Sápmi |

Nuoramus sámediggelahtut sávvaba Sámedikki leat eanet somes, oahpásmuvvat nuoraid dárbbuide ja čalmmustahttit dálkkádatrievdama váikkuhusaid sápmelaččaide

Maiddái Nuoraidráđđi vuordá iluin beassat ovttasbargat ođđa Sámedikkiin.

Anni Koivisto ja Karen-Anni Hetta
Sámedikki 2020-2023 nuoramus áirasat Anni Koivisto, 27, ja Karen-Anni Hetta, 26. Govva: Marja Väänänen / Yle, Karen-Anni Hetta

Ođđa Sámedikki nuoramus áirasiin leat čielga jurdagat das, maid boahttevaš Sámediggi galggašii bargat sámenuoraid ovdii.

Sámedikki nuoramus áirasat čuovvovaš válgabajis leaba 26-jahkásaš Karen-Anni Hetta (Soađegilli) ja 27-jahkásaš Anni Koivisto (Ohcejohka).

Guktuid mielas lea váidalahtti, go Sámediggi ii leat nu lagaš sámenuoraide. Soai árvaleaba dasa dálkkásin sosiála medias oidnoma.

– Máŋgii nuorra buolvva politihkárat háliidit geavahit sosiála media váikkuheamis. Lean leamašan guokte jagi mielde gielddapolitihkás ja lean figgan čállit áigeguovdilis áššiid birra ja fidnet olbmuid váldit daidda beali. Lean vásihan, ahte dat lea leamaš hui buorre ja olbmot váldet munnje eambo oktavuođa dál go dalle álggus, muitala Anni Koivisto.

– Sámediggi ii leat nu lagaš sámenuoraide. Dieđiheapmi ja sosiála medias oidnon livčče dehálaš, eaihan nuorat láve gal nu dávjá čuovvut daid čoahkkimiid, lohká Karen-Anni Hetta.

Sode-áššit ja dálkkádatrievdan leat dehálaččat nuoraide

Koivisto ja Hetta oaidniba guktot earret eará sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ovddideami nuoraid dáfus dehálažžan.

– Ovdamearkka dihte mielladearvvasvuohta lea okta fáddá, mii guoskkaha eandalitge nuoraid, go nuoraid fuolla iežas veadjimis lea lassánan. Mis leat maid ollu nuorat, geat leat bajásšaddan dahje fárren sámeguovllu olggobeallái, ja danin olgosápmelaččaid bálvalusat leat dehálaččat justa nuoraide, smiehtada Helssegisge orron Anni Koivisto.

– Mii galgat sihkkarastit, ahte buohkain lea vejolašvuohta doalahit oktavuođa min gielaide ja kultuvrii, lasiha Koivisto.

Anni Koivisto
27-jahkásaš Anni Koivisto lea sosiálapolitihkalaš áššedovdi. Govva: Marja Väänänen / Yle

Karen-Anni Hetta mielas sode-bálvalusat leat maid dehálaččat, muhto vuos son ovddidišgoađášii stuorát gova. Su mielas lea maid dehálaš oahpasmuvvat dasa, maid nuorat iešalddes dárbbašit.

– Buot deháleamos lea iešmearridanriekti ja dan doarjun. Leat ollu áššit, mat gusket beaivvalaš eallima, dego sosiála- ja dearvvašvuohta ja mielladearvvašvuohtabálvalusaid fidnen sámegillii, muhto stuorra linnját leat dat, maiguin galgat vuosttašin bargat, oaivvilda Hetta.

Karen-Anni Hetta
26-jahkásaš Karen-Anni Hetta bargá doaktárin. Govva: Priváhta

Sode-áššiid lassin Anni Koivisto háliidivččii giddet fuomášumi maiddái dálkkádaga rievdamii ja dan váikkkuhusaide.

– Mu mielas dat lea dakkár ášši, mas Sámediggi sáhtášii váldit stuorát rollá. Sámediggi galggašii buktit ovdan, mo dálkkádatrievdan váikkuha sámeguvlui, sámi árbevieruide ja ealáhusaide, ja daid bokte maiddái gillii ja kultuvrii.

"Fertet sihkkarastit buriid resurssaid nuoraidráđđái"

Sámedikki cealkámušaid, álgagiid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid dahje sámenuoraid eallindiliid, válmmaštallá Sámedikki nuoraidráđđi. Nuoraidráđi ovddasteaddji beassá maiddái oassálastit dievasčoahkkimiidda.

Anni Koivisto oaidná nuoraidráđi dehálaš oassin Sámedikkis dás duohkoge.

– Nuoraidráđis lea dehálaš bargu buktit nuoraid jiena Sámediggái. Fertet sihkkarastit, ahte sis leat buorit resurssat vai sii bastet bargat dan barggu. Mii fertet čoahkkimiin guldalit dárkilit sin.

– Jus leat nuoraid guoski áššit gieđahallanláhkai, de nuoraidráđi galgá váldit fárrui juo hui árrat ášši válmmaštallamii ja mearrádusa dahkamii, lohká Koivisto.

Anni Koivisto atná dehálažžan maiddái dan, ahte Sámedikki váikkuhanvejolašvuođat šattašedje nannoseabbon vai nuorat dovddašedje, ahte Sámedikki doaimmaide oassálastin ja válggain jienasteapmi lea buorre vuohki váikkuhit maiddái riikkadási politihkkii.

– Oppalohkái galgat bastit váldit fuopmášupmái nuoraidráđi oainnuid das, makkár áššiid sii atnet áigeguovdilin ja makkár áššiin sii doivot maiddái Sámedikkis aktiivalašvuođa, joatká Koivisto.

"Sávan buori ovttasbarggu joatkašuvvat"

Sámedikki nuoraidráđi ságadoalli Risten Mustonen čuovui sámediggeválggaid gealdagasas, ja vuordáge iluin beassat ovttasbargat ođđa Sámedikkiin.

– Lunddolaččat mii vuordit, ahte šaddá seamma buorre ovttasbargu go mii leamašan dálá Sámedikkiin. Mii vuordit, ahte nuoraid jietna gullo ain ja ahte Sámediggi luohttá dasa, ahte nuorain lea áššedovdamuš áššiin, mat gusket min.

RistenMustonen
Nuoraidráđi ságajođiheaddji lea duđavaš nuoraidráđi ja Sámedikki ovttasbargui vássán válgaáigodagas. Govva: Helga West / Yle

Mustonen sávvá, ahte čuovvovaš Sámediggi giddešii fuomášumi sámegielat nuoraidbargui, gillii, kultuvrii ja riektesajádahkii.

– Ja iešalddes buot dát áššit laktásit resurssaide. Galggašii bidjat eambo návccaid dasa, ahte oažžut eambo resurssaid, bargiid ja nu ain viidásit, lohká Mustonen.

Hetta, Koivisto ja Mustonen ledje mielde Sohkaršohkas 3.10. Guldal sáddaga Yle Areenas.

Sámediggeválgga bohtosiid sáhttá geahččat Yle Sámi válgaboađusbálvalusas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä