Sápmi |

Oanehaččat: Eurovision-lávlungilvvus gullo luohti dán jagi, Mellakka Boazo Cup njunnožis, Sámediggi sáddegoahtá reivviid jienastanvuoigatvuođas, Anarâš-bláđđái 7 000 euro veahkkeruhta ja Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa almmuhanáigi jođus

Loga dás vahku vuosttas oanehis ođđasiid.

Norjan edustajaksi valittu KEiiNO tuo Euroviisujen finaaliin tänä vuonna joikua.
KEiiNO ovddasta Norgga dán jagáš Eurovision-lávlungilvvuin. Govva: JULIA MARIE NAGLESTAD / NRK

Dá gulat vuossáriđida Yle Ođđasiid Sámis. Jietna: Yle Areena

Norgga sádde KEiiNO joavkku Tel Aviva Eurovision-lávlungilvvu finálii

Dán jagi Eurovision lávlungilvvus gullosta maiddái luohti, go Norga sádde KEiiNO-námmasaš joavkku ovddastit riikka Eurovision gilvvuin Tel Avivis, Israealis. KEiiNO lávlágis "Spirit in the sky" juoigá Fred René Buljo, guhte lea Guovdageainnus eret ja lea dovddus Duolvaduottar ráp-joavkkus.

Dát lea goalmmát geardi, go luohti gullo riikkaidgaskasaš Eurovision lávlungilvvu finálas. Vuosttaš geardde luohti gullui jagis 1980, go Mattis Hætta ja Sverre Kjelsberg ovdanbuvttiiga luohtelávlaga "Sámi ædnan". Nuppes luohti gullui finálalávddis jagis 2000, go Johan Sara jr. ja Roger Pontare loaiddasteigga lávlagiin "When Spirits Are Calling My Name".

Dán jagi Eurovision gilvvu lágiduvvo Tel Avivis, Israelis 18. beaivvi miessemánu.

Ruoŧa beale sápmelaš Jon Henrik Fjällgren sáhttá maid beassat ovddastit Ruoŧa Eurovision-lávlungilvvus dán jagi. Fjällgren jienastuvvui álgovuorus Ruoŧa Melodifestivalena finalii luohtelávlagiin Norrsken. Fjällgren gilvala dál juo goalmmát geardde Melodifestivalenis. Ovdal son lea fasken sihke nuppi ja goalmmát saji. Ruoŧa Melodifestivalen finála lágiduvvo Stockholmmas njukčamánu 9. beaivve.

Válgalogahallamii merkejuvvon sápmelaččat ožžot reivve iežaset jienastanvuoigatvuođas

Sámediggi sáddegoahtá odne vuossárgga olbmuide almmuhusaid jienastanvuoigatvuođas boahtte čavčča válggain.

Válgalogahallamii merkejuvvon sápmelaččat ožžot almmuhusa iežaset jienastanvuoigatvuođas, válgalogahallama oaidnin áiggiin ja báikkiin ja válggaid doaimmaheapmái gullevaš eará áššiin poastta fáro dán mánu áigge.

Válgalogahallan lea oaidnin láhkai njukčamánu guokte maŋimuš vahku (18.3. – 29.3.2019) Duottar-Lappi luondduguovddážis Heahtás, Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris, Ohcejoga gielddadálus ja Vuohču skuvllas. Válgalogahallama lea vejolaš fitnat geahččamin árgan diibmu 13 ja 16 gaskkas.

Juohkehaččas lea vejolašvuohta dárkkistit válgalogahallama iežas guoski dieđuid dáid báikkiid lassin maiddái njuolga válgalávdegotti doaimmahagas. Sámedikki válgalávdegoddi nannii ođđa válgalogahallama, dahjege jienastuslogu, boahtte čavčča válggaid váras mannan vahku duorastaga. Sámediggeválggat leat boahtte čakčamánus.

Anarâš-bláđđái 7 000 euro veahkkeruhta

Dáidaga ovddidanguovddáš Taike lea juolludan Anarâškielâ servi Anarâs-bláđđái 7 000 euro doarjaga. Taike lea juohkán kulturbláđiide veahkkeruđaid lagabui 800 000 euro ovddas.

Taike háliida doarjut bláđiid, mat ovddidit máŋggabealat servodatlaš ságastallama kultuvrras, dáidagis, diehtagis ja máilmmi iešguđet geahččanguovlluin. Veahkkeruđain háliidit nannet máŋggabealat diehtojuohkima.

Mellakka vuittii Yli-Ii Boazo Cup -gilvvus

Hannu Krupula heargi Mellakka lei jođáneamos mannan vahkkoloahppa Boazo Cup -gilvvu bahkka luohkkás. Boazo Cup -heargegilvvu nubbi oassegilvvu ordnejuvvui Yli-Iis.

Báhkka luohkká bohtosat:

1. Mellakka: 1.15,778

2. Velemu: 1.16,889

3.Tulimus: 1.17,018

4. Vikkelä: 1.17,964

5. Vire: 1.18,010

6. Seahkojuolgi: 1.18,223

Geahča buot Boazo Cup -bohtosiid dáppe.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii galgá dál almmuhit

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii lea álgán. Almmuheapmi dáhpáhuvvá neahtas ja dat leat rabas 1.-15. njukčamánu.

– Buohkat, geat oassálastet dáhpáhussii, galget deavdit almmolaš almmuhanskovi: maiddái sii, geat eai oassálastte teáhter- dahje máinnastangilvvuide, muitalit Sámedikkis.

Buot almmuhanskovit gávdnojit Sámedikki siidduin.

Guovttebeaivásaš dáiddadáhpáhus ordnejuvvo dán giđa Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis 10.-11. cuoŋománu.

Dáhpáhusa riikaviidosaš temán lea teáhter ja sámetemán Máinnasteami máŋggat hámit. Dáhpáhusa rahpan dollojuvvo gaskavahku 10.4. diibmu 18.00 rájes.

Dáiddadáhpáhusbargin lea álggahan Anna Lumikivi, geainna sáhttá leat oktavuođas buot dáhpáhussii guoski áššiin. Sámediggi ordne oassálastiid sáhtuid, dárbbu mielde idjadansajiid ja dáhpáhusa váldobeaivvi boradeami.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä