Sápmi

Neahttarasisma sámiid vuostá leavvá anonyma ságastallansiidduin – eamiálbmotdutkamuša professor: "Sátnefriddjavuođa boasttogeavaheapmi"

Två händer som skriver på en bärbär dator i halvmörker.
Neahtas lea dán áigge álki čállit iešguđet ságastallansiidduide anonyman. Arkiivagovva.

Anonymitehta geažil neahttaságastallamiidda lea álki oassálastit, ledje ságastallamat dasto positiivvalaččat dahje negatiivvalaččat.

Dán áigge neahtas lea vejolaš čállit iešguđetlágan áššiid anonyman ságastallansiidduide. Maiddái sápmelaččaid birra gávdnojit ain eanet ah´ eanet ságastallamat, main leat rasisttalaš kommentárat.

Neahttaságastallama ságain sáhttá gávdnat earret eará sápmelaččaid fuotnuma álbmogin, rivttiid duolbmuma ja stereotiippalaš govvidusaid.

Vaikko vaššiságat ja rasisma levvet neahtas maid sámiid vuostá, dat ii jur oidno bolesa bargguin. Jagis 2019 bolesa dihtui bohte dušše guokte vašširihkkosa, main sápmelaččat ledje čuozáhahkan.

– Nuppi almmuhusas rihkusnamahus lei giktaleapmi álbmotjoavkku vuostá ja nuppis gudneloavkideapmi. Dat ledje ollislaččat buot sápmelaččaid guoski vašširihkusalmmuhusat ja giktaleapmi álbmotjoavkku vuostá lei dáhpáhuvvan neahtas, muitala Suoma bolesámmátallaskuvlla dutki Jenita Rauta.

Statistihkaid mielde jagis 2019 neahtas dahkkon etnisitehtii ja čearddalašvuhtii vuođđuduvvi vašširihkkosiid almmuhedje oktiibuot 69. Vel jagi 2020 vašširihkusdieđuid raporta ii leat gárvvis.

Sátnefriddjavuođa boasttogeavaheapmi

Fasttes čálašeami neahtas ákkastallet ja bealuštit dávjá sátnefriddjavuođain. Lappi universitehta árktalaš eamiálbmotdutkamuša professor Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná, Rauna Kuokkanen oaivvilda, ahte rasisttalaš čállosat ja vaššiságat leat sátnefriddjavuođa boasttogeavaheapmi.

Kuokkanen oaivvilda, ahte anonymitehta lea stuorámus čuolbma neahttarasismmas, go vaššiságain sáhttá čiehkádit anonymitehta duohkái.

– Nuppe dáfus dat bohciida maid das, ahte dihto oassi servodagas oaivvilda, ahte sámiin eai galgga leat rievttit.

Rauna Kuokkanen
Lappi universitehta árktalaš eamiálbmotdutkamuša professor Rauna Kuokkanen oaidná dárbbu ságastallat sosiála media ja neahta kontrollas. Govva: Marko Junttila

Kuokkanen oaidná, ahte rasisma lea maiddái muhtinláhkai váldegažaldat, ahte sámit eai galggaše oažžut fámu eaige mearridanválddi iežaset áššiin. Rasismma váimmožis lea álo oaidnu dihtolágan vuolitárvosašvuođas. Kuokkanen árvala, ahte olbmot eai soaitte atnit sápmelaččaid sierra álbmogin, geaidda gullet ja leat seamma rievttit go earáge álbmogiin.

Gieskat dáhpáhuvvan miellačájeheaddjiid falleheapmi USA kongressii bohciidahtii garra ságastallama dan ovddasvástádusas, mii sosiála media fitnodagain ja geavaheaddjiin lea sátnefriddjavuođa geavaheamis. Kuokkanen oaidná, ahte ovdamearkka dihte USA presideanta Trump civkin Twitteris lea váikkuhan ságastallankultuvrii maiddái Eurohpás ja Davviriikkain.

Kuokkanen oaidná, ahte Davviriikkain lea maid dárbu ságastallat sosiála media kontrollas ja berošmeahttunvuođas. Ságastallan dáhpáhuvvá goittotge maŋŋit dan ektui, man guhká rasisma lea dáhpáhuvvan neahtas, oaivvilda Kuokkanen.

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji: "Suomas dábálaččat buorre sátnefriddjavuođa dilli"

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji Kristina Stenman muitala, ahte sii leat diđolaččat rasismmas ja vaššiságain, maid čállet maid sámiid birra neahtas. Su oainnu mielde vaššiságaide ja rasismii laktása dávjá jurddašanvuohki das, ahte olbmot leat iešguđet láhkai sierraárvosaččat. Vaššiságaide gullá maid dárbu baldit, áitit ja fuotnut muhtun olbmo dahje joavkku.

– Dan olis vaššiságaide laktása olu dakkár, mii soahtá dan vuostá, ahte mis buohkain lea riekti sátnefriddjavuhtii, iežamet oaivila friddjavuhtii, riekti iežamet gillii ja kultuvrii. Vaššiságain geahččalit dávjá loavkidit nuppiid vuoigatvuođaid, dadjá Stenman.

