Sápmi |

Ođđa sámediggelágas áiggošedje nannet sámiid iešmearrideami – doaibmagoddi attii evttohusas olggos

Ođđa sámediggeláhka nuppástusevttohus manná čuovvovaččat cealkin láhkai. Ulbmilin lea, ahte riikabeaivvit gieđahallá láhkaevttohusa boahtte skábmamánus.

saamenlippu ja suomenlippu
Dálá sámediggeláhka leamašan fámus fárgga 25 jagi. Lága njuolggadusat leat muhtin muddui boarásnuvvan ja njuolggadusaid doaibmivuođas leat fuomášuvvon čuolmmat. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámediggelága ođasmahttin ovdána. Riekteministeriija ásahan doaibmagoddi attii odne maŋŋebárgga evttohusas láhkanuppástusain.

Evttohusaid ulbmilin lea ovddidit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama sihke buoridit sápmelaččaid giela ja kultuvrra guoskevaš iešráđđema ja sámedikki doaibmangáibádusaid.

Doaibmagoddi evttoha smiehttamušainis, ahte Sámedikki válgalogahallamii merkema gáibádusat ođasmahttojuvvojit ja válgalogahallan čohkkejuvvo ođđasit ođasmahtton kritearaid vuođul. Maiddái sápmelaččaid vuoigatvuođa eamiálbmogin ieš mearridit, gii lea sápmelaš, háliidit nannet.

Evttohuvvon nuppástusaid duogážin lea Suoma geatnegasvuohta oažžut sámediggelága soabalašvuhtii ON:id siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoskevaš oppalašsoahpamušain ja eastadit soahpamuša loavkašuhttimiid boahttevuođas.

Vuoigatvuođas jienastit Sámedikki válggain guoskevaš meroštallama evttohit nuppástuhttit nu, ahte paragráfa giellakriteara viidánivččii njealját bulvii ja das váldojuvvošii eret nu gohčoduvvon lappalaščuokkis. Paragráfas livččii gažaldat namalassii vuoigatvuođas jienastit ja vuoigatvuođas vuolgit evttohassan sámedikki válggain iige das livččii meroštallan, gean galgá oppanassii atnit sápmelažžan. Njuolggadus vástida buorre muddui jagis 2017 paraferejuvvon davviriikalaš sámesoahpamuša mearrádusa Sámedikki jienastanlogahallamis.

Henriksson: "Lea dehálaš johtilit divvut dáláš dili"

Dálá sámediggeláhka leamašan fámus fárgga 25 jagi. Lága njuolggadusat leat muhtin muddui boarásnuvvan ja njuolggadusaid doaibmivuođas leat fuomášuvvon čuolmmat.

– Lea dehálaš johtilit divvut dáláš dili ja fuolahit das, ahte Suopma sihkkarastá boahttevuođas dievaslaččat sápmelaččaid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid, deattuha vuoigatvuođaministtar Anna-Maja Henriksson.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso lea duđavaš dasa, ahte sámiid iešmearrideapmi lea váldojuvvon vuhtii evttohusas.

– ON olmmošvuoigatvuođa komitea lea geatnegahttán Suoma divvut dan loavkideami, mii guoská sámiid iešmearrideami ja dát leamaš mis doaibmagottis doaibmabidjun čoavdit dan. Mun lean hui ilus das, ahte dat oidno dál dan loahppabohtosis dáhttun nannet sámiid iešmearridanvuoigatvuođa, dadjá Juuso.

Válggaide evttohit nuppástusaid

Smiehttamuššii gullet maiddái earát evttohusat. Sámedikki válggaid guoskevaš njuolggadusaid evttohit dárkkistit jienasteami álkidahttima dihtii sámeguovllus, gos leat guhkes mátkkit. Doaibmagoddi evttoha ovdamearkka dihtii lihkadeaddji jienastanbáikki geavahussii váldima, ja ahte sámeguovllu gielddain livčče boahttevuođas eanet go okta jienastanbáiki.

Válgalogahallamii merkema guoskevaš ášši nuppástusohcan ođasmahttojuvvošii dan láhkai, ahte vuosttamuš aitosaš nuppástusohcandássin doaimmašii iehčanas ja sorjjasmeahttun nuppástusohcanlávdegoddi. Dat doaimmašii Sámedikki oktavuođas ja dat nammaduvvošii Sámedikki evttohusas. Nuppástusohcanlávdegotti mearrádusain sáhtašii ohcat nuppástusa alimus hálddahusrievttis, jos dat mieđiha váiddalobi.

Láhkaevttohus riikabeivviide skábmamánus

Tuomas Aslak Juuso muitala, ahte doaibmagotti bargu ja ságastallamat leat lihkosmuvvan buriin vuoiŋŋain.

– Lea miellagiddevaš, ahte makkár reakšuvnnaid evttohus oažžu, smiehtada Juuso.

Doaibmagotti evttohus manná čuovvovaččat cealkin láhkai ja ulbmilin lea, ahte riikabeaivvit gieđahallá láhkaevttohusa boahtte skábmamánus.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso árvala, ahte láhkaevttohus boahtá Sámedikki ollesčoahkkima gieđahallamii čakčat. Ulbmilin goit lea, ahte ollesčoahkkin doalašii evttohusas sáttaságastallama ovdal geasseluomuid.

– Mii leat árvvoštallamin stivrrain dan, vai mii oažžut viidát vejolašvuođaid Sámedikki áirasiidda ságastit dán evttohusa birra ja buktit iežaset oainnuid ovdan, dadjá Juuso.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso lea duđavaš dasa, ahte sámiid iešmearrideapmi lea váldojuvvon vuhtii evttohusas. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi | Saamelaiskäräjät

Stáhta bargagođii lága ođasmahttimiin diibmá

Stáhta válddii sámediggelága ođasmahttima barggu vuollái jagi 2020 álggus. Riekteministeriija ásahii álgojagi sámediggelága ovdaválmmaštalli bargojoavkku, man ulbmilin lei guorahallat sámediggelága ođasmahttindárbbuid ovddit láhkanuppástusevttohusa vuođul.

Čakčat riekteministeriija de ásahii doaibmagotti válmmaštallat sámediggelága nuppástusaid ja dat álggahii barggus 1.12.2020. Doaibmagottis ledje fárus ráđđehusbellodagaid nammadan ovddasteaddjit ja Sámedikki nammadan ovddasteaddjit. Barggu jođihii kansliijahoavda Pekka Timonen riekteministeriijas.

Sámediggelága geahččaledje ođasmahttit ovddit ráđđehusbajis, muhto bargu bisánii čakčat 2018, go Sámediggi hilggui dalle dahkkon evttohusa lágas.

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä