Sápmi |

Ođđa lága mielde juohke ovccátluohkkálaš galgá ohcat nuppi dási oahpuide: sámeguovllu gielddat leat ráhkkaneamen ođastussii

Sámi oahpahusguovddáš pláne ovttas gielddaiguin oktasaš ollašuhttinmálle vai sáhttet sihkkarastit nuoraide joatkaga vuođđoskuvlla maŋŋá.

Inarin koulu
Stuorámus oasil oahppit, geat gerget Anára skuvllas, jotket oahpuideaset Avvila logahagas, muitala čuvgehushoavda Ilkka Korhonen. Govva: Sara Wesslin / Yle

Dat oahppit, geat dán giđa gerget vuođđoskuvllas, leat vuosttažat, geaidda guoská oahppogeatnegasvuođa guhkideapmi. Buot ovccátluohkkálaččat galget dál ohcat nuppi dási oahpuide.

Ođđa lága mielde oahppageatnegasvuohta nohká, go nuorra deavdá 18 jagi dahje jos son ovdal dan čađaha nuppi dási dutkosa. Ovdal oahppogeatnegasvuohta nogai vuođđoskuvlla čađaheapmái dahje logi jagi oahppogeatnegasvuođa álgima maŋŋá.

Sámeguovllu gielddat leat váldimin ođastusaid vuhtii iežaset doaimmain, muhto stuorra nuppástusat eai boađe. Gielddaid virgeolbmuid mielde stuorámus váikkuhus lea das, ahte gielddain boahtá leat ovddasvástádus bearráigeahčus ja geatnegasvuohta fállat ain eanet oahpporávvema vuođđoskuvllas.

Gielddat leat dál guorahallamin, mo galget čuovvut ođđa geatnegasvuođaid

Anára gieldda čuvgehushoavda Ilkka Korhonen mielde measta buot anárlaš nuorat jotket skuvlabálgáset vuođđoskuvlla maŋŋá nuppi dássái.

– Vuođđoskuvllas geargan oahppit mannet stuorámus oasil min iežamet logahahkii, mii lea dieđusge álkes čoavddus. Ovtta gieđa suorpmaiguin sáhttá rehkenastit daid nuoraid, geaidda mii dahkat sierra oahppoplána ja geahččat dárkilabbot, gosa guvlui sii vulget, Korhonen čilge.

Inarin kunnan sivistystoimenjohtaja Ilkka Korhonen.
Anára čuvgehushoavda Ilkka Korhonen muitala, ahte jo dán rádjai anárlaš nuorat leat láven gávdnat oahpposaji bures. Govva: Vesa Toppari / Yle

Láhka bođii fápmui jođánabbot go gielddain vurde. Gielddat leatge dál smiehttamen, mo sii čuvvot ođđa geatnegasvuođaid, dego lassánan oahpporávvema.

– Dieđusge mis lei diehtu, ahte dakkár lea válmmastallamis, muhto mearrádus bođii fáhkka. Ii dasa leat nu olu sáhttán reageret riikkadásisge. Rávvengeatnegasvuohta lea jo dál fámus, ja dasa mii eat leat bastán geavatlaččat ráhkkanit, Korhonen dadjá.

Ođastus lasiha hálddahuslaš bargguid

Eanodagas oahppogeatnegasvuođa guhkideames leat dieđihan 9.-luohkkálaččaide ja sin váhnemiidda. Eará doaimmat eai leat vel dahkkon, muhto láhkaođastus lasiha hálddahuslaš bargguid.

– Dál mii leat válmmaštallamen mearrádusa gieldda hálddahusnjuolggadussii, muitala Eanodaga hálddahuslaš rektor Riitta Peltovuoma.

Eanodagas buot vuođđoskuvllas geargan oahppit leat dábálaččat ohcan nuppi dási oahpuide. Dál gieldda bargun lea ođđa lága mielde gohcit, ahte oahppit jotket oahpuideaset vel vuođđoskuvlla maŋŋá.

– Borgemánus dasto virgeolmmoš, gean ovddasvástádussan dat mearriduvvo, geahččá, ahte buohkat leat álggahan oahpuid nuppi dásis, Peltovuoma muitala.

Láhkaođastusa oktavuođas nuppi dási skuvlen šaddá leat ohppiide nuvttá. Sámeguovllu logahagain dat ii leat ođđa ášši.

– Mis leat jo leamaš čavčča rájes ohppiide nuvttá girjjit, dihtorat, materiálat ja maiddái skuvlasáhtut, Peltovuoma dadjá.

Riitta Peltovuoma, Eanodat, oahpahus
Eanodaga hálddahuslaš rektor Riitta Peltovuoma muitala, ahte skuvlavázzin sin logahagas leamašan juo čavčča rájes ohppiide nuvttá. Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Gielddat galget sihkkarastit buohkaide oahpposaji

Ohcejogas sáhttá nuppi dási oahpuid gazzat dušše logahagas. Ámmátskuvlii gártá ohcat eará báikegoddiide. Ohcejoga čuvgehushoavda-rektor Virpi Veskoniemi mielde dillái eai boađe mearkkašahtti nuppástusat.

– Dieđusge dál ferte váldit vuhtii dan, ahte jos oahppit, geat vulget eará báikegoddiide, eai sáhtege leat doppe skuvllas dahje oahput gaskkalduvvet, Veskoniemi dadjá.

Jos nuorra ii oaččo oahppobáikki dahje ii man nu eará siva dihte joatkke nuppi dási oahpuide, ferte ruoktogielda ordnet heivehuvvon, eará oahpuide válmmaštalli oahpuid (su. valmistelevat, nk. nivelvaiheen opinnot) dahje 10.-luohká.

Ohcejogas dákkár vejolašvuođat eai vel leat.

– Datge lea vejolaš, ahte mii vuođđudit diekkára. Dahje jos Sámi oahpahusguovddáš basttášii váldit dakkár válmmaštalli oahpuid sin hárduid ala, Veskoniemi dadjá.

Sámi oahpahusguovddáš nanne ovttasbarggu gielddaiguin

Anár, Ohcejohka ja Eanodat leat árbevirolaččat ovttasbargan Sámi oahpahusguovddážiin ovdamearkka dihte duppaldutkosiin, ja dál ulbmil lea nannet ovttasbarggu.

– Jo dánge rádjái mis lea leamašan oktasašbargu sámeguovllu gielddaiguin nu, ahte ii giige bázáše skuvlensaji haga, muitala Sámi oahpahusguovddáža rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.

Ulbmilin lea plánet oktasaš ollašuhttinmálle jo dán giđa áigge vai sáhttet sihkkarastit nuoraide joatkaga vuođđoskuvlla maŋŋá.

Sámi oahpahusguovddáža rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen
Sámi oahpahusguovddáš áigu nannet ovttasbarggu gielddaiguin, muitala rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen. Govva: Linnea Rasmus / Yle

Rasmus-Moilanen ii jáhke oahppogeatnegasvuođa guhkideami váikkuhit Sámi oahpahusguovddáža oahppimeriide.

– Studeantameriide eai várra boađe stuorát rievdadeamit, dušše ovttaskas studeanttat. Muhto dan duohta dili mii oaidnit buorebut easkka boahtte čavčča, árvala Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.

Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä