Sápmi |

Ná Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid jienastanlogut duođaid doibmet

Boahtte čavčča leat Suoma sámedikki válggat ja ohcan sámedikki jienastanlohkui bistá dán jagi lohppii. Norggas ja Ruoŧas ledje diibmá sámedikkiid válggat. Yle Sápmi čielggadii mo jienastanlogut doibmet iešguđet davviriikkas.

Saamen lippu
Ohcan Suoma sámedikki jienastanlohkui nohká 31.12.2014 diibmu 16.00. Govva: Yle

Sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris leat olles fárttain ráhkkaneamen boahtte jagi sámedikki válggaide. Ohcan Suoma sámedikki jienastanlohkui lea rabas dán jagi loahpa rádjai.

Davvin máŋgasat digáštallet olles áigge das geas galggašii leat vuoigatvuohta válggain jienastit. Sámediggelága ođasmahttin, mii lea dál jođus, lea buktán ášši maid riikkamedia dihtui. 

Máŋgasat oaivvildit, ahte Suoma dálá sápmelašmeroštallan lea menddo čavga ja leat gáibidan rahpasot linjá, dego Norggas.

Go veardádallá davviriikkaid, de stuorámus erohus ii goittotge leat meroštallamiid sátnehámiin, muhto das, mo ohcamušáid jienastanlohkui gieđahallet.

Sápmelašmeroštallamiid gaskas dušše uhca erohusat

Sámedikki jienastanlohkui ohcaleamis mearridit lágas. Gii válgalogahallamii sáhttá ohcat, meroštallojuvvo vehá eará láhkai iešguđet riikkas.

Guovddážis buot golmma davviriikka sápmelašmeroštallamiin lea olbmo iežas áddejupmi áššis (nu gohčoduvvon iešidentifikašuvdna) sihke oktavuohta sámegillii. Ruoŧas ja Suomas ohcamuša sáhttá ákkastallama ovtta ádjá dahje áhku sámegielain, Norggas reahkká dat, ahte okta máttarvánhen lea hállan sámegiela ruovttugiellan.

Lassin dušše Suomas sáhttá ákkastallat ohcamuša dainna, ahte olbmos lea máttarvánhen, guhte lei merkejuvvon dološ eanan-, vearro- dahje heaggagirjjiide lappalažžan. Dán gohčodit lappalaščuokkisin.

Lappalaščuoggás ii leat áige- dahje sohkabuolvaráddjehus, dego giellakriteras, mii govviduvvo bajábealde.

Bábir alde Suoma sápmelašmeroštallan orru juobe viidásot go Norggas ja Ruoŧas.

Norgga jienastanlohku buohkaide rabas

Norggas válgalogahallamii sáhttá ohcalit goas beare.

Válggain báikkit juhkkojuvvojit válgabiriid mielde ja biriid báikemearri dárkkistuvva guokte jagi ovdal válggaid válgalogahallama vuođul. Jienastanvuoigatvuođa eaktun lea goittotge jogo Norgga riikkavulošvuođa dahje dan, ahte olbmo girjjit leat Norggas válgajagi geassemánu maŋimuš beaivve.

Buot nuorat eaige boarrásotge olbmot goittotge ohcal jienastanlohkui automáhtalaččat, muhto áššis ferte leat aktiivvalaš. Danin Norgga sámediggi lea kampanjeren viidát oažžun dihte stuorát oasi sámiin čálihit iežaset jienastanlohkui. Norggas go eai goassege čađahan seamma beaktilis sámiid kártema, go Suomas dolin dahke.

Kampanjat leat goittotge muhtin olbmuid mielas mannan menddoge bures. Muhtimat navdet, ahte Norgga sámedikki jienastanlohkui lea menddo álki beassat ja šláddariid mielde dohko leat beassan maid dážat.

Mannan válggaid áigge ášši gieđahalle maid Norgga mediain, go guokte dáža muitaleigga almmolašvuođas, mo soai leigga beassán sámedikki jienastanlohkui.

Troandimis ássi almmái muitalii, ahte son ozai válgalogahallamii, go su sápmelaš skibir ávžžusii su čájehit, ahte gii beare sáhttá beassát dasa mielde. Ruoŧas bajásšaddan ruoŧŧelaš musihkar fas lei ollesolmmošin oahpahallan sámegiela, orui sámeguovllus ja hálidii jienastanlohkui vai beassá váikkuhit iežas servoša áššiide. Guktot beasaiga sisa.

Norggas jienastanlogus mearrida loahpaloahpas Norgga sámediggi

Norggas ohcciid eai dárkkis ovddalgihtii. Jos ohcamuša lea deavdán riekta, merkejuvvo ohcci jienastanlohkui. Jienastanlogu vuođđun lea luohttamuš, deattuha Randi Romsdal Balto Norgga sámedikki čállingottis Yle Sápmái.

– Eat sáhte álgit dárkkistit juohke ohcamuša sierra. Mii luohttit dasa, ahte olbmot addet rivttes dieđuid, go ohcet jienastanlohkui, muitala Balto.

Jienastanlogu rahpet goittotge almmolaš dárkkisteapmái álo ovdal válggaid. Dalle gii beare sáhttá almmuhit, jos gávdná logahallamis geannu, gii ii galggašii das leat.

– Dákkár dilis mii váldit oktavuođa dán olbmui ja sihkkarastit, ahte son lea jienastanlohkui ozadettiin ádden skovi gažaldagaid riekta ja addán rivttes dieđuid. Eat álgge ášši dutkat dađi dárkilabbot, Balto čilge.

Loahpalaš váldi Norgga sámedikki jienastanlohkui merkemis lea Norgga sámedikkis. Balto muitala, ahte logahallamis váidojuvvo hui hárve. Diimmá válggaid oktavuođasge dušše oktii. Geavahaga rievdadeamis eai leat ságastallan dađi eanet, go almmolaš dárkkisteapmi orru leamen doarvái.

Dušše Suomas sáhttá ákkastallat ohcamuša dainna, ahte olbmos lea máttarvánhen, guhte lei merkejuvvon dološ eanan-, vearro- dahje heaggagirjjiide lappalažžan

 

Loahpalaš váldi Norgga sámedikki jienastanlohkui merkemis lea Norgga sámedikkis

Ruoŧasge sáhttá ohcat jámma

Ruoŧas válgalávdegoddi ásahuvvo álo olles válgabadjái. Danin válgalávdegoddi čoahkkana bušeahta rámmaid siste ja ohcamušaid gieđahallet ja dárkkistit maid dakkár jagiid, go eai leat válggat.

Jienastanlohkui dohkkehuvvon olbmot ožžot dohkkeheamis dieđu goittotge easka jahki ovdall válggaid doaimmaheami. Mannan válggaid dohkkehedje jienastanlohkui 900 ođđá olbmo.

Spiehkastatdilis sáhttá válgalávdegoddi maid bivdit ohcci dievasmahttit ohcamušas.

– Dát ii dáhpáhuva dávjá, muhto muhtimin gal. Eanaš ohcamušain bohtet áibbas dábálaš sápmelaččain, geaid ohcamušaid gieđahallan lea oalle oktageardán, muitala Siri Persson Ruoŧa sámedikki čállingottis.

Dehalaš deavdit eavttuid

Jagi 2013 Ruoŧa sámediggeválggaid oktavuođas válgalávdegoddi hilggui 36 ohcamuša.

Ruoŧa sámedikki Siri Persson muitala, ahte daid joavkkus ledje ohcamušat, main eai lean doarvái dieđut. Dábálaš sivva hilgumii lea maid dat, ahte ohcci ii leat Ruoŧa stáhtaborgár dahje ii leat orron golbma jagi Ruoŧas.

– Vaikke nubbi vánhemiin livčče Ruoŧa sápmelaš ja jienastanlogus, nu dat ii leat doarvái dasa, ahte beassá jienastanlohkui, Persson muittuha.

Preliminára válgalogahallan lea maid almmolaččat oaidninláhkai ovddit jagi skábmamánus ovdal válggaid. Dalle gii beare logahallamii merkejuvvon olmmoš sáhttá bivdit iežas dieđuid divvuma. Dego Norggas, maid Ruoŧas logahallamii merkejuvvon olmmoš sáhttá váidit ja bivdit, ahte logahallamis váldojuvvojit eret olbmot, geat eai dohko su mielas gula.

Ruoŧa sámedikki jienastanlogus mearrida loahpaloahpas Norrbottena leanaráđđehus.

Ruoŧa sámedikki jienastanlogus mearrida loahpaloahpas Norrbottena leanaráđđehus

Suomas sámedikki válgalogahallamis mearrida loahpaloahpas alimus hálddahusriekti

 

Mannan válggain válgalávdegotti hilgunmearrádusas váide guhtta olbmo. Sis viđa olbmo váidalus dohkkejuvvui ja sii merkejuvvojedje jienastanlohkui. Dušše okta váidda hilgojuvvui. Leanaráđđehusa jurista muitala Ruoŧa tv jearahallamis, ahte hilguma sivvan lei dat, ahte ohcci ii leat bivdagage maŋŋá dievasmahtán ohcamušas dieđuid, mat guske su gielladuogáža.

Suoma sprintaválggat

Suomas sámedikki jienastanlohkui sáhttá ohcalit dušše oktii njealji jagis.

Boahtte čavčča válggaid várás ohcan nohká dán jagi maŋimuš beaivve. Válgalogahallat galggašii leat gárvvis guovvamánu loahpas.

Suomas almmuhanskovvi sáddejuvvo automáhtalaččat juohke jienastanahkái boahtán 17–21-jahkásaš olbmui, gean vánhen lea merkejuvvon válgalogahallamii. Válgalogahallamiid nuoraid merkejit goittotge easka dalle, go sii leat čálalaččat almmuhan, ahte sii atnet iežaset sápmelažžan. Lassin ohcci galgá leat registerejuvvon orrut suopmelaš gielddas, go ohcanáigi nohká.

Mannan válggain jagis 2011 dušše beare nuorra ohccit leat sullii duhát. Dát lea sullii seamma olu go Ruoŧa beale sámedikki válgalogallamii ledje oktiibuot ohccit. Válgalávdegottis ja sámedikki čállingottis lea stuorra bargu gieđahallat ja dárkkistit buot ohcamušaid ovdal mearreáiggi.

Ovddasvástádus ohccis

Suoma sámedikki válgalávdegotti ságadoalli Janne Näkkäläjärvi muitala, ahte lávdegoddi čuovvu hálddahuslága. Nuba ohcamuša sáhttá dievasmahtit ohcanáiggi loahpa rádjai.

– Máŋgasat maid geavahit dán vejolašvuođa. Válgalávdegottis ii leat áigi bivdit olbmuid dievasmahtit ohcamušaid, vaikke dain váillošivčče dieđut, Näkkäläjärvi muitala.

Suomas sámedikki válggaid erenoamašvuohta lea sápmelašmeroštallama nu gohčoduvvon lappalaščuokkis, mii áidna davviriikan dahká vejolažžan válgalogahallamii beassama dološ eana-, vearro- ja heaggaáššegirjjiid lappalašmerkema vuođul. Ovddit jagiid áiddo dát lea barggahan eanemusat, daningo dokumeanttat leat olu ja máŋggaláganat.

Válgalogahallan lea almmolaččat oaidninláhkai njukčamánus. Dalle juohkehaš sáhttá dárkkistit iežas dieđuid ja gábidit vejolaš njulgema. Earáid guoski dieđuid birra ii sáhte váidit, dego Norggas ja Ruoŧas.

Suomas sápmelašvuođas mearrida loahpaloahpas alimus hálddahusriekti

Suomas sámedikki válgalogahallamis mearrida loahpaloahpas Suoma alimus hálddahusriekti, AHR, gosa ohcamuša hilgumis sáhttá váidit.

Jagi 2011 ohcamis AHR dohkkehii válgalogahallamii njeallje olbmo, geaid sámedikki stivra ii lean ohcamušaid vuođul gávnnahan sápmelažžan. Darkilot logut jagis 2011 eai leat oažžumis.

Jagis 1999 ohcaledje 1 128 olbmo válgalogahallamii lappalaščuoggá vuođul. Sámediggi hilgui dalle 725 ohcamuša. AHR:i váide 656 olbmo. AHR dohkkehii čieža váidaga. 

Ohcan Suoma sámedikki jienastanlohkui nohká 31.12.2014 diibmu 16.00.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä