Sápmi |

Näkkäläjärvi válddii Ruošša sámiid dili ovdan Eurohpa Ráđi seminára rahpansániin

Sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi buvttii Eurohpa Ráđi seminára rahpansáhkavuorustis ovdan dan, ahte Ruošša eiseváldit leat geahččaleamen heaittihit Guoládaga sámi parlameantta. Näkkäjärvi doarjalii Eurohpá Ráđđái ja riikkaidgaskasaš servošii vai Ruošša sámit eai guđdojuvvo okto ja ahte sii ožžot dárbbašlaš doarjaga.

Valentina Sovkina
Valentina Sovkina dorvvolašvuohta sáhttá leat áitojuvvon, ballá Suoma Sámedikki ságadoalli Näkkäläjärvi. Govva: Eljas Niskanen / Yle

Sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi doalai rahpansáhkavuoru Eurohpa Ráđi seminára Anáris bearjadaga.

Sáhkavuorus loahpas son válddii ovdan dan, ahte Ruošša eiseváldit leat geahččaleamen heaittihit Guoládaga sámi parlameantta ja bidjat sadjái eiseváldiid gohčostaga.

– Dát seminára dáhpáhuvai hui dehálaš áigge. Ruošša ráđđehus lea molson diibmá davviálgoálbmogiid, Raipona, ovddastan organisašuvnna stáhtanjunnošii miehtemielalažžan. Dál seamma lea dahkkon Guoládaga sámi parlameantta buohta mannan lávvordaga. Ruošša sámiin eai leat lágas dáhkiduvvon kultuvrralaš eaige gielalaš vuoigatvuođat ja dál sis geahččalit váldit eret vuoigatvuođa ovddastit iežaset ja vuojit iežaset vuoigatvuođaid, Näkkäläjärvi celkkii.

Näkkäläjärvi dajai, ahte Ruošša sámiid eretduvdilovvon njunuš Valentina Sovkina lea uhkiduvvon ja balddahallon.

– Balan duođalaččat su dorvvolašvuođa beales ja ovddošan ja gudnejahttán su jálluvuođa ja vuollánmeahttunvuođa sámiid vuoigatvuođaid bealušteamis.

"Ruošša sápmelaččaid ii oaččo guođđit akto, mii leat okta álbmot njealji stáhta viidogas"

Näkkäjärvi doarjalii Eurohpá Ráđđái ja riikkaidgaskasaš servošii vai Ruošša sámit eai guđdojuvvo okto ja ahte sii ožžot dárbbašlaš doarjaga.

– Eat sáhte dušše guoras čuovvut go Ruošša sámiin dolvojuvvo eallinsadji ja sii suddaduvvojit oktii váldoálbmogiin. Eat sáhte dohkkehit dan, ahte Ruošša mearrida gii ovddasta sápmelaččaid ja main áššiin sápmelaččat oažžot ságastit. Eat sáhte dohkkehit dan, ahte sápmelaččat šaddet ballat dorvvolašvuođasteaset ja sin geahččalit jaskkodahttit balddihemiin. Dát ii heive Eurohpá Ráđi árvvuide, Näkkäläjärvi dajai.

– Mii dárbbahit din, Eurohpá Ráđđi, hukset ráfi ja oktilašvuođa dego galbma soađi maŋŋelnai. Bivddán din, riikkaidgaskasaš searvvuš, ahte dii bargabehtet buot man sáhttibehtet, ahte sápmelaččat besset eallit Ruošša oadjebasvuođas, almmá balu, uhkideami ja stáhtaláš bággostivrema haga. Ruošša sámiid dilli uhkida oba sámi kultuvrra ja dan boahtteáiggi. Mii leat okta álbmot njealji stáhta viidogas.

"Eurohpá Ráđis leamaš dehálaš rolla galbma soađi maŋŋelaš Eurohpá gárganeamis"

Näkkäläjärvi dajai iežas leat ilus das, ahte Eurohpá Ráđđi bovdii maid Ruošša sápmelaččaid ovddasteaddji hupmat seminárii, vaikko Ruošša sámi áššit eai gulage seminára fáttáide.

– Dát mearrádus lei hui dehálaš sihke sápmelaš searvvušvuođa dáfus ja máilmmipolitihkalaš dili geažil. Eurohpá Ráđis lea leamaš dehálaš rolla galbma soađi maŋŋelaš oktilis ja olmmošriektemiehtemielalaš Eurohpá gárganeamis. Dan olmmošriekte- ja parlamentáralaš bargu lea duddjon eurohpálaš identiteahta ja dáhkidan ráfi.

– Dál dárbbahit nanu Eurohpá Ráđi, soaitá ahte eanet go goassige ovdal. Máilmmipolitihkalaš dilli lea buktán stuora uhki Eurohpá ráfái. Dát dilli šaddá konkrehtalažžan dáppe Anáris, árktalaš guovllus, gos vearjorusten jođálnuvvá ja min orrunduovdagat leat Ruošša ráji lahka.

Humai áitagiin sámekultuvrii

Sáhkavuorustis Klemetti Näkkäläjärvi buvttii ovdan maid dálá áitagiid sámekultuvrii.

– Suopmelaš riektegeavadis ovttahatolbmuid vuoigatvuođat – váldokultuvrra ovddasteddjiidnai – leat lohkkon mávssolaččabun go sápmelaččaid kollektiivvalaš vuoigatvuođat. Oarjemáilmmálaš riekteipmárdussii kollektiivarievttit leatnai váttes gažaldat. Earenoamáš váttis eiseválddiide lea ovttaskas čovdosiid váikkuhusaid čilgen oba sápmelaš kulturhámi dáfus. Ovdamearkka dihte Norgga stáhta uhkida njuovvat bákkuin beali Norgga boazosápmelaččaid bohccuin. Mearrádus sáhttá duššadit boazosápmelaš kulturhámi seailluheami Norggas ja dat cakkalii boahtte buolvva sámi nuoraid beassama boazoealáhusa sisa.

– Stuorimus uhkkin sámi kultuvrra boahtteáigái Suomas lea sápmelašvuostásašvuohta ja dan lassáneapmi. Sápmelaččat šaddet deaivat vel otná beaivvenai utnohisvuođa. Vaššiságat sápmelaččaid guovdu leat lassánan oppalaččat. Dán biehtadahkes dillái ja earenoamážit rasisttalaš čálašeami biehtadahkes váikkuhusaide Eurohpá Ráđđi leanai hui dávjá gidden fuomášumi ja ávžžuhan Suoma riepmat doaibmabijuide dili buorideami várás.

– Riikkaidgaskasaš gárganeapmi lea dahkan máŋggaid kultuvrraid ja gielaid uhkivuložin ja lea juobe jávkadan daid, dego Áhkkilsámi 2000-logus. Ođđaseamos dutkanbohtosiid mielde máilmmis jápmá gaskaárvvu mielde okta giella vahkus. Dát leahttu lea issoras jođán. Buot eanemus uhkivuložin gielalaš diversiteahtta, máŋggahápmásašvuohta, lea jábálaš riikkain. Iežas kultuvrra ja giela bajásdoallan lea váttis váldokultuvrra ja oarjemáilmmálaš deaddagis. Giella sáhttá jávkat ovtta buolvvasnai. Vaikko sámegiella lea oalle ealas dálá buolvva áigge eará sajes, boahtteáigi ii leat goitge dorvvastuvvon. Buot eanemus mearrideaddji lea makkár vejolašvuođat mánáin ja nuorain lea seailluhit sámegielaset, identiteahttaset ja kultuvrras. Eretmuotkun sámiid ruovttuguovllus sáhttá doalvut oba sámi kulturhámi jávkamii. Suomas, Ruoŧas ja Norggas lea stuora gávpotsápmelašvehádat. Vejolašvuođat oahppat sámegiela leat unnit ja juobe bisttemeahttumat ruovttuguovllu olggobealde. Gávpotbiras maid rievdada olbmo, su gaskavuođa lundui ja diehttelas oktavuođat ruovttuguvlui hedjonit.

– Sápmelaččat leat leamaš okta álbmot máŋgga sierra stáhta viidodagas oba historjjás áigge. Dálá áigge midjiide rájiid sárgot njeallje sierra stáhta, Eurohpá uniovdna ja riikkaidgaskasaš-politihkalaš dilli. Lean hui fuolas riikkaidgaskasaš dili váikkuhusain ovttasbargui, Dálá dili váikkuhusat ipmárdussii sápmelaččain oktan álbmogin leat biehtadahkkásat. Min sápmelaččaid gaskii eai galgga duddjojuvvot šat ođđa rájit.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä