Sápmi |

Neakkelis buohkat háliidit davábeale guohtuneatnamiidda – "Mii mannat dohko vaikko veagal"

Neakkela bálgosa davvi- ja máttaosiid siiddat leat čielgasit eará oaivilis das, galggašiigo bálgosa juohkit guovtti oassái vai livččiigo buoret joatkit oktan. Anne-Maria Magga ballá dálá dili duššadit árbevirolaš sápmelaš boazodoalu. Tuomas Keskitalo vuot dadjá sin mannat vaikko veagal davábeallái, jos bálggus juhkkojuvvo.

Tuomas Keskitalo ja Anne-Maria Magga
Tuomas Keskitalo ja Anne-Maria Magga gullaba guktot Neakkela bálgosii. Govva: Martta Alajärvi / Yle

Neakkela bálgosa juohkináššái ii leat velge boahtán loahpalaš čoavddus, go Davvi-Suoma hálddahusriekti lea máhcahan ášši Lappi guovlohálddahusdoaimmahahkii ođđasit gieđahallanláhkai.

Bálgosa davvi- ja máttaosiid siiddat leat čielgasit eará oaivilis das, galggašiigo Neakkela bálgosa juohkit guovtti oassái vai livččiigo buoret joatkit oktan bálgosin.

Gálggojávrri siidda ovddasteaddji: AVI ii váldán vuhtii sámiid iešmearrideami

Anne-Maria Magga Gálggojávrri siiddas illuda, go bálgosa juohkinášši gieđahallo ođđasit. Gálggojávrri ja Neakkela siiddat, Neakkela bálggus ja boazoisit váide guovlohálddahusdoaimmahaga mearrádusa guođđit bálgosa juogekeahttá.

– Dieđus lea buorre, ahte Davvi-Suoma hálddahusriekti ii nannen dan AVI mearrádusa, mii lei jo álgoálggus hejot dahkkojuvvon, Magga dadjá.

Anne-Maria Magga
Govva: Aslak Paltto / Yle
Magga oaidná, ahte dálá dilis Neakkela bálgosis siidaboazodoallu lea hehttejuvvon ja danin Neakkela bálggus lea mearridan juohkásit. Dán mearrádusa galggašii gudnejahttit, Magga oaivvilda.

– Neakkela bálgosis leamašan álo siidaboazodoallu, nu ahte siiddat guođohit dihto eatnamiin. Suoma boazodoalloláhka ii váldde vuhtii siiddaid iige AVIge leat váldán vuhtii siiddaid iešmearrideami. Go bálggus lea mearridan ahte dat juohkása, de AVI duolbmá sápmelaččaid iešmearrideami. Dat váttásmahttá boazodoalu, Magga dadjá.

Anne-Maria Magga mielas siiddaid árbevirolaš rájáid galggašii čuovvut, iige ná leat su oainnu mielde geavvan.

– Min bálgosis lea hui váttis sápmelaččain, dahje siiddain oppa lohkái dikšut bohccuid, go dáppe eai šat gudnejeahte siiddaid árbevirolaš rájáid. Orru, ahte lea jagis jahkái váddásot hárjehit sápmelaš boazodoalu.

Sávvá, ahte bálgosa gullet dál buorebut

Magga amaša maiddái dan, ahte bálggus ii ieš sáhte mearridit iežas doaimmain, muhto sámi bálgosa áššiinge mearrida loahpalaččat suopmelaš eiseváldi, dán dáhpáhusas Lappi guovlohálddahusdoaimmahat AVI.

– Dieđus olmmoš sávašii, ahte iešmearrideapmi ollašuvašii álkibut, iige nu ahte olles Suoma vuogádat duolbmá sapmelaččaid vuoigatvuođaid. Go orru, ahte ii leat oba bálgosiin iešmearrideapmi, suopmelaš eiseváldi goittotge loahpaid loahpas mearrida ja galgá nannet min mearrádusaid.

Magga sávvá, ahte dál go Davvi-Suoma hálddahusriekti lea gohččon AVI gullat Neakkela bálgosa oassebeliid buorebut, AVI maiddái dan dagašii.

– Goittot hálddahusriekti lea mearrádusas cealkán, ahte AVI ii leat gullan bálgosa dán áššis doarvái, nu ahte dan vuođul sii goittot galggašedje gullat buorebut.

Keskitalo: Dás leat viggamin sirret maid olbmuid

Tuomas Keskitalo Keskitaloid guođohanjoavkkus lea fuolas, go AVI gieđahallagoahtá bálgosa juohkinášši ođđasit. Sin bearraša guohtuneatnamat leat mearriduvvon báhcit bálgosiid rádjeáiddi máttabeallái, jos bálggus juohkása.

– Ii dát nu buorre ođas leat, go das lea min ealáhusas gažaldat, Keskitalo dadjá.

Tuomas Keskitalo VGD-sámiid ovddasteaddjin ILO-gullandilálašvuođas 15.10.2014.
Govva: Vesa Toppari / Yle
Keskitalo mielas dákkár áššit váttásmahttet boazodoalu Neakkela bálgosis.

– Dat lea hui váivi. Juhket olbmuid guovtti jovkui ja ohcet riiddu. Buot olbmot, geat ipmirdit dákkár áššiid ja maid dat dáppe dagahit báikki alde dihtet, ahte dákkár áššiid galggašii dikšut nu jođanit go vejolaš.

Keskitalo mielas bálgosis boazodoallu doaibmá bures oktan bálgosin, gohan buohkat gudnejahttet nuppiideaset eaige vikka sirret olbmuid iešguđet joavkkuide.

– Gal dáppe bures lihkostuvvá, gohan olbmuid atnet dásseárvosažžan. Dás eai leat dušše juohkimin guohtuneatnamiid rádjeáiddiin, dás leat viggamin maid sirret olbmuid. Dát lea olbmuid etnalaš juohkin maiddái, ahte gii lea sápmelaš ja gii nu gohčoduvvon suopmelaš boazodoalli. Das leat lebbemin áibbas boastodieđuid, ahte gii lea suopmelaš ja gii sápmelaš dán bálgosis. Neakkela bálgosa máttaoasis leat sápmelaččat áibbas seamma olu ja seammálágan boazosápmelaččat go davábealde, Keskitalo dadjá.

"Mii eat boađe báhcit áiddi máttabeallái"

Tuomas Keskitalo oaivvilda, ahte sii eai áiggo gal báhcit rádjeáiddi máttabeallái, jos bálggus juhkkojuvvo.

– Jos dákkár rádjeáidi huksejuvvošii, nu mii eat mange namas bázášii áiddi máttabeallái. Mis ii livčče eará ráđđi go sirdit min ealu áiddi dávabeallái ja geavahišgoahtit áiddi dávábeal guovlluid maiddái geasseorohahkan.

Keskitalo oaidná, ahte sidjiide plánejuvvon oassi bálgosis ii leat doarvái buorre dálveguohtuneanan.

– Mii eat sáhte báhcit priváhttaeatnamiidda birra jagi. Doppe máttabealde ii livččii midjiide oktage dálveorohat. Mis leat dievas vuoigatvuođat mannat guođohit bohccuid plánejuvvon áidelinnjá davábeallái.

Pentti Keskitalo seammá guođohanjoavkkus lohká, ahte bálgosa máttabeale guohtumat eai reahkká, das go guovllus leat nu olu eará eanageavaheaddjit, dego bárttat, luottat ja nu ain ovddosguvlui.

Son oaidná, ahte jos bálgosa juogášii eará láhkai ja sii maid beasašedje guođohit bálgosa davágeahčen, heivešii bálgosa juohkin maiddái sidjiide.

Davvi-Suoma hálddahusrievtti mearrádus oažžu láhkafámu 30 beaivvi mearrádusa diehtunaddima maŋŋá. Hálddahusrievtti mearrádusa lea vejolaš váidit borgemánu 6. beaivve rádjai. Dan maŋŋil guovlohálddahusdoaimmahat gieđahallagoahtá ášši ođđasit.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä