Sápmi |

Niillas Holmberg hálida bargat iežas oasi dearvvas servodaga ovdii ja dat báitá maid su dáidagis

Holmberga dáidda lea jagiid áigge šaddán eanet ah eanet politihkalažžan. Geassit son almmustahttá vuosttas čađa politihkalaš diktagirjjis.

Niillas Holmberg
Niillas Holmberg lea sápmelaš diktačálli, musihkar, neavttár ja aktivista. Govva: Linnea Rasmus / Yle

Ohcejohkalaš multidáiddár Niillas Holmberg almmustahtii 19-jahkásažžan vuosttas diktagirjjis. Dat gieđahalai sámi identitehta ja eallima gávpogis guhkkin eret Sámis.

– Daid mu vuosttas girjjiin mu divttat ledje man nu láhkai dego beaivegirjjis, ahte makkár jurdagat ledjege guđege beaivve mielas, de daid birra mun dasto čállen, muitala Holmberg.

Vehážiid mielde su dáidda lea šaddán eanet ah eanet politihkalažžan. Holmberg lea earret eará čállán proteastalávlaga Gállok ruvkedoaimmaid vuostá ja iežas Ylva-joavkkuinis váldán beali Deanu soahpamuša vuostá ja sámiid guolástanrivttiid beales.

Ylva ja Suohpanterror, Ijahis idja 2016
Ijahis ijas 2016 Niillas Holmberg Ylva joavkku loaiddasteami áigge lávddi alde lei performánsa, mii válddii garrasit beali Deanu ođđa soahpamuša vuostá ja sámiid guolástanrivttiid beales. Govva: Jonne Järvinen / Yle

Mannan geasi Holmberg lei okta sis, guhte lei ásaheamen Ellos Deatnu -lihkadusa ja moratorio-guovllu Čearretsullui lahka Ohcejoga márkana, ja son almmustahtii dalle maiddái Ellos Deatnu -proteastalávlaga.

Badjelaš mánotbaji dassái son oassálasttii Trøndelágas oaivilastimii, mas vuostálaste Eurohpá stuorámus bieggamillopárkka huksema Sámi eatnamiidda.

Dáiddár muitala, ahte son hálida bargat iežas oasi dearvvas servodaga ovdii, ja danin politihkalaš áššit bohtet ovdan maiddái su dáidagis.

– Dearvvas servodat mu mielas lea dakkár, ahte áddet dan duođas, ahte mii leat dušše dáppe oasážin eatge hearrástallamin.

Holmberg muitala, ahte hálidivččii lávkut dakkár máilbmái, mas árbevirolaš eallinárvvut livčče olbmuid gaskkas vuođđun olu eambo go dál.

– Dálhan mii leat válddáhallan oarjemáilmmi stuorraservodaga kapitalisttalaš árvvuid ala, ja dat gal lea áibbas dego vuostegeahči, jos jurddaša daid min árbevirolaš árvvuid oassin luonddus eallit ja dakkár gudnejahttima ja muđuige servodatlaččat dakkár kollektiivvalaš jurddašeami.

Ođđa diktačoakkáldagas guorahallá dan, mii cakkada oktavuođa lundui

Geassit 28-jahkásaš Holmberg almmustahttá guđat diktagirjjis, man son ieš govvida čađa politihkalažžan. Girjjis Holmberg gieđahallá sápmelaččaid ja nuppe dáfus oppalohkái álgoálbmogiid oktavuođa lundui. Son maid čalmmustahttá dan, mii lea dat áššiid mii eastá stuorraservodaga oalát goarideames ja ávkkástallamis Sámi eatnamiid.

– Vástádus lea dieđusge, ahte mii ieža. Mii leat dat eastta das, muhto dat mii definere min, lea min oktavuohta lundui. Dán girjjis lea guovddážis guorahallat dan, mii dat lea dat min oktavuohta lundui, mo dat boahtá ovdan ja mo dan vigget cakkadit, danin go dat lea dat sin geaidnu min eatnama resurssaide ja riggodagaide, ja mii leat das ovddas.

Niillas Holmberg
Holmberg ovdanbuktá iežas guđat diktagirjji divttaid Sámi njálmmálaš árbevieruid konferánssa oktavuođas 23.5. Govva: Linnea Rasmus / Yle

Ođđa girjji namma lea Juolgevuođđu, masa diktačálli lea huksen dakkár symbolalaš ja metaforalaš máilmmi, man vašálaš ja vearredahkki lea gámagoarru.

– Dat lea dat stállu dán máidnasis, dat mii ráhkada dohko min julggiid ja eatnama gaskii juoga, mii boahtá dan oktavuođa gaskii. Dat leage okta dán girjji dákkár poehtalaš čuoččuhusain, ahte mii fertet máhccat julggiide, danin go julggiid bokte mii leat guoskkahusas eatnamii.

Juolgevuođđu
Dát okta sárggis johtá olles girjji čađa. Govaid Niillas Holmberg ođđasamos diktačoakkáladahkii lea sárgon Inga-Wiktoria Påve. Govva: Inga-Wiktoria Påve

Niillas Holmberg Juolgevuođđu-diktačoakkáldahkii sáhttá oahpásmuvvat 23.5. Sámi njálmmálaš árbevieruid konferánssa oktavuođas Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris. Dilálašvuođas Niillas Holmberg lohká girjji divttaid ja Inga-Wiktoria Påve muitala girjji govaid birra. Girji almmustahtto dán geasi áigge davvisámegillii, muhto barggu vuolde leat juo suoma-, eaŋgalaš- ja dárogielat jorgalusat.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä