Sápmi |

Oanehaččat: Boles gozii johtolaga vahkkoloahpas, Siidda vuođđočájáhusa ollašuhttimii ohcet arkiteaktaplánejeaddji, Suopma lea jahkebeali Eurohpá uniovnna ságadoalliriika, dušše okta luossa goddui Vuovdaguoikka luossagilvvus ja droneid girddiheamis lágahis, jos ii čađat neahttakurssa

Dás leat vahku vuosttaš oanehis ođđasat.

Poliisilla kädessään nopeustutka.
Boles gozii johtolaga vahkkoloahpas Soađegili, Anára ja Ohcejoga guovllus. Gova boles ii laktás dáhpáhussii. Govva: Tiina Jutila / Yle

Boles gozii johtolaga vahkkoloahpas

Boles gozii johtolaga vahkuloahpa áigge Soađegili, Anára ja Ohcejoga guovllus.

Johtolat lei eanáš ráfálaš, muhto boles duoguštii ovtta olgoriikalaš biilavuoddji vuodjinkoartta liiggás garra vuodjinleavttu dihte. Dan lassin Soađegili Vuohčus okta olgobáikegottálaš almmái gávnnahalai gárrenvuodjimis.

Siidda vuođđočájáhusa ollašuhttimii ohcet arkiteaktaplánejeaddji

Anára girkosiiddas leahkki Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siidda vuođđočájáhusat ođasmahttojuvvojit ja čájáhusa arkiteaktaplánejeaddji skáhppon lea dál almmustuvvon. Skáhppomii sáhttá almmuhit tarjouspalvelu.fi-portálas maŋimustá 18.8.2019.

Siidda váldočájáhusat ođasmahttojuvvojit oassin Siida-ráhkadusa viiddideami ja vuođđodivvuma. Badjel 20-jahkásaš Sámemusea Siida dárbbaša lasi čoakkáldatsajiid sámečoakkáldagaide, mat máhccet máilmmis. Lassin musea ja luondduguovddáža doaimma ovddideapmi gáibida nuppástusaid ja sturron galledeaddjimearit fas stuorát áššehassajiid.

Vuođđodivvuma ja viiddideami oktavuođas ođasmahttet Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáža oktasaš vuođđočájáhusaid. Viiddiduvvon ja vuođđodivvojuvvon Siidda ja ođđa čájáhusaid leat plánen rahpasit miessemánus 2022.

Siiddas galledit jahkásaččat sulaid 120 000 guossi, geain bealli fitná čájáhusain.

Suopma lea jahkebeali Eurohpá uniovnna ságadoalliriika

Suopma lea otnáža 1.7. rájes jahkebeali Eurohpá uniovnna ságadoalliriika. Stáhtaráđđi dieđihii geassemánus Suoma deháleamos ulbmiliid ságadoallibajis. Dat leat oktasaš árvvuid ja riektestáhta prinsihpaid nannen, gilvalannávccain fuola atnin, sosiálalaččat eanet oktasaš uniovdna, EU sajádaga nannen globála dálkkádatjođiheaddjin ja álbmogiid dorvvolašvuođa dáhkideapmi.

Prográmmas deattuhuvvo sosiálalaš ulbmiliid ja riektestáhta prinsihpaid. Buot lahttoriikkat leat dohkkehan, ahte EU:a siskkobealde čuovvut riektestáhtaprinsihpaid ja dat galgá maid oidnot, lohká eurohpáministtar Tytti Tuppurainen sosiálademokráhtaid bellodagas.

Dušše okta luossa goddui Vuovdaguoikka luossagilvvus

Vuovdaguoikka luossagilvvu vuittiiga Seppo Taskinen ja Jaakko Tanninen 6,3 kilo luosain, mii goddui gilvoguovllu badjegeažis Áhguoikka bajábealde. Vuoitoluossa lei luossagilvvu áidna goddojuvvon luossa.

Vuovdaguoikka 40. luossagilvu ordnejuvvui mannan lávvardaga Čulloveaijotnjálmmis, Badje-Deanus. Luossagilvui oassálaste 36 oasseváldi. Váldovuoitun luossagilvvus lei Deanu fanas.

Mánáid gilvvus oasseváldit ledje 10 ja gilvvu vuittii gáregasnjárgalaš Isak Pieski hárriin.

Droneid girddiheamis lágahis, jos ii čađat neahttakurssa

Dronegirdikámeraid girddiheapmi rievdá jagi geažes, 1.7.2020. Ođđa EU-ásahus mielde dronegirdikámera girddiheaddjit galget čađahit neahttakurssa ja -iskosa. Dát ođastus guoská ođđa ja boares dronegirddiheaddjiid. Seammás buot doaibmit galget registreret iežaset. Dan ulbmilin lea buoridit dorvvolašvuođa.

Gáibiduvvon neahttaiskosa galgá čađahit Traficom-neahttabálvalusa bokte. Mávssuid birra mearriduvvo maŋŋelis johtalus- ja gulahallanministeriijas. Ođđa EU-ásahusa mielde dronegirdi alimus girdinallodat vuoliduvvo dáláš 150 mehteris 120 mehtera allodahkii.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä