Sápmi |

Nuortalaččaid Gramota-arkiiva dohkkehuvvui Unesco listui

Nuortalaččaid dološ Gramota-arkiiva lea dohkkehuvvon Unesco máilmmi muitu -listui. Diehtu bođii viimmat maŋŋit bearjadateahkes.

Gramota-arkiiva Čeavetjávrris 9.10.2015
Nuortalaččat ledje čoahkkanan Čeavetjávrái gullat mearrádusa. Govva: Jouni Aikio / Yle

Sajosa buvttadan suomagiel video Njellimis lávvardaga.

Petsamon Suonikylän kolttien arkisto on saamelaisväestön asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre
Govva: Sámi oahpahusguovddáš
Dieđu almmustahtii Sámi arkiiva diibmu 22.30 iežas Facebook-siiddus, go Unesco stivra lei almmuhan áššis.

Mearrádus galggai almmuhuvvot jo bearjadaga eahketbeaivve.

Nuortalaččat ledje čoahkkanan Čeavetjávrái gullat mearrádusa.
Govva: Jouni Aikio / Yle
Nuortalaččat ledje čoahkkanan Čeavetjávrái gullat mearrádusa, muhto dat ádjánii, daningo earet eará ovtta kiinnálaš evttohusa birra lei boahtán politihkkalaš stuibmi.

"Válljen čájeha Gramota-arkiivva stuorra árvvu"

Jussi Nuorteva
Jussi Nuorteva Govva: Pirita Näkkäläjärvi / Yle
Válljen čájeha man stuorra árvu nuortalašarkiiva Gramotas lea máilmmi áššegirjjiid kulturárbbis.

Dát lea áidna eamiálbmoga ieš seailluhan arkiiva, mii lea seilon dáid beivviide.

– Suenjel-siidda nuortalašarkiiva lea sámi álbmoga áššegirjjiid kulturárbbi stuorámus árdna. Dan boarrásamos áššegirji lea jagis 1601 ja nuoramus jagis 1775. Válljejumi maŋŋá eamiálbmoga arkiiva beassá seamma joavkui ovttas Magna Cartain, Guterberga Biippaliin ja Ludwig van Beethovena Ovccát sinfoniijain, Álbmotarkiivva hoavda Jussi Nuorteva muitala.

Gramota-arkisto lea lávvardaga oaidninláhkai Njellimis diibmu 16 rájes.

Dán háve Unesco logahallamii válde 47 evttohasa 88 ohccis. Dál logahallamis leat oktiibuot 348 dokumeantta.

Gramota láhppui dálvesoađi áigge

Gramota
Govva: SOG
Na mii lea Gramota?

Gramota-arkiivva historjá lea dego ealligovas.

Don dolin dušše golbma olbmo golmma sierra nuortalašbearrašis dihte gos Gramota seailluhuvvo.

Eiseváldit čoaggigoahte 1700-logu rájes dákkáraš áššegirjjiid eret sámi siiddain miehtá Sámi ja danin čiegádedje Suenjel-siidda nuortalaččat dán arkiivva. Okta sivva lei maid suddjet arkiivva buollimis.

Dálvesoađi maŋŋá jáhkke, ahte Gramota-arkiiva lei láhppon. Dat lei goittotge gáddjojuvvon soađi vuolde Álbmotarkiivii, gos dat "gávdnui" easka 1990-logus.

Caraáigge áššegirjjit gitta 1600-logu rájes

Petsamon Suonikylän kolttien arkisto on saamelaisväestön asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre
Govva: Sámi oahpahusguovddáš
Gramota lea nuortalaččaid dološ áššegirjjiid arkiiva.

Das leat Ruošša cára ja Ruošša hálddahusa vuolláičállin dokumeanttat gitta 1600-logu rájes. Dokumeanttat leat liibmejuvvon oktii bohcco dávtis dahkkon liimmain ja rullejuvvon. Rullá lea seailluhuvvon muoraskáhpu siste.

Áššegirjjiid arvu lea das, ahte dat nannejedje nuortalaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid.

– Gramota-arkiiva lei Suenjel-siidda riektevuođđu. Áššegirjjit eai leat dušše teorehtalaš báhpárat, muhto baicce geavahuvvojedje maiddái riekteproseassain duođaštit nuortalaččaid rivttiid. Sullasaš áššegirjjit ledje earáge siiddain erenoamažit Ruošša guovllus, muitala Álbmotarkiivva hoavda Jussi Nuorteva.

Nuortalašarkiivva sisdoallu lea jorgaluvvon suomagillii. Dan jorgalii jagis 1941 ruoššagiela professor J.J. Mikkola ja dat gávdno ain muhtin boaresgirjjiid gávppiin namain Kolttakylän arkisto.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä