Sápmi |

Oanehaččat: Deanus áican njurjuid, Gárasavvonis bajásšaddan Helena Vuopionperä Toivakka gielddahoavdan, Eanodaga gielda ohcá bearašbeaivedivššára ja anárašgillii ođđa hárjehusgirji

Dá leat duorastaga oanehis ođđasat.

Hylje Merenkurkun saaristossa.
Gova njuorju ii laktás dáhpáhussii. Dát njuorju lea govvejuvvon Mearačoddaga njurjuidsuodjalanguovllus. Govva: Timo Lumme

Deanus leat áican njurjuid

Deanu čázádagas leat máŋggat áiccut njurjuin, muitala Ohcejoga fuođđogáhttensearvvi ságadoalli Jarmo Helander. Jáhkkimis sáhka lea golmma sierra njurjos, dasgo daid leat áican seamma oatnelanbottas nu Vuolle-Geavgŋás, Áitesavvonis ja bajábeale Badje-Geavgŋá.

– Bajimus áicu lea Suohpasavvonis, mii lea 15-20 kilomehtera Badje-Geavgŋás bajás, muitala Jarmo Helander.

Helander muitala maid, ahte njurjuid galledeapmi vuhtto Deanus.

– Vuolle-Deanus Ovllásavvona buohta okta guolásteaddji gávnnai gáddečázis beallái borron logi kilo luosa. Ikte mu guossit godde viđa kilo luosjuolggi mas váillui niskkis stuhkka. Das ledje niskkis čielga njurjobátneluottat.

Fuođđoguovddáš leamašan maid beroštuvvan áiccuin, danin go njurjot Deanus lea miellagiddevaš diehtu sidjiide.

Luondduriggodatguovddáža dutki Panu Orell muitala, ahte njurjot dihttojit duollet dállet Deanus go Deanodagas njurjot leat valjis. Dutki mielas dál Deanus eai leat go ovttaskas njurjot, eai stuorra mearit, de áššis ii dárbbaš guoddit fuola.

Njuorju lea Suomas ráfáidahtton birra jagi.

Gárasavvonis bajásšaddan Helena Vuopionperä Toivakka gielddahoavdan

Eanodaga Gárasavvonis bajásšaddan Helena Vuopionperä lea válljejuvvon Toivakka gieldda ođđa gielddahoavdan. Toivakka lea sulaid 2 400 olbmo gielda Gaska-Suoma eanagottis.

– Dat lea unna gielda, muhto hui eallái ja ealaskas. Olu unna gilit dego Eanodagasge. Lea hui miellagiddevaš beassat dohko ođđa hástalusaide, dadjá Vuopionperä.

Toivakka gielddaráđđehus válljii Vuopionperä gieldda ođđa gielddahoavdan ovttamielalaččat mánnodaga 1.7.

Helena Vuopionperä lea servodatdiehtagiid magisttar. Son bargá dál Uuraisa gieldda ekonomiija- ja hálddahushoavdan, ja álggaha ođđa barggus Toivakka gielddahoavdan čakčat.

Eanodaga Gárasavvonis bajásšaddan Vuopionperä oaidná boares ruovttugielddas ja Toivakkas seammalágán áššiid, muhto maiddái earáláganvuođaid.

– Galhan davvin dat eallinvuohki lea aivve iežaslágán ja dan lea váigatge veardidit. Muhto leat olu seammalágánvuođatge. Guktot leat unna gielddat ja unna gielddain lea álo dakkár deahttásut gilisearvvuš. Lea somá, ahte measta buohkat dovdet nuppiideaset. Dat máŋgii maiddái dahká áššiid dikšuma álkibun, jurddaša Vuopionperä.

Eanodaga gielda ohcá bearašbeaivedivššára

Eanodaga gielda ohcá mearreáigásaš bearašbeaivedivššára Heahtá giellabeassedoaimma várás. Bargu bistá 12.8.–31.12.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea bearašbeaivedivššára ámmátdutkkus dahje eará vástideaddji skuvlejupmi. Ovddit bargohárjánupmi suorggis ja sámekultuvrra dovdamuš gehččojuvvo ovdun.

Ohcanáigi bargui bistá 2.8. diibmu 15.00 rádjái.

Lassedieđuid gávnnat dáppe.

Anárašgillii ođđa hárjehusgirji

Anárašgillii lea almmustahtton ođđa vieris giela hárjehusgirji, Hitruu! 3 Hárjuttâsah.

Bargogirjji lea čállán Henna Aikio ja dat sisttisdoallá hárjehusaid Hitruu! Skipáreh -teakstagirjái. Girji lea oaivvilduvvon vuođđooahpahusa viđat luohkkái vieris giela oahpahussii. Hárjehusgirjji bargobihtáin hárjehallet teakstagirjji sisdoaluid máŋggabealagit.

Beaividuvvon 4.7.2019 13.03. Lasihuvvon Jarmo Helander kommeanttat.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä