Virgeolbmot deaivvadit sámiiguin duohtavuohta- ja soabadallanproseassa olis
Stáhta ja sápmelaččaid ovddasteaddji deaivvadit vel ovdal juovllaid duohtavuohta- ja soabadallanproseassa olis Anáris.
Juovlamánu goalmmát vahkus ášši lea viidát ovdan Sámis, go stáhtačálli ja vuoigatvuođaministeriija guovddáš virgeolbmot deaivvadit sápmelaččaid ovddasteaddjiiguin Anáris, muitala Sámedikki vuosttas várreságadoalli Hánno-Heaika, Heikki Paltto.
– Sii dollet 17. beaivve deaivvademiid nuortalaččaid giličoahkkimiin, dasto lea álbmotdilálašvuohta, ja seamma beaivve eahkedis deaivvadeapmi Sámedikki áirasiiguin.
Paltto mielde deaivvademiid ulbmil lea juohkit dieđu. Ášši lei ovdan dán vahkus, go Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, vuosttas várreságajođiheaddji Heikki Paltto ja láhkačálli Kalle Varis deive stáhtaráđi ja vuoigatvuođaministeriija sihke riikkabeaibellodagaid ovddasteaddjiiguin.
Suopmelaš vujii badjel geainnu Deanu geainnu alde
Oktage ii roasmmohuvvan go suopmelaš biilavuoddji vujii biillas gáhtu ala Deanu leagis Norgga bealde.
Lihkuhisvuohta dáhpáhuvai duorastaga ja bearjadaga gaskasaš ija E6 geainnu alde Ohcejogas davás Deanu guvlui. Áššis muitala NRK Troms.
NRK: Stuorra sámi drámáráidu
NRK ráhkadišgoahtá sámi drámá. Ráiddu vuolggasadji lea sámi servodagas ja das áigot muitalit ođđa vuogi mielde muitalusaid álbmogii. Ráidduin bargagohtet jagis 2019 ja vuosttasčájáhus galggašii leat NRK:s jagis 2022 dahje 2023. Áššis muitala NRK Sápmi.
– Mun lean nu rámis go NRK boahtte drámá lea sámi buvttadeapmi. Mii diehtit, ahte buorre filbma dahje drámáráidu sáhttá leat hui váikkuheaddji, ja maiddái bohciidahttit servodatságastallama ja beroštumi,lohká NRK Sámi direktevra Mona Solbakk.
Loga NRK Sámi neahttasiiddus eanet áššis.
Anár ja Guoládat lasihit ovttasbarggu
Anára ja Guoládaga gielddat áigot viiddidit gielddaid gaskasaš ovttasbarggu. Anár gieldda dieđáhusa mielde gielddat áigot lasihit hálddahusa ja politihkkáriid deaivvademiid lassin maid kultur- ja oahppalágádusaid oahppiid lonohallama. Ovttasbargui gullet maid girjerádjosiid ja valáštalliid deaivvadeamit.
Vuosttas galledeamit leat juo ođđajagimánus 2019. Áššis leat soahpan gieskat Anára ja Guoládaga gielddaid deaivvadeamis.
Gilbbesjávrái olgodáiddaduodji gilvvu bokte
Gilbbesjávrri tuollodoaibmabáikái plánejit dáiddaduoji šilljui. Stáhta dáiddaduodjedoaibmagoddi ásaha ovttas Lappi EBI-guovddážiin ja tuolluin dáiddagilvvu, man ulbmilin lea oažžut Gilbbesjávrái dáiddaduoji. Gilvu lea buohkaide rabas ja dan bokte ohcet ođđa olgodáiddaideaid. Gilvu nohká cuoŋománus loahpas 2019.
Suollemasbivdu čuohcá gumppiide
Earenoamáš áitatvuloš gumppe suollemasbivddu navdet bissut seamma dásis go ovdal. Dan leat gávnnahan mannan vahkus almmustuvvan Luondduriggodatguovddáža einnostanmálles.
Dálá dilis gumppiid árvalit leat sullii 230–310 ja dál einnostit, ahte boahtte njukčamanus leat sullii 60 gumppe unnit. Lea árvaluvvon, ahte stuorámus sivva gumppiid geahppáneapmái lea daid lobihis bivdin.