Jakobstads stadsdirektör Kristina Stenman.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji Kristina Stenman muitala, ahte sii leat ovttaveardásašvuođaáittardeaddji doaimmahagas diđolaččat das, ahte sámit vásihit rasismma neahtas. Govva: Yle/Juha Kemppainen

Stenman muittuha, ahte Suomas lea dábálaččat buorre sátnefriddjavuođa dilli. Dainna lágiin juohkehaš galggašii sáhttit čállit iežas namain oaivilis ja vuolggasadjin lea, ahte sániid duohken maiddái čuožžu. Stenman oaivvilda, ahte máilmmiviidosaččat gávdnojit riikkat, gos olbmot soitet gártat olmmošriekteloavkidemiid čuozáhahkan, jus ovdanbuktet oaivileaset. Ná ii goittotge galggašii leat Suomas.

– Gal vuolggasadji lea dat, ahte neahtas galggašii sáhttit leat ovdan namainis. Nu guhká maiddái go sátnefriddjavuođa geavaheapmi bissu dainna lágiin lága rájiid siste, ahte dat ii loavkit earáid rivttiid.

Fáddá lea dutkojuvvon unnán

Psykiatriija doseanta Hannu Lauerma muitala, ahte anonymitehta gilvá neahtas vaššiságaid ja rasisttalaš čállima. Lauerma muitala, ahte neahttarasismma leat dutkan unnán. Nuba sáhttáge beare navdit, manne neahttarasisma dáhpáhuvvá. Neahta bokte oktavuohta earáide lea guhkki, iige ovdamearkka dihte earáid gorutgiela sáhte oaidnit.

Lea maid dakkár fenomena, ahte dihto olbmot čalmmehuvvet iežaset máilmmis ja dat, geain leat eará oainnut áššiin, eai gullo anonyma ságastallansiidduin. Nuba Lauerma árvalusaid mielde ságastallamiin sáhttetge leat dušše ovttabealat ja boasttolágan čuoččuhusat, maid oktage ii olle njulget.

Hannu Lauerma, ylilääkäri, Turun psykiatrinen vankisairaala, THL:n tutkimusprofessori
Hannu Lauerma vástida beaivválaččat bajit doavttirin psykiatriijalaš fáŋgabuohcceviesu doaimmas. Govva: Rami Moilanen/YLE

Lauerma muitala, ahte son lea oktii guovllastan neahtas ságastallansiiddus ságastallama, mii álggii biilla dálverieggáin. Goittotge muhtun gaskka ságastallan jorgásii kommenterejeaddjiid kommentáraid vuođul áššis iešsorbmenávžžuhusaide.

– Nu neutrála ášši ii vuoiga gávdnoge, mas dihto tiippa persovnnalašvuohta ii vuojošii dajašiigo dakkár miela dillái, mas veahkaválddálašvuohta váldá badjelmeari saji, dadjá Lauerma.

Neahtas vaššiságaid čállimii sáhttet Lauerma vásáhusa mielde váikkuhit gaskaboddosaš psyhkalaš maŋosmannama dilit. Maiddái dat sáhttá váikkuhit, ahte olmmoš lea vásihan beahttašumiid ja garra morašreakšuvnnaid. Sáhttá leat maid nu, ahte gárrenávdnasiin lea váikkuhus dákkár láhttemii.

– Neahtas sáhttá ráhkadit alddis dakkár fámolaš niehkogova, mii ii vástit duohtavuođa, muittuha Lauerma.

Sáhttágo de moge árvidit, makkár lea olmmoš, guhte čálaša vaššiságaid neahtas? Yle vuorrováikkuhushoavda Sami Koivisto goittot ii livčče árvidan, makkár lei olmmoš, guhte lei čálašan vaššiságaid su bearraša birra anonyman neahttaságastallamis. Son healkkehii go deaivvai su, dasgo son lei áibbas dábálaš suopmelaš almmái.

Maiddái psykiátra Hannu Lauermas leat seammasullasaš vásáhusat. Son muitala, ahte son lea deaivan leat dahkamušas dakkár dáhpáhusain, main neahtas leat čálašan leavuheamit ja áitán ovdamearkka dihte eiseválddiid.

– Go de dáid dáhpáhusain boles lea vátna resurssaiguin čielggadan ášši, de dávjá leat vásihan, ahte doppe gávdno oalle ujus gánddaš, gii ii vuoiga njunnálagaid máhte dadjat maidige, go su jurddašeami ja motiivvaid geahččalit čielggadit, čilge Lauerma.

Eanet dán fáttás sáhtát guldalit Ásllaga Á-studio -sáddagis. Jietna: Aslak Paltto / Yle, Laura Pieski / Yle

Ásllaga Á-studio -sáddaga sáhtát guldalit maid Yle Areenas.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä