Sápmi |

Oanehaččat: Anárii plánejit stuorra turistenbáikki, Anára skuvllas buorre sisáibmu, boastastreaika nogai, rabas ságastallamat boahtimin, Holmberg smiehttá luonddugaskavuođa, vearromáhcahusat báŋggus

Dá leat gaskavahku Yle Ođđasat oanehaččat.

Naŋŋanjárga Anára gielda
Naŋŋanjárgii Anárjávrri máttabeallai plánejit ođđa hotealla, restoraŋŋa ja barttaid. Govva: Yle Rovaniemi

Guldal dás Yle Ođđasiid Sámis. Jietna: Kaisa Aikio / Yle

Anárii plánejit stuorra turismaguovddáža

Anár-jávregáddái leat plánemin stuorra turismaguovddáža. Naŋŋanjárgga gáddeeatnamiid oamasta Meahciráđđehus, mii lea ráhkadeamen láva fitnodagain, mii láigoha eatnama Meahciráđđehusas.

Fitnodaga nama eai leat muitalan almmolašvuhtii. Naŋŋanjárga lávas lea huksenvuoigatvuohta logi duhát geardenjealjádasmehtera, muhto Meahciráđđehusa mielde eai áiggo hukset nu olu.

Matti Keränen Meahciráđđehusas muitala, ahte Naŋŋanjárgii huksejuvvo jáhkkimis aŋkke hotealla, restoráŋŋa ja barttaid. Meahciráđđehus sávvá, ahte gielda dohkkeha láva boahtte jagi áigge. Huksen sáhttá álgit dan maŋŋá go lávva lea ožžon lága fámu.

Anára skuvllas buorre sisáibmu

Anára skuvlla giddodagas dahkkon dutkamušaid mielde eai leat ákkat giddodaga geavahangildosii. Skuvlagiddodagas vázzet skuvlla suomagielat vuolit luohkát sihke buot badjeskuvlla oahppit.

Sámegielat vuolit luohká oahppit vázzet skuvlla gaskaboddasaš lanjain Sámekulturguovddáš Sajosis ja gieldda láigohan bearašviesus. Skuvlagiddodagas doibmet ain skuvlla boradanbáiki, dearvvasvuođafuolahus, bátnedikšundoaibma ja nuoraidlatnja.

Anára skuvlla ja máŋggadoaimmadálu ođđa lanjaid plánemii leat várremin mearreruđa boahtte jahkái. Ášši lea oassin Anára gieldda doaibma- ja ruhtadoalloplána jagiide 2020-2022, mas váldostivrra mearrida juovlamánus.

Boastastreaika nogai

Boastastreaika nogai ikte veaigin ja bargit máhccagohte bargui. Maiddái boastajohtu galggašii lágaš beivviin máhccat dábálažžan. Streaikka heaittiheapmái váikkuhii ministtar Sirpa Paatero čilgehus ámmátsearvi boastta- ja logistihkkasuorgi uniovdna PAU:i ja danin streaika nogai.

Boastta áiggui sirdit 700 bargi fuonit bargoeaktosoahpamuša vuollái mii livčče oaivvildan bálkái uhcuma muhtumiin meastta beliin. Ráđđádallamat goit jotkojuvvojit.

Rabas ságastallamat boahtimin

Sámedikke stivrra ordnegoahtá almmolaš ságastallandilálašvuođaid boahtte mánus. Vuosttas ságastallandilálašvuohta lea Gáregasnjárggas boahtte mánu 11. beaivvi.

Oulus ja Roavvenjárggas ovdalaš skápmamánu beallemuttu, ja Čeavetjávrris velá juovlamánu vuosttaš beaivvi. Jagi maŋimuš váldočoahkkin dasto lea Anáris juovlamánu 17.- ja 18.beivviin.

Ulbmilin lea deaivvadit olbmuiguin ja ságastallat singuin áigeguovdilis áššiin Sámedikke barggus. Dilálašvuođain lea maid vejolašvuohta addit nisttiid čuovvovaš sámediggái, man doaibmabadji álgá boahtte jagi álggus.

Holmberg smiehttá luonddugaskavuođa

Dáiddár Nillas Holmberg diktačoakkáldat Jalkapohja olggosaddojuvvo dán mánus. Varrasamos girjjistis son govvida olbmo ja eatnama gaskavuođa, rámida lundui laktáseaddji árbedieđu ja smiehtada dan heivvolašvuođa modearna áigái ja millii. Govaid lea sárgon Ruoŧa beale sámedáiddár Inga-Wiktoria Påve Látteváris Girona gielddas. Holmberg galleda ođđa girjjis olis maid Helssegis dán vahko loahpabealde.

Vearromáhcahusat báŋggus

Otne lea illubeaivi 1,3 miljon suopmelaččas, go vearromáhcahusat leat joavdan báŋgguide. Daid mákset buohkanassii 1,3 miljárda euro ovddas. Dán jagi máhcahusat mákset vuosttaš gearddi ođđa vuogi mielde, iige buohkaide máksojuvvo oktanaga juovlamánu álggobealde dego ovdal. Ođđa máksinbeaivvit leatge suoidnemánu ja juovlamánu gaskkaš ja vuosttamušat ožžo máhcahusaid juo suoidnemánu 4.beaivvi.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä