Säämi |

Njellimliih Elsa ja Tuomas Valle opâttáin 1970-lovvoost mainâstem peht anarâškielâ, siämmást vuárkkojii tivrâs tiäđuh tovláá ääigist

Nuora uáppee Luomi paddij kielâmiäštárijdis savâstâllâm, tääl uási mainâsijn kávnoo Yle Areenast já Ellee arkkâduvast.

Elsa já Tuomas Valle Lea Laitisen kielâmiäštáreh.
Elsa já Tuomas Valle Lea Laitisen kielâmiäštáreh. Govva: priivaat

Elsa já Tuomas Valle láin váhá paijeel 50-ihásiih, ko nuorâ nieidâ, Lea Luomi, poođij sunnuu kuuvl opâttâllâđ anarâškielâ. Siämmást sun paddij savâstâlmijd já uási tain mainâsijn rievdâi meid Säämi Radion 1980-lovvoost. Tääl toh láá digi-häämist já kulâmist Yle Areenast.

Mainâsijn puáhtá kuullâđ pargoin, ellein, tuoijuumist, kuáláástmist, puásui hommáin já mestâ jo ubâ ulmuu elimist. Juávhust kávnojeh meid hitruus muštâlusah, nuuvt ko ovdâmerkkân tot maht oovtâ nisonist ij päärni šoddâdem vuálgám pyereest joton, te piejii tom seehâ siisâ já luvvii vuálus ooivij. Suái muštâláin enâmustáá jieijâs elimist. Elsa muštá maht sunnuu rähisvuotâ aalgij.

– Jieh lijjii muu huollâđ, mut ko pyerebijd jieh kavnâm, te ferttejih loopâst munjin turvâstiđ. Kuhháá kal korvih, povvust Elsa Heeikân.

Suái meid eelij motomijn mäddin Lea lunne já tast-uv puáhtá kuullâđ Ellee arkkâduvâst. Elsa já Tuomas mainâsijd ellee arkkâduvâst kávná tääbbin.

Lea Laitinen lâi 1970-lovvoost Njellimist opâttâlmijn anarâškielâ Elsa já Tuomas Valle lunne. Tääl sun lii iäláttuvâst já áásá Helsigist.
Lea Laitinen lâi 1970-lovvoost Njellimist opâttâlmijn anarâškielâ Elsa já Tuomas Valle lunne. Tääl sun lii iäláttuvâst já áásá Helsigist. Govva: privaat

Lea Laitinen, nieidânommâ Luomi, šoodâi maadâ-Suomâst, Järvenpääst, ko naajâi varrii Kaustisijd. Tom maŋa varrij perruinis Helsigân, kost poorgâi Helsig ollâopâttuvâst suomâkielâ totken. Tääl sun lii iäláttuvâst já áásá vala-uv uáivikaavpugist.

Suu nubbe ákku aasâi Suáđekyläst já tobbeen Lea vietij ennuv keesijd. Sun vuolgij luuhâđ Helsig ollâopâttâhân suomâkielâ, te suu pargon poođij uápásmuđ kuávlukieláid. Taan pargoost sun čoogij päikkinoomâid já čuákkimmätki ulâttij meid tavas, Aanaar Njellimân. Tom määđhist sun uápásmui Elsa ja Tuomâs Vallen, kiäh šoddáin suu anarâškielâ kielâmiäštárin.

Laitinen vietij keesijd Njellimist, sun paddij ennuv kielâmiäštáriijdis, Elsa já Tuomas Valle já meid Elsa Saijets.

– Elsah laavijn muštâliđ mielâkuvviittâs mainâsijd, maht sii juttii kárbáin Aanaar jäävrist, taat lai tegu kulokove, muuštâš Laitinen.

Lea oopâi kuldâliđ pyereest kielâ, mut sárnum paasij ucebin. Tom ääigi lai tääppin, et ain ko juávhust lâi taggaar olmooš, kii ij sárnum sämikielâ, te sárnum jurgâlui suomâkielân. Sust poođij kuittâg viššâlis anarâškielâ lohhee. Onnáá peeivi-uv lohá masa jo puoh mii almostuvvoo anarâškielân.

Kielâmiäštáreh láá eenâb ko kielâmáttáátteijeeh, sist puátih usteveh

Elsa já Tuomas Valleest, kielâmiäštárijn, poođijn Lea Laitisen usteveh. Lea kielâoppâm stipend ko nuuvâi, te tom maŋa-uv sii ohtâvuotâ jotkui. Valleh eelli kollimijn Laitisijd mäddin já nubijkulâi. Lea teeivâi Elsa muáddi oho ovdil ko Elsa jaamij. Tuomâs muštosaavâ Lea jurgâlitij Ilmari Mattusân anarâškielân.

Anarâškielâ lii čuávvum Lea Laitisen elimist onnáá peivi räi. Kielâ iäláskem lii sunjin stuorrâ äšši.

– Tot lii ohtâ maailm stuárrámušâin aašijn já ton ko lii peessâm jieš uáiniđ, te oro pyerrin, illood Laitinen.

Kuldâl Lea Laitisen sahhiittâllâm täst.

Varrasamosat: Säämi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä