Sápmi |

Oanehaččat: 90 sáhku Giehtaruohttasis, sámegirjerádjosa hildut ođasmahtton, boazodoalloguovllus uhcit guovžabivdolobit go diibmá, KulturSápmi čoahkkana Gironis golggotmánus, Luonddusuodjalanlihttu viggá váidit alimus hálddahusriektái Giehtaruohttasa geatkebivdolobis

Dás leat disdaga oanehis ođđasat.

Taavetissa kuvattu karhu
Boazodoalloguovllus leat dán bivdobajis uhcit guovžžaid bivdolobit go diibm Govva: AOP

90 sáhku Giehtaruohttasis

Boles čálii 90 sáhku Giehtaruohttasis vahkuloahpas. Váldooassi sáhkohalai menddo garra leavttu dihte. Vearrámus menddo garra leavttuin vuoddji fáhtehalai vuodjimis 157 km/diimmus, vaikko lohpi lei vuodjit dušše 80 km/diimmus. Boles mearridii su vuodjingildosii. Menddo garra leavttu dihte vuodjingildosiid mearridedje oktiibuot viđa biilavuoddjái. Okta vuoddji mearriduvvui vuodjingildosii, go son vujii mopeda, mii lei rievdaduvvon mohtorsihkkelin.

Lassin guokte guorbmebiilla vuoddji sáhkohalle liigedeattu dihte. Soai oaččuiga oktiibuot 11 000 euro ovddas sáhkuid liigedeattus.

Eatnašat, geat sáhkohalle, ledje olgoriikalaččat.

Anára sámegirjerádjosa hildut ođasmahtton

Anára sámegirjerádju lea leamaš geasset gitta sulaid mánotbaji, go girjerádjosa láhtti bajoža ja hilduid leat ođasmahttán. Ovddeš hildut ledje stuorra ollisvuođat, maid ii sáhttán sirdit. Ođđa hildut leat unnibut, dain leat rullat vuolde ja daid sáhttá lihkahit.

Girjerádju lea dál rabas, muhto áibbas buot girjjit eai leat vel hilduin.

– Moatti beaivve geahčen buot galggašii leat ordnegis, muitalit girjerádjosis.

Anára sámegirjerádjosis leat dán vahku lohppii spiehkasteaddji rabasáiggit, maid gávnnat dáppe. 22.7. rájes girjerádju lea fas rabas dábálaččat.

Boazodoalloguovllus uhcit guovžabivdolobit go diibmá

Boazodoalloguovllus leat dán bivdobajis uhcit guovžžaid bivdolobit go diibmá. Bivdolobit leat oktiibuot 85 guovžža bivdimii. Dat lea 10 lobi uhcit go diibmá. Eana- ja meahccedoalloministeriija lea mearridan, ahte nuorttabeale boazodoalloguovllus oažžu bivdit 70 guovžža ja oarjjabealde 15 guovžža. Bivdolobit leat danin uhcit go diibmá, go oarjjabealde guovžžat ledje unnán bivdolobiid ektui.

Guovžabivdu álgá olles Suomas borgemánu 20. beaivve. Olles Suomas lea lohpi bivdit oktiibuot 313 guovžža.

KulturSápmi čoahkkana Gironis golggotmánus

KulturSápmi bovde sámi kultursuorggi vuosttaš konferánsii Gironii 16.–17.10.2019 ja bovde dál buktit evttohusaid prográmmii.

KulturSápmi lea deaivvadanbáiki olles sámi kultur- ja dáiddasuorgái, gos beassat deaivvadit ja ságastallat makkár gelddolaš dáiddaproseassat leat jođus Sámis. Váldoulbmil lea hukset fierpmádagaid riikarájáid badjel, čohkket ja ovddidit oktasaš kultursuorggi ja movttiidahttit eambbo ovttasbargui. KulturSápmi ii leat politihkalaš konferánsa.

Ovttasbargoguoimmit leat golmma riikka sámedikkit, Sámiráđđi, Innovašuvdna Norga ja Giron Sámi teáhter.

Konferánsa lágiduvvo iešguđege guovllus Sámis jahkásaččat nu, ahte jagis 2020 Ruoŧa sámediggi lágida konferánssa, jagis 2021 Norgga sámediggi ja jagis 2022 dan lágida Suoma sámediggi.

Eambbo dieđuid gávnnat dáppe.

Luonddusuodjalanlihttu viggá váidit alimus hálddahusriektái Giehtaruohttasa geatkebivdolobis

Suoma luonddusuodjalanlihttu viggá váidit Giehtaruohttasii addojuvvon geatkebivdolobis alimus hálddahusriektái. Luonddusuodjalanlihtu Lappi bire váiddii hálddahusriektái guovtti geatkki bivdimii dárkkuhuvvon spiehkastatlobis dan maŋŋá, go geatkebivdu šattai lobálažžan jagis 2017.

Davvi-Suoma hálddahusriekti hilggui váidaga geassemánus. Dál Lappi bire lea ohcan váidinlobi alimus hálddahusrievttis.

Luonddusuodjalanbire mielde Giehtaruohttasa geatkebivdolohpi lei lága vuostá danin, go dat guoská geatkki suodjaleami várás vuođđuduvvon Natura 2000 -suodjalanguovlluid.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä