Sápmi |

Oanehaččat: Árktalaš geasi báhkkasamos geassemánnu, ođđa Sámi ofelaččat almmuhuvvojit Márkomeannu-festiválas, geassebáhkat joatkašuvvet, bargguhisvuohta geahppánan Lappis ja veahki čuorvasat Anárjávrris

Dá leat maŋŋebárgga oanehis ođđasat.

Aanaarjävri
Anárjávri. Govva ii laktás áššái. Govva: Eljas Niskanen

The Barents Observer: Árktalaš geasi báhkkasamos geassemánnu

Ná alla temperatuvrrat eai leat ovdal registrerejuvvon dáid áiggiid jagis. Dán jagi geassemánnu lei lieggasamos mánotbadji goassige eatnama alde.

Maŋimuš temperatuvraolahus jagis 2016 lea časkojuvvon.

Árktalaš guovlu ii leamašan spiehkastat. Dihto davvi guovllut olahedje temperatuvrraide, mat leat eambbo dábálaččat máddin gáddeluopmobáikkiin. Davvi-Sibirjjá Laptevmearas, temperatuvra finai geassemánus juoba 8 gráda lieggasabbon go dábálaččat, čájeha Ruošša meteorologalaš instituhta Roshydromet.

Stuorra oasit Taymyranjárggas ja lagas Laptev- ja Nuorta-Sibirjjá mearain ledje sullii 4 gráđa lieggasabbot go dábálaččat, čujuhit Ruošša meteorologalaš instituhta kárttat.

Báhkkasat goikadedje vegetašuvnna ja gárvvistedje eatnama stuorra meahccebuollimiidda.

Copernicus Athmosphere Monitoring Service mielde geassemánus ledje eambbo go 100 garra ja guhkesáigásaš vuovdebuollima polárgierddu Davvi guovlluin.

Áššis muitala The Barents Observer.

Ođđa Sámi ofelaččat almmuhuvvojit Márkomeannu-festiválas

Njeallje ođđa Sámi ofelačča leat dál válljejuvvon.

Dán jagi ledje 19 nuora, geat ohce šaddat ođđa Sámi ofelažžan. Boahtte skuvlajahkái leat válljejuvvon njeallje ohcci ofelažžan. Ođđa Sámi ofelaččat almmuhuvvojit Márkomeannu-festivála oktavuođas Evenášši gielddas bearjadaga 26.7. diibmu 19:00.

– Boađe fal almmuheapmái, šaddá šovva ja beasat vel oahpásnuvvat daid ođđa ofelaččaiguin, dadjá Maria Gunilla Påve Wilks, guhte lea Sámi ofelaš skuvlajagis 2018/2019.

Maŋŋel almmuheami láidestit ofelaččat festiválaguldaleddjiid Márkomeannu-festivála eahketprográmma čađa. Lávvardaga dahket ođđa ofelaččat dan seammá.

Geassebáhkat joatkašuvvet

Geassebáhkat joatkašuvve Lappis ikte vuossárgga 22.7. Dálkediehtaga lágádusa mielde Lappi alimus temperatuvrrat, 29,7 gráđa mihtiduvvojedje Ylitornio Meltosjávrris. Meltosjávri lei ikte vuossárgga olles riikka nubbin lieggaseamos báiki, dalán Oulunsalo Pellonpää 30 lieggagráđa maŋŋá.

Hui liekkas lei maiddái eará sajiin Lappis. Ohcejoga Geavus mihtiduvvui 28,4 lieggagráđa, Anára Fávllis 28,2 lieggagráđa ja Soađegili Tähteläs 28,1 lieggagráđa.

Dálkediehtaga lágádus einnosta, ahte temperatuvrrat bissot seammasullasažžan Lappis vel odne maŋŋebárgga 23.7.

Bargguhisvuohta geahppánan Lappis

Lappis ledje geassemánu loahpas 9 655 bargguhis bargoohcci, mii lea sullii 990 uhcit go diibmá seamma áigge.

Barggu haga leat erenoamážit bálvalanbargit, vuovdinbargit ja earet eará huksen- ja divvunbargguid bargit.

Lappi bargofámus 11,9 proseantta ledje bargguheapmin, muitala Lappi EBI-guovddáš. Buoremus bargodilli Lappi guovllus lea Ohcejogas ja heajumus Muonas.

Lappis ledje mannan mánu loahpas badjelaš 3 600 rabas bargobáikki. Eanemus barggut leat bálvalan- ja vuovdinbargiide.

Dieđut leat vižžojuvvon EBI-guovddážis.

Veahki čuorvasat Anárjávrris

Lappi gádjunlágádus oaččui ikte eahkes diibmu 22.00 sulaid dieđu, ahte Anárjávrri alde gullojedje veahki bivdagat Malkosulluid lahkosiin.

Lappi gádjunlágádusa gohcci ovttadatjođiheaddji Reino Mattus muitala, ahte báikki ala manne guvttiin gádjunlágádusa fatnasiin, ovttain siviilafatnasiin, bolesfatnasiin ja maiddái gádjunhelikopter Aslak ozai guovllus.

– Ohcamiin fuolakeahttá mihkkige ii gávdnon doppe, muitala Reino Mattus.

Ášši ovdánii gádjunlágádusas bolesii.

Reino Mattus mielde dákkár dáhpáhusat gevvet goit oktii geasis.

– Go lea duokkár fiertu, de doppe Anárjávrri sulluin leat olu olbmot. Lea maiddái vejolaš dalle, ahte gullojit eahpečielggas jienat guhkkelis maid gáldu ii dieđe. Sáhttá orrut ahte muhtin čuorvu veahki, dadjá Mattus.

Reino Mattus rávve olbmuid doaibmat, jus gullojit veahki čuorvumat.

– Vuosttažettiin dieđusge, jus fal lea vejolaš iežas dorvvolašvuođa rájiiguin čielggadit, gos jietna gullo. Jus miige earáid ii veahket, de dalle galgá riŋget heahteguovddážii, muitala Mattus.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä