgosa boazoisit Tuomas Semenoff. Govva: Sara Wesslin / Yle

Semenoff muitala, ahte son lea eanáš interneahtas lohkan ruovdemáđija guoski plánain. Son lea seamma oaivilis nu Jussa Seurujärviin go Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikioin das, ahte ruovdemáđija guoski plánat galget eretsihkkojuvvot maid boahttevaš eanangoddelávas.

Davvi-Lappi eanangottelávva jahkái 2040 lea dál barggu vuolde. Juos eanangoddelávas eai leat šat mielde merkejumit vejolaš ruovdemáđijas, de sii ožžot loahpalaččat ráfi dán áššis.

– Dat livčče velá dat maŋimuš čuokkis dán áššis. Dathan lea dál dieđusge doppe lávas mielde, ja livččege buoret, ahte dat ii leat doppe, Tuomas Semenoff dadjá.

– Juos beare beasašii plánet eallima dán ruovdemáđija haga, dat livčče buorre, Tuomas Semenoff vel lasihastá.

"Váttis vel dadjat, bissugo ruovdegeaidnu eanangoddelávas"

Lappi eanangoddehoavda Mika Riipi, guhte lei mielde Jiekŋameara ruovdemáđiija čielggadanbargojoavkkus ja lea Lappi lihtu beales dahkamin ođđa eanangoddeláva, dadjá, ahte su mielas lei álgoálggus jo áibbas čielggas, ahte ruovdegeaidnu ii leat dán dilis gánnáhahtti.

Mika Riipi
Lappi eanangoddehoavda Mika Riipii čielggadeami boađus ii leat ođas. Govva: Anneli Lappalainen / Yle Sápmi

Son oaivvilda, ahte dákkár stuorra máđiijaid smiehtadettiin galggašiige bastit geahččat doarvái guhkás boahttevuhtii.

– Plánema oktavuođas galggašii guorahallat, makkár eallin ja doaibmabiras sápmelaččaid ruovttuguovllus lea jagi 2040, Riipi dadjá.

Riipi mielas dál vuos lea váttis dadjat, várrejuvvogo Jiekŋameara ruovdemáđiijai lihkká sadji sámeguovllu ođđa eanangoddelávas. Lávva lea cealkinláhkai gitta guovvamánu lohppii. Lávvaáššegirjjit, plána ja dieđut cealkimis gávdnojit Lappi lihtu neahttasiiddus.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä