Sápmi |

Norggas ja Suomas seamma hástalus: váttis oažžut sámegielat bargiid girkui

Barents guovllu girkuid ráđđi čoahkkana dán vahkus Anáris. Deaivvadeami fáddán lea girkut ja sámit.

Risten Turi Aleksandersen ja Tuomo Huusko
Risten Turi Aleksandersen ja Tuomo Huusko Anáris Barents guovllu girkuid ráđi čoahkkimis. Govva: Maiju Saijets / Yle

Sámegielat bargit čađat organisašuvnna lea čáppa niehku, masa maid girkut fikkahit Sámis. Barents guovllu girkuid ráđi jahkečoahkkimis Anáris bođii maŋŋebárgga ovdan, ahte diet niehku ii goit vel ollašuva.

Norgga beale sámi girkoráđi váldočálli Risten Turi Aleksandersen dadjá, ahte sámi girkolaš eallin lea ovdánan jagiid mielde, muhto ain sii rahčet dainna, man vánis girkus barget sámegielat olbmot.

– Sámit ožžot gal ipmilbálvalusaid sámegillii ja leat moadde sámegielat bargi, muhto ain leat hui unnán bargit girkus, geat máhttet sámegiela ja geain lea sámi kulturmáhttu, čohkke Turi Aleksandersen dálá dili.

Risten Turi Aleksandersen čilge, ahte Norggas gártet rahčat ášši ovdii máŋgga dásis. Nuppe dáfus sii geahččalit hohkahit sámi nuoraid gazzat girkolaš oahpu, muhto maiddái oahpahit girkobargiide sámegiela, -kultuvrra ja -servodaga birra. Turi Aleksandersen jáhkká seammá sullasaš hástalusa leat miehtá Sámi.

Anára searvegotti girkohearrá Tuomo Huusko nanne Turi Aleksandersena fuomášumi. Huusko mielde Suoma beale searvegottiin leat gal muhtin veardde báhpat, geat hállet sámegiela, muhto eará bargiin ii leatge šat sámegiela máhttu. Su mielas dasa galggašiige dás duohko giddet eanet fuomášumi.

– Mii fertet vihkkehallat dan, ahte maid mii galggašeimmet bargat mánáiguin ja nuoraiguin, gos mii gávdnat resurssaid ja gos oažžut daid bargiid, geat máhttet sámegiela, vihkkehallá Huusko.

– Mu mielas livččii duođaid dehálaš, ahte diakonia-, nuoraid- ja mánáidbargit máhtášedje sámegiela go sishan lea min boahtteáigi.

"Máŋggagielat doaibma ii šatta nuvttá"

Suomas ja Norggas stuorra oassi, sulaid 70 proseantta olbmuin gullá evangelalaš-luteralaš girkui. Dán vuođul sáhttá dadjat, ahte evangelalaš-luteralaš girku girkolaš eallin váikkuha measta juohkehačča eallimii goit muhtin hámis.

Risten Turi Aleksandersen oaidná, ahte girkolaš eallimis lea maiddái dat earenoamáš iđa, ahte dat guoská dovdduide ja dan dihte iežas gielat bálvalusaid fállan livčče vel dehálabbo.

– Dat lea ruhtagažaldat, go guovttegielat ja máŋggagielat doaibma ii šatta nuvttá. Mii fertet oažžut doarjaga vai sáhttit virgádit olbmuid, vai mii sáhttit jorgalit dan maid dárbbašit sámegillii ja čađahit doaimmaid, mat leat sápmelaččaide jurddašuvvon.

– Lea dehálaš ordnet dáhpáhusaid, mat leat jurddašuvvon dušše sápmelaš kristtalaččaide. Ii sáhte jurddašit, ahte gal dat lea doarvái go gullo sámegiella, muhto muđui visot lea suoma- dahje dárogillii. Lea dehálaš, ahte sápmelaččat besset deaivvadit ja ságastallat iežaset gažaldagain ja dákkár doaimmaide fertejit girkku eiseválddit maid juolludit ruđaid, dadjá Turi Aleksandersen.

Máttasámi guovllus johtti searvegoddi

Vaikko sihke Suomas ja Norggas rahčet dainna, ahte sámegielat girkolaš bálvalusat ja bargit leat unnán, de leat maid positiivvalaš áššit, buktiba ovdan Tuomo Huusko ja Risten Turi Aleksandersen. Tuomo Huusko muitala, ahte Suoma bealde girku sámebargu lea ovdánan ollu maŋimuš logi jagis, girkolaš doaimmaide laktáseaddji teavsttat leat ilbmán ja sámegiella lea gullogoahtán maid sámeguovllu olggobealde.

– Dan maŋŋá go Supmii vuođđudedje sámebarggu čálli virggi leat ollu áššit mannan ovddosguvlui. Ovdamearkka dihte Mátta-Suoma gávpogiin leat ordnen sámegielat ipmilbálvalusaid ja sámegielat girkolaš eallin lea oidnogoahtán doppe eanet.

Risten Turi Aleksandersen fas rámida Norgga girku go lea máhttán láhčit máttasámiide dakkár čovdosa, mii doaibmá sin gaskkas.

– Lullisápmelaččaide lea ásahuvvon lullisámi searvegoddi, mii ii leat čadnon ovttage báikái. Dat lea ovttaláhkai johtti searvegoddi, mii lea buorre čoavddus go lullisápmelaččat orrot nu bieđgguid.

Turi Aleksandersen dadjá, ahte ii livčče leamaš vejolaš válljet ovtta báikki ja ovtta searvegotti, gos lullisápmelaččaid livčče sáhttán bálvalit seamma bures go johtti searvegottiin.

– Dat lea buorre vuohki mo girku lea čoavdán dien hástalusa.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat