Sápmi

Nana árvvut, duddjondáiddut, máinnastanárbevierru ja luonddugaskavuohta – dáid áššiid áhkut, ádját ja vánhemat leat sidjiide oahpahan

Nea-Maria Valkeapää lea hui giitevaš, ahte lea iežas olbmuin beassan oahpu gazzat.
Nea-Maria Valkeapää lea hui giitevaš, ahte lea iežas olbmuin beassan oahpu gazzat. Govva: Vesa Toppari / Yle

Lávre Johan Eira, Inka Musta, Sverre Porsanger ja Nea-Maria Valkeapää muitalit, makkár áššiid sii leat oahppan boarrásut buolvvas.

Sámi árbevierut sirdásit buolvvas bulvii ain njálmmálaččat, muhto dálá áiggis maid kurssain fidne dehálaš oahpu, maid ii álo vealttakeahttá iežas vánhemiin dahje ádjáin ja áhkuin man nu sivas fidne.

Máŋggat ávkkálaš dieđut, dáiddut ja árvvut sirdašuvvet fulkkiin buolvvas nubbái, ja muhtomin lea váttis sirret, geas guđemuš dáiddu lea oahppan.

“Hui stuorra árvu, ahte lagaš birrasis olbmot oahpahit, iige dárbbaš mannat kurssaide”

Gárasávvonlaš Nea-Maria Valkeapää lagaš birrasis earret eará eadni ja áhkku leaba olu duddjon, ja leaba movttiidahttán ja oahpahan maiddái Valkeapää. Son muitala, ahte áhkus ja eatnis leat iežaslágan stiillat duddjot ovdamearkka dihte goikkehiid, ja lea leamašan buorre oaidnit earálágan vugiid duddjot seamma ášši.

– Lean máŋggaid áššiid oahppan iežan olbmuin, inge máhte dadjat, ahte gos lean guđemuš oahpu fidnen, muitala Valkeapää.

Valkeapää muitala iežas leat hui duđavaš dillái, gos lea beassan oahppat lagaš olbmuin, iige leat dárbbašan vuolgit kurssaide hárjehallat. Son deattuha, ahte goittotge lea hirbmat dehálaš doallat kurssaid árbevirolaš dáidduid oahppamii, go juohkehaččas ii leat vejolašvuohta fulkkiin oahppat.

– Das lea hui stuorra árvu, ahte lagaš birrasis olbmot oahpahit, iige leat dárbbašan mannat duodjekurssaide. Kurssaid lea goittotge dehálaš ordnet, muđui árbedáiddut jávket, dadjá Valkeapää.

Guldal Nea-Maria Valkeapää jearahallama dás. Jietna: Pinja Pieski / Yle

“Telefonis diehtu seailu várra jagi guokte, máinnas eallá vaikko duhát jagi”

Sverre Porsanger lea bajásšaddan áiggis, goas ii lean interneahtta ja TV:t. Dalle olbmot johte dálu gaskkain ja máinnastedje. Porsanger muitala iežas leat eanemusat giitevaš fulkkiidasas ja lagaš olbmuidasas máinnastanárbevierus, man lea oahppan sis.

– Olbmuid muitalusain ja ságain leat hirbmat buorit dieđut, ja daid galgá gudnejahttit, čilge Porsanger.

Porsanger deattuha, mo su mielas njálmmálaš árbediehtu lea álo riekta. Álo gávdnojit olbmot, geat divvot rivttes dieđu ja sirdet dan ovddosguvlui, čilge son. Porsangera oainnu mielde maiddái dán áiggis lea dehálaš sirdit máidnasiid njálmmálaččat ovddosguvlui.

– Diehtu seailu telefonis várra jagi guokte, girjjiin moadde čuođi jagi, muhto máidnasat sáhttet eallit duháhiid jagiid, muitala Porsanger.

Sverre Porsangera mielas njálmmalaš árbevierru lea hui dehálaš.
Sverre Porsangera mielas njálmmálaš árbevierru lea hui dehálaš. Govva: Sverre Porsanger / Priváhta

Guldal Sverre Porsanger jearahallama dás. Jietna: Pinja Pieski / Yle

“Lean oahppan boagustit eallima eksistensialismmas ja eahpesihkkarvuođas”

Guovdageaidnolaš Lávre Johan Eira muitala, mo lea oahppan máŋggalágan árvvuid ja rávvagiid eallimii iežas fulkkiin.

– Iežan áhkus ja ádjás lean oahppan vánddardit ja mojohallat eallima čađa gehppodagain. Áhči beale áhkus ja ádjás fas lean oahppan, mo birget ja ceavzit eallima hástalusain, čilge Eira.

Eira jáhkká iežas áhkuid ja ádjáid oahpuid hábmen olu dan, mo son jurddaša eallimis ja makkár árvvut sus leat.

– Áhkut ja ádját leat šaddan nana symbolan árvvuide, main gávnnan ráfi ja gievrodaga go dárbbašan daid.

Eira muitala, ahte eatnis ja áhčis son lea maid oahppan buriid rávvagiid ja árvvuid.

– Jáhkán eatnis lean oahppan albma ráhkisvuođa ja buorrevuođa eará olbmuid ektui, áhčis fas kánske eambbo konkrehtalaš rávvagiid, dego mo birget ruhtaáššiiguin. Ahte dáiddáringe dan ekonomalaš beali ii oaččo vajáldahttit, mojohallá Eira.

Lávre Johan Eira muitala iežas oahppan olu árvvuid ja rávvagiid fulkkiidis.
Lávre Johan Eira muitala iežas oahppan olu árvvuid ja rávvagiid fulkkiidis. Govva: Alice Marie Jektevik

Lávre Johan Eira lea boazodoallibearrašis bajásšaddán musihkkár. Eira muitala, ahte su bearrašis ii leat nu nannosit oidnon juoigan, ovdalgo son ieš álggii juoigat. Dan maŋŋel son lea oahppagoahtán olu luđiid birra áhkuin ja ádjáin guktuid vánhemiid bealde.

– Áhkku láve olu dutkat ja smiehtadit luđiid, ja su bokte oaččon viiddit gova luđiin ja olles juoiganárbevierus. Áhči beale áhkus ja ádjás leat earálágan kristtalaš oainnut luđiid birra, maid lea maiddái somá ja gelddolaš gullat.

Guldal Lávre Johan Eira jearahallama dás. Jietna: Pinja Pieski / Yle

"Giitevaš go lean beassán oahppat luonddus ja duddjomis iežan fulkkiin"

Inka Musta govvida, mo lea oahppan luonddugaskavuođa iežas vánhemiin, áhkus ja ádjás. Musta lea giitevaš, go lea oahppan sis ovdamearkka dihte mo johtit luonddus, gávdnat buorre luomejekkiid, guolástit ja duddjot.

Nugo Nea-Maria Valkeapää, Inka Musta maid deattuha kurssaid mearkkašumi, go álo ii leat vejolaš fulkkiin oahpu gazzat.

– Ieš in lean nuorabun nu movttiidan duddjot, vaikke mus leige duodječeahppi áhkku. Dál fas livččii mokta, muhto áhkku ii šat eale. Álo ii leat vejolašvuohta fulkkiin oahppat, de danin kurssaid lea dehálaš ordnet, muitala Musta.

Inka Musta lea giitevaš, go lea oahppan luonddus ja duddjomis iežas fulkkiin.
Inka Musta lea giitevaš, go lea oahppan luonddus ja duddjomis iežas fulkkiin. Govva: Inka Musta / Priváhta

Guldal Inka Musta jearahallama dás. Jietna: Pinja Pieski / Yle

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä