Sápmi |

Oanehaččat: Dálkkádatstreaika ii olus oidno Sámi skuvllain, árktalaš dálvviid einnostit liegganit čielgasit, mánáidgárddiid sámáidahttet prošeavttain ja ođđa fuođđara plánejit boazodoalu atnui

Dá leat bearjadaga oanehis ođđasat.

Skállovárri.
Davi dálvviid einnostit čielgasit liegganit. Govva: Vesa Toppari / Yle

Dá gulat bearjadaga Yle Ođđasiid Sámis. Jietna: Yle Areena

Dálkkádatstreaika ii olus oidno Sámi skuvllain

Miehtá máilmmi ja Suoma nuorat streikejit otne bearjadaga čalmmustahttin dihte dálkkádatáššiid. Nuoraid iežaset lágidan streaika ja dálkkádatvázzimat ordnejuvvojit skuvlabeaivvi áigge diibmu 10–15.

Dálkkádatstreaikadáhpáhusat leat aŋkke vádjit 30 sierra báikegottis Suomas. Ovdamearkka dihte Helssegis nuorat ordnejit miellačájáhusa Senaatintoris gitta Riikkabeaidálu ovdii, ja nuorat áigot streiket maiddái Roavvenjárggas.

Sámi guovllus Anára girkosiiddas skuvla áigu ordnet nuoraide dálkkádatnuppástussii laktáseaddji doaimmaid skuvlabeaivvi áigge. Muhtin Anára skuvlla 8. luohká oahppi oassálastá dálkkádatstreikii ja sis lea iežaset dálkkádatvázzin Anára girkosiiddas diibmu 12:30–13:30. Sii áigot čoahkkanit vázzingeidnui Sámemusea Siidda buohta ja vázzit das márkana guvlui.

Eará Sámi gielddaid skuvllain eai leat earenoamáš doaimmat dálkkádatstreaikka dihte, muitalit skuvllaid rektorat.

Málle dálkkádatstreaikkaide leat ožžon Ruoŧas. Doppe 16-jahkásaš Greta Thunberg lea movttiidahtán nuoraid dálkkádatstreaikkaide.

Árktalaš dálvviid einnostit liegganit čielgasit

Ovttastuvvan našuvnnaid varas raportta mielde árktalaš guovllu dálvvit liegganit golmmas viđa lieggacehkiin čuovvovaš 30 jagis. Liegganeapmi lea vel garrasut, jos Pariissa dálkkádatšiehtadusa mihttomearit áimmunuskkiid geahpedeames eai ollašuva.

Global Linkages – A graphic look at the changing Arctic -raporttas gáibidit geahpedit šaddovistegássaid ja čáhpes čina bázahusaid nu olu go vejolaš. Liegganeami geažil árktalaš mearrajiekŋa ja jiehkki suddet, ja dat fas lokte mearragierraga miehtá máilmmi. Suddi agibeaiduollu fas luoitá metána áibmui.

Raporttas muitala Barents Observer -neahttaaviisa.

Mánáidgárddiid áigot sámáidahttit prošeavttain

Norgga Sámediggi ja Sámi allaskuvla leat dahkan šiehtadusa ovttasbargat sámi mánáidgárddiid sámáiduhttimiin.

Ovttasbargu lea Norgga Sámedikki prošeavtta SáMOS - Sámi mánát ođđa searvelanjain ja Sámi allaskuvlla gaskkas. Prošeavtta ulbmilin lea ovddidit dan, ahte sámi mánáidgárddiid jođiheames, pedagogalaš barggus ja eará doaimmain lea vuođđun sámi filosofiija, dego earret eará sámi árvvut, luonddufilosofiija, giella, kultuvra.

Norgga Sámediggi ja Sámi allaskuvla áigot ovttasbargošiehtadusa vuođul ovttas ovddidit sámi mánaidgárddiid gelbbolašvuođa ja earret eará čielggadit dutkandárbbuid ja ovttasbargat rekrutteremis, seminára lágidemiin ja prošeavtta rámmaplána ollašuhttimis.

Šiehtadus lea dahkkon jagi 2022 loahpa rádjái.

Ođđa fuođđara plánejit boazodoalu atnui

Ruoŧa Västerbottenis lea jođus fuođđar-prošeakta, man olis áigot ovttas eanadoalliiguin ja boazodoalliiguin ovddidit dakkár roavvafuođđara buvttadeami, mii heive boazodoalu atnui. Ruoŧa Eanandolliid riikasearvi lea dál válbmemin prošeaktačilgehusa ja jurdda lea hástit mielde Ruođa sámiid riikkasearvvi.

Áššis muitala Sameradion & SVT Sápmi.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä