Sápmi

Njuovahagaid ja ođđaáigásaš vugiiguin bohccos manai ovdal ollu duššái – duohtavuođas lea unnán, mii dálá áigge bálkestuvvo

Njuvvojuvvon bohccot Sarvvesčoalmmi gárdde luhte čakčat 2020.
Dán čavčča leat máŋggain bálgosiin njuovvan ollu gárddi luhtte, go eai leat nu ollu bohccot njuovvanláhkai. Govva: Aslak Paltto

Reaiddut leat sajis, ahte basttášii buot geavahit bohccos maiddái njuovahagain.

Bohcco oaivvit ja juolggit girddašit dán muddo áigge njuovahagain stuorra ruovdeskáhpuide miehtá Sámi. Ovdamearkka dihte 300 bohcco njuovvamis njuovahagas čoggot sullii 2500 kilo bázahusat.

Jahkásaččat boazodoalloguovllus čoggojit sullii 300–400 tonna bázahusat, mat fievrreduvvojit máttás lassibuvttadeapmái – das galgá šaddat beatnagiidda niesti.

Porojen teurastuksesta jääneitä nylkyjätteitä.
Oaivvit, juolggit, gazzat ja dávttit dohkkejit lasibuvttadeapmái, mas njuovahagat ožžot lassidietnasa. Ovdal visot dát šadde dušše gollun bálgosiidda go fertejedje roggat bázahusaid eatnan vuollái. Govva: Aslak Paltto

Vel logi jagi dassá njuovahagaid bázahusat roggojuvvojedje eatnamii, iige das oktage ožžon ávkki. Ollu manai duššái.

Honkajoki Oy lea Suomas jo badjel 50 jagi gieđahallan iešguđetge njuovvanbázahusaid, muhto logemat jagi dassái álge ovddidit maiddái bohcco bázahusaid, muitala Matti Kultalahti, gii lea álggu rájes leamaš mielde bohccobuktagiid buvttadeamis.

– In justa muitte daid vuosttaš iskkademiid, muhto máŋgalot tonna ráhkadeimmet dan bohccobiergo-dáktejáfu, muhto mis ii lean dalle márkan dasa. Ii gávdnon oktage oasti Davviriikkain, ii Suomas, muhto vehážiid mielde moadde jagi maŋŋelis de álge jearahallat Hollánddas ja Duiskkas. Mii álggiimet vuovdalit, ahte livččii dákkár eksohtalaš ávnnas, go bohccojáfu ii fidne eará sájis go Suomas.

Honkajoki oy on Suomen johtava eläinperäisten tuotteiden jatkojalostaja
Gárvvis bohccojáffu lea buktagiin divraseamos maid Honkajoki Oy dahká, muhto gávpi johtá bures ja eanetge vuovddáše. Govva: Honkajoki Oy

Kultalahti mielde vehážiid mielde álgán geahččaleapmi álggii stuorrut ja ealliid biepmuid buvttadeaddjit de beroštuvve oastit. Nu álggii bohccojáffu johtit ain eanet ja eanet. Hástalussan stuora beroštumi dihte šattai skáhppot doarvái ávdnasiid ja ávdnasiid mearri rievddai jahkásaččat ollu, eaige sii bastán fállat nu ollu bohccojáfu go maid fitnodagat livčče hálidan oastit.

Honkajoki Oy boazoprošeakta rievddai bistevaš buvttadeapmin, vaikko buvttadanmearit lea ollu unnibut spiidne- ja vuoncábázahusaid ektui. Fitnodagas gieđahallet iešguđetge ealliid bázahusaid birrasiid 200 000 tonna, main bohccobázahusat, oaivvit, juolggit, gazzat, čoggojit jahkásaččat 300–400 tonna.

– Moadde buvttadeaddji leat doalahan bohccojáfu oassin sin eallibiebmofuođđariin ja das lea márkansadji Duiskkas go ain Hollánddas. Mii leat fievrredan buktaga gitta USA:i, lohká Matti Kultalahti.

Su mielde máŋgasiidda lea doarvái dat, ahte sii sáhttet iežaset buktagiid márkanastimis namuhit, ahte das lea bohccojáffu, ja dat lasiha buktaga beroštumi.

Poronlihaluujauhoa.
Dákkár lea olggosoaidnit gárvvis bohccobiergo-dáktejáffu. Honkajoki vuovdá dán viidáset fitnodagaide, geat ráhkadit ealliid biepmu. Govva: Honkajoki Oy

Eiseváldit ja láhka ráddjejit boazobázahusaid ávkkástallama

Suoma biebmobearráigeahčči Ruokavirasto mielde leat ealliid ávkkástallamis golbma luohká. Bohccojáffobuktagis, maid ovdamearkka dihte Honkajoki Oy ráhkada, sii eai sáhte geavahit earágo luohkká 3-buktagiid, lohká Matti Kultalahti.

Kultalahti mielde njuovahagain basttášedje maiddái geavahit visot čoliid ja čovjjiid, muhto dáid fertešii vuos bassat, go guomu ii oaččo leat dan buktagis, mii vuolgá njuovahagas ovddosguvlui.

– Gal dego Soađegilis bohte ovdal čoalit, go sii basse daid ja sirrejedje čoliid sierra.

Kultalahti árvalage, ahte dálá njuovahagain eai leat rivtteslágan sajit bassama várás ja das livččiige buoridanmunni su mielas.

Lappi bálgosis váttis čakča ovddit jagiid ektui

Lappi bálgosa boazoisit Antti Äärelä mielde bohccobázahusaid ávkkástallan lea ovddit jagiin lihkostuvvan beanta bures.

– Mishan lea geavatlaččat mannan measta visot bázahusat duohko Honkajokii, mii lea dat gieđahallanrusttet doppe máddelis. Álggushan dohko manne visot bázahusat, muhto dál maŋimus jagiin eai mis dáidán mannat go oaivvit, juolggit ja gazzat. Guomočoavjjit ja varra manne de eanaroggái.

Antti Äärelä taljojen kanssa
Antti Äärelä mielas livččii dehálaš ovddidit ain njuovahagaid doaimmaid vai bohccos basttálii ávkašuvvat nu ollu go vejolaš. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Äärelä mielde álggus dohkkehedje maiddái guomočovjjiid.

– Das bohte vissa juoga váttisvuođat dan buhtistanproseassas, nu dat eai šat fuollan daid.

Máŋggain unnit njuovahagain visot bohccovarat golget láhttái ja vara ávkkástallan livččii dehálaš lassi bohcco ollislaš ávkkástallamis. Antti Ääreläs lea jáhkku dan ektui.

– Leathan das sihkkarit iežaslágan hástalusat ja misge leat smiehttan máŋgii, ahte movt vara sáhtálii vurket njuovahagas, muhto das leat iežas hástalusat, makkár golut bohtet lasi ja iešguđetlágan ođđa reaiddut, maid dat dárbbaša. Muhtto sihkkarit dan basttálii ordnet, gohan dan fal oaččolii johtui.

Dán čavčča Lappi bálgosis ja sin kránnjábálgosis Avvilis šattai hástalussan njuovvat, go sin oktasaš njuovahat Vuopmečielggis bulii suoidnemánu loahpas.

– Galhan mis lei álggus ollu ordnenláhkai, go fertiimet hukset lástenbáikkiid ja gárddiid njuovvanbohccuid sirdima várás gárdde lusa, go eat dakkáriid lean ovdal dárbbašan. Ollu leat boahtán lassegolut ja barggut, lohká Antti Äärelä.

Duoljit váttisvuohtan

Vaikko vel leage sáhka, ahte movt bohcco bázahusain sáhtášii buorebut ávkkástallat, de okta dain divrasamos ávdnasiin, maid bohccos fidne, duolji, de dál das ii leat makkárge márkanárvu.

Máŋggain bálgosiin eai leat fidnen gávppiid duljiide ja muhtin bálgosiin duoljit leat maid šaddan oassin bázahusain. Lappi bálgosis lei maid álgočavčča heajos dilli, muhto dál eai duoljit mana šat duššái.

Porojen teurastuksesta jääneitä taljoja
Dán čavčča erenomáš váttisvuohta, go divrras duolji lea šaddan ruskan, mas eai mávsse šat maidege. Govva: Aslak Paltto

– Vuosttaš bigálusas duoljit manne muhtinláhkai bázahusroggái ja de iešguđetlágan mohkiid bokte oaččuimet áigái muhtinlágan duolljegávppi vai fitne juobe juoidá ja eai mana duoljit duššáš, Äärelä suokkardallá.

Liegga čakča maid oasildis buktá hástalusaid duljiid ektui. Váikko vel Lappi bálgosisge leat ollu spilen duljiid, de ii leat sihkkar, ahte obba goiketgo dat albmaláhkai.

– Dál lea hui stuorra vejolašvuohta, ahte duoljit billašuvvet, go dat galggaše beassat goikat, muhto dál leat leamašan hui njuoska dálkkit. Dál lea áibbas earálágan čakča diimmá ektui, Äärelä lohká.

Álgodálvvi erenoamáš liegga dálkkit njoazidit ja hehttejit čohkken- ja johtinbargguid máŋggain bálgosiin, go ii leat dálvan albmaláhkai. Jogat ja jávrrit leat justa bahámus muddui jikŋon, nu bohccuid lihkáhallan lea hui váttis. Lappi bálgosis leat dál gieđahallan sullii beali olles ealus ja dál Äärelä sávváge buollašiid.

– Dál galggašii jiekŋut albmaláhkai vai beasašeimmet rasttildit stuorimus jogaid, muđui dat ii boađe lihkosmuvvat.

Guldal lasi Ásllaga Á-studios.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä