Sápmi |

Oanehaččat: Gielda vuovdá muohttaga, masá 50 bohcco ain jávkosis, šluhttejuvvon chartergirdit, Lex Halla, vegána biebmorávvagat, Sámedikki stivra ja Anára ahkeolbmot

Loga dás maŋŋebárgga oanehis ođđasiid.

Jietna: Eanodaga gielda vuovdá turismafitnodagaide muohttaga.
Jietna
Eanodaga gielda vuovdá turismafitnodagaide muohttaga. Guldal dás Yle Ođđasiid Sámis. Jietna: Yle Areena. Govva: Vesa Toppari / Yle

Eanodaga gielda vuovdá muohttaga

Eanodaga gielda lea vuovdán badjel 15 guorpmi muohttaga turismafitnodagaide. Guovllus lea unnán muohta ja turismafitnodagat sávve gielddas veahki. Gielda lea ráhkadan čierastallanbáikkistis muohttaga, man guorbmebiillat leat viežžan ja dolvon turismafitnodagaide.

Gieldda ulbmil ii leat riggut dáinna, baicce veahkehit guovllu turismaealáhusa, muitala Enontekiön kehitys ovddidanhoavda Hannu Autto.

– Muohttaga vuovdin ii leat gieldda guovddášfitnodatdoaibma. Dehálamos lea doarjut turismaealáhusa dán guovllus, dadjá Autto.

Brihttalaš mátkeordnejeaddjit šluhtten chartergirdiid Eanodahkii

Muohtavátnivuođa dihte brihttalaš mátkeordnejeaddjit leat šluhtten máŋga chartergirdi Eanodahkii. Vuossárgga rádjai gávcci chartergirdi ledje šluhtten ja dušše golbma chartera ledje girdán nugo lei plánejuvvon.

Chartergirdimiid Eanodahkii ordne guokte brihttalaš mátkedoaimmahaga: Canterbury Travel ja Transun.

Eará Lappi girdigittiide boahtti chartergirdiid eai leat šluhtten, muitala Finavia Kemi-Tornio stašuvnna hoavda Joni Nojonen. Gávcci chartera dárkkuha badjel duhát turistta.

Masá 50 Lappi bálgosa bohcco leat ain jávkosis

Lappi bálgosa njuovvanbohccuid fievrridan trailer gopmánii lávvardaga iđđes Soađegilis Lokka láhkosis, Oraniemi bálgosa bealde. Traileris ledje measta 200 bohcco main 80 bohcco besse luovus, muhtin bohccot jápme ja nuppelot lápmašuvvan bohcco galge goddit.

Sullii 30 bohcco leat váldán gitta. Daid gávdne helikopteriin. Masá 50 bohcco leat goit ain jávkosis. Lappi bálgosa boazoisit Antti Äärelä dadjá, ahte jávkan bohccot sáhttet leat lápmašuvvan. Daid lea goit váttis váldit gitta, danin go meahcis lea suovka, bávttit ja unnán muohta.

Evttohus heaittihit Lex Halla -ortnega hárdá muhtin boazodoalliid

Muhtin boazodoallit vásihit, ahte sin eai leat váldán vuhtii, go boazovahátbuhtadusaid nuppástuhttin lei cealkinláhkai. Láhka addui riikkabeivviid gieđahallamii skábmamánu loahpas.

Bálgosiid ovttastus doarju rievdadusa, main erenoamáš viiddis spirevahágiid buhtadeapmi nogašii nu gohčoduvvon Lex Halla -bálgosiin. Dat boazodoallit, geat leat sierraoaivilis, vásihit dál, ahte Bálgosiid ovttastus ii leat gohcán dál sin ovdduid. Loga eanet áššis suomagillii dáppe.

Vegána biebmorávvagat gávdnojit davvisámegillii kaleandaris

Otne maŋŋebárgga almmustahtto sámegielat vegána biebmorávakaleanddar. Uusien reseptien vuosi 2019 - Varas biebmorávvagiid jahki 2019 -kaleandar sisttisdoallá varas biebmorávvaga juohke mánnui. Kaleandara leaba dahkan sápmelaš govvadáiddár Arsi Keva ja su eamit Anna Kuutsa. Kaleandara lea jorgalan davvisámegillii Helga West.

Sámedikki stivra deaivvada olbmuiguin Anáris

Sámedikki stivra čoahkkana otne maŋŋebárgga Anáris ja dan maŋŋá dollojuvvo vel maŋimuš álbmotgullandilálašvuohta sámekulturguovddáš Sajosis. Buohkaide rabas dilálašvuohta álgá diibmu 18:00 ja bistá guokte diimmu. Ulbmilin lea gullat guovllu sápmelaččaid ja addit sidjiide vejolašvuođa beassat ságastit áigeguovdilis áššiin.

Dán ovdal ságastallandilálašvuođat leamašan Helssegis, Vuohčus, Gárasavvonis ja Ohcejogas. Ságastallan lea reahkkán goit sámediggeláhkaevttohusas ja Jiekŋameara ruovdemáđija guoski plánain.

Sámedikki jagi 2018 doaibmaplána mielde ulbmilin lea sierra guovlluid olbmuid deaivvadeami lassin maid muitalit ráđđehusa barggus. Seammás ráđđehus beassá gullat álbmoga jurdagiid áigeguovdilis áššiin.

Anára ahkeolbmuid oassálastin- ja váikkuhanvásáhusat leat guorahallon oahppočájálmasas

Varas oahppočájálmasbarggu mielde Anára guovllu ahkeolbmuid oassálastin mearrádusaid dahkamii iežas ruovttubirrasis ollašuvvá nannosit. Goittotge sis geat leat bálvalanvuogádagas, oassálastin mearrádusaide geahppána.

Anára ahkeolbmuid vásáhusaid oassálastimis ja váikkuheames lea oahppočájálmasbarggustis guorahallan Kitti Kumpulainen boarrásiid barggu bajit ámmátallaskuvlla skuvlenprográmmas, Satakunta ámmátallaskuvllas.

Kumpulainen lea čielggadan vuorrasut olbmuid vásáhusaid das, mo sii sáhttet oassálastit mearrádusaide sihke iežas ruovttuguovllu eallinbirrasis ja bálvalanvuogádaga oassin. Dasa lassin son čielggadii Anára ruovttus orru ahkeolbmuid oainnuid das, makkár sin mielas boarrásiidviessu galggašii leat. Bohtosiid sáhttá dasto ávkkástallat ođđa boarrásiidviesu, Virkkulankylä, huksemis Avvilii.

Oahppočájálmasbargu gávdno dáppe.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat