Saame |

Näkkäläjärven väitöskirja antaa tietoa saamelaisten poropaimentolaisuudesta

Filosofian lisensiaatti Klemetti Näkkäläjärven kulttuuriantropologian väitöskirja Jauristunturin poropaimentolaisuudesta tarkistettiin perjantaina Oulun yliopistossa. Näkkäläjärven mukaan hänen tutkimuksensa syventää ulkopuolisten tutkijoiden aikaisempia poronhoitoa koskevia tutkimuksia ja jopa oikoo väärinkäsityksiä.

Klemetti Näkkäläjärvi nákkosdilálašvuođas 13.9.2013.
Väitöskirjassaan Klemetti Näkkäläjärvi on muodostanut mallin Jauristunturin poronhoidosta ja poromiehen ammattitaidosta. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Filosofian lisensiaatti Klemetti Näkkäläjärven kulttuuriantropologian väitöskirja Jauristunturin poropaimentolaisuudesta tarkistettiin perjantaina Oulun yliopistossa. Väitöstutkimus tuo tieteelliseen keskusteluun saamelaisten sisäisen tiedon poropaimentolaisuudesta ja porosaamelaisten elämäntavasta.

- Näkkäläjärven väitöskirja on intrakulttuurinen, yhteisön jäsenen tekemä tutkimus Jauristunturin perimätiedosta. Tutkimuksella on pysyvä arvo saamelaiskulttuurin kuvaajana, kuvaili vastaväittelijä emeritusprofessori Matti Sarmela väitöstilaisuudessa.

"Poronhoito ei tuhonnut pyyntikulttuuria"

Klemetti Näkkäläjärvi kuvaa väitöskirjassaan laajasti Jauristunturin poropaimentolaisuuden kehittymistä ja porosaamelaisten elämäntavan sopeutumista 65 vuoden aikana.

- Tutkimuksessani merkittävää on se, että se tuo tieteelliseen keskusteluun saamelaisten sisäisen tiedon saamelaisesta poronhoidosta ja luottaa yhteisön omiin ajatuksiin. Tämä tieto syventää ulkopuolisten tutkijoiden tekemiä poronhoitoa käsitteleviä tutkimuksia ja jopa oikoo väärinymmärryksiä, sanoo Näkkäläjärvi.

Aiemmat tutkimukset ovat väittäneet, että poronhoito olisi tuhonnut saamelaisten pyyntikulttuurin. Yksi Näkkäläjärven keskeisistä tutkimustuloksista on se, ettei näille väitöksille ole tieteellistä perustaa.

- Porosaamelaiset eivät ole saamelaisen folkloren eivätkä arkistomateriaalien mukaan tuhonneet mitään muuta kulttuurimuotoa, mutta osasta pyynnillä eläneistä muinaisista saamelaisista on tullut porosaamelaisia, Näkkäläjärvi väittää.

Näkkäläjärven mukaan uusi aika on tuonut mukanaan muun muassa moottoriajoneuvoja, mutta ei ole muuttanut porotöitä eikä vaikuttanut poromiesten ammattitaitoon.

Painottaa saamen kielen merkitystä porosaamelaisten ammattitaidon kantajana

Väitöskirjassaan Näkkäläjärvi on muodostanut mallin Jauristunturin poronhoidosta ja poromiehen ammattitaidosta. Tätä mallia hän kutsuu porosaamelaisten perimätiedoksi.

- Väitöskirjani tuo uutta tietoa erityisesti porojen merkkijärjestyksestä ja sen merkityksestä porosaamelaisille.

Näkkäläjärvi painottaa saamen kielen merkitystä porosaamelaisten ammattitaidon kantajana.

Näkkälän paliskunnan pöytäkirjoissa uutta tietoa heinävahinkokorvauksista

Näkkäläjärvi kertoi väitöstilaisuudessaan, että hänen väitöskirjansa tuo uutta tietoa myös porosaamelaisten ja valtaväestön suhteista. Näkkäläjärvi on ensimmäisenä tutkijana päässyt tutkimaan Näkkälän paliskunnan arkistoja ja pöytäkirjoja.

- Näkkälän paliskunta on luovuttanut minulle pöytäkirjoja, joista näkee, että porosaamelaiset joutuivat maksamaan alueen talollisille merkittäviä heinävahinkokorvauksia noin 40 vuoden ajan. Talolliset olettivat, että porosaamelaisten porot pilasivat ja polkivat heidän heinäpeltojaan. Todellisuudessa talolliset kylvivät heiniä myös jängille ja pystyttivät tyhjiä heinäsuovia, joista perittiin korvauksia.

Nykyrahoissa porosaamelaiset maksoivat heinäkorvauksia yhteensä kaksi miljoonaa euroa vuosina 1930-69.

- Heinävahinkokorvaukset olivat ylimääräistä veroa ja sosiaaliapu porosaamelaisilta talollisille. Korvauksilla on suuri taloudellinen merkitys, mutta se vaikutti myös yhteisöön, kun jotkut perheet joutuivat korvausten vuoksi muuttamaan pois Enontekiöltä.

Tutkija Matti Enbuske on aikaisemmin väittänyt, että heinävahingot tuhosivat Enontekiön suomalaistalollisten maatalouden.

- Enbuske ei käyttänyt lähteenään Näkkälän paliskunnan pöytäkirjoja, vaan virallisia arkistolähteitä. Se antaa väärän kuvan tilanteesta, Näkkäläjärvi toteaa.

Näkkäläjärven väitöskirjan otsikko on Jauristunturin poropaimentolaisuus sekä kulttuurin kehitys ja tietojärjestelmä vuosina 1930-1955. Vastaväittelijänä oli emeritusprofessori Matti Sarmela ja kustoksena professori Hannu I. Heikkinen.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä