Sápmi |

Oanehaččat: Eamiálbmogiid mielladearvvašvuohtaseminára álgá Anáris, Ketterä-oahpuide sáhttá ohcat, Soađegillái ohcet gielddahoavdda ja sámit eai velge namuhuvvo álgoálbmogin Norggas

Dá leat gaskavahkku oanehis ođđasat.

Anára Sajosis álgá odne riikkaidgaskasaš seminára man guovddážis lea árktalaš eamiálbmogiid mielladearvvašvuohta ja iešsoardimat. Guldal dáppe Yle ođđasiid Sámis. Jietna: Yle Areena. Govva: Vesa Toppari / Yle

Anáris álgá seminára árktalaš eamiálbmogiid mielladearvvašvuođas

Anáris álgá gaskavahkku seminára, man fáddán leat árktalaš eamiálbmogiid mielladearvvašvuohta ja iešsoardimat. Seminára lea oassi Árktalaš ráđi Suoma ságadoalliáigodaga.

Dáhpáhussii oassálastet dutkit, politihkalaš mearrideaddjit, eamiálbmotservošat, árktalaš ráđi bistevaš lahtut ja árktalaš guovllu ovddasteaddjit. Eamiálbmotnuoraide leat čállinbargobájit.

Seminára rahpaba gaskavahkku veaigin Suoma sosiála- ja dearvvašvuođaministtar Pirkko Mattila ja Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

Seminára lea sámekulturguovddáš Sajosis ja dat bistá golbma beaivvi. Prográmma lea oasil gitta ja oasil rabas mediai. Olles prográmma sáhttá lohkat dáppe.

Seminára ordne Suoma olgoministeriija, sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija ja Dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádus THL.

Ohcanáigi Ketterä-oahpuide lea álgán

Ođđa anáraš- ja davvisámegielat oahpaheaddjiskuvlemii sáhttá dál ohcat.

Oulu universitehta Giellagas-instituhta ja pedagogihkkalágádusa Ketterä-prošeakta leat ovttasbarggus Sámi oahpahusguovddážiin, Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagain ja sámi guovllu gielddaiguin álggaheamen davvisáme- ja anárašgielat ávnnasoahpaheaddjiskuvlema. Nuortalašgielat skuvlen lea jo álgán. Oahpuid ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.

Ketterä-prošeavttain háliidit skuvlet ođđa sámegiela ja sámegielat oahpaheaddjiid. Oahpuin sáhttá lohkat anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielaid vuođđo- ja ávnnasoahpuid (65 oč), girjjálašvuođa vuođđooahpuid (25 oč) ja oahpaheaddji pedagogalaš oahpuid (60 oč).

Oahput ordnejuvvojit sihke neahta bokte ja lagašoahpahussan Anáris. Oahppu álgá boahtte borgemánus ja nohká jagi 2021 loahpas.

Oahput leat oaivvilduvvon buohkaide, geat leat beroštuvvan oahppat giela, muhto erenoamážit daidda, geat háliidit boahttevuođas oahpahit sámegiela dahje sámegillii.

Lassidieđuid gávdná earret eará Giellagas-instituhta neahttasiiddus.

Soađegili gildii ohcet gielddahoavdda

Soađegili gielda ohcá ođđa gielddahoavdda. Virgi rahppo ohcanláhkai dán vahku bearjadaga 1.2. ja ohcanáigi nohká 28.2.

Soađegili gielddaráđđehus mearridii áššis ikte disdaga. Gielddaráđđehus mearridii maiddái, ahte gielddahoavdda ohcamis geavahit veahkkin olggobeale áššedovdi.

Soađegillái dárbbašit ođđa gielddahoavdda, go dálá gielddahoavda Viljo Pesonen báhcá ealáhahkii boahtte suoidnemánus. Pesonen lea jođihan Eanodaga gieldda sullii gávcci jagi. Son lea bargan maiddái Ohcejoga gielddahoavdan.

Sámit ain álbmotjoavku Norgga vuođđolágas

Norgga stuorradiggi mearridii disdaga eahkedis, ahte sápmelaččat eai namuhuvvo vuođđolágas álgoálbmogin.

Norgga vuođđolágas sápmelaččat leat namuhuvvon álbmotjoavkun. Vaikko eanetlohku stuorradikkis doarjjuige evttohusa rievdadit doahpaga álgoálbmogin, de gáibida vuođđolága rievdadeapmi guokte goalmmádasa áirasiin leat dan mearrádusa duohken.

Stuorradikkis 95 áirasa dorjo ja 71 áirasa vuostálaste evttohusa, golbma áirasa ledje eret. Ovddádusbellodaga ja Olgešbellodaga áirasat jienastedje evttohusa vuostá. Áššis muitala NRK Sápmi.

Suoma vuođđolágas sápmelaččat namuhuvvojit álgoálbmogin.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä