Sápmi |

Oanehaččat: Goaskimiid bessen lihkostuvvan earenomáš bures, Davvi-Norggas bivdet ruoššaluosaid geahpebun, sámeguovllu rievssat meriin ii vel diehtu ja Mátta-Suomas gáibidit ođasmahttit EU-doarjagiid juohkineavttuid

Dás leat maŋŋebárgga oanehis ođđasat.

Maakotkan poikanen pesässä.
Goaskinčivggat leat dán jagi beali eanet go diibmá. Govva: Juha Haikola

Goaskimiid bessen lihkostuvvan earenomáš bures

Goaskimiid bessen lea lihkostuvvan earenomáš bures dán jagi, dieđiha Meahciráđđehus. Meahciráđđehusa beassedárkkistemiin gávdne 161 lihkostuvvan bessema. Dárkkistemiin áice oktiibuot 205 goaskinčivgga. Diibmá dárkkistemiin čivggaid gávdne beali uhcit.

Meahciráđđehusa mielde bessema lihkostuvvan rievddadallá ja muhtin jagiid das sáhttet leat stuorra erohusat. Dán jagi goaskimiid biepmodilli lea buorre, dasgo njoammilat ja fuođđolottit leat diimmáža ektui eanet. Dasa lassin giđđat bessema áigge ledje buorit dálkkit.

Dán jagi gávdne maiddái gávcci ođđa goaskinreviira ja beasi olbmuid cavgilemiid vuođul. Suomas dovdet ja dihtet oktiibuot 552 goaskinreviira dahje eallinguovllu. Dain 90 proseantta leat boazodoalloguovllus. Dán jagi Meahciráđđehus dárkkistii measta buot boazodoalloguovllu goaskinbesiid helikopteriin.

Davvi-Norggas bivdet ruoššaluosaid

Davvi-Norggas leat bivdigoahtán ruoššaluosaid. Norgga birasdirektoráhta dat lea addán Davi Luonddubálvalussii bargun iskat man olu ruoššaluosat leat Romssa ja Finnmárkku čázadagain, muitala NRK Sápmi.

Norga lea juolludan dán jahkái 2,5 miljovnna ruvnno bargui, mainna galget eastadit ruoššaluosa leavvamis Jiekŋameara luossajogaide.

Siidejogas Mátta-Várjjagis leat njealji vahkkus bivdán badjel 1 000 ruoššaluosa bivdosiin. NRK Sámi dieđuid mielde dán rádjái leat Norgga bealde goddán ain jo 2 500 ruoššaluosa.

Lapin Kansa mielde maiddái Njávdánjogas leat bivdán ruoššaluosaid ja bissehan ruoššaluosaid goargŋuma luossatráhpaid bokte.

Ruoššaluossa lea álggoálggus Jaskesábi davviosiid šládja mii sirdimiid geažil goargŋu maiddái Jiekŋameara luossajogaide.

Sámeguovllu rievssat meriin ii vel sihkkaris diehtu

Dán geasi rievssatlohkamat čájehit Davvi-Suomas gaskamearálaš rievssatloguid. Luondduriggodatguovddáš LUKE lea várrugas árvalusainis mat gusket sámeguovllu. Lohkanmateriála lea unnán ja danin lea váttis addit luohtehahtti loguid rievssat meriin Sámis. Dárkilut lohkamat dahkkojuvvojit loddebeatnagiiguin ja daid bohtosiid dutkanguovddáš ii leat vel almmuhan.

Davvi-Suoma vuovdeguovlluin ja Oulu-Kainuu guovllus rievssahiin leamaš viehka buorre bessenjahki, doarvái goikkis dalle go monit ledje beasis ja čivggat unnit.

Bivdoeiseválddit geavahit čavčča eanaloddebivddus mearridettiin vuođđun bivdiid dahkan eanaloddelohkamiid.

Mátta-Suomas gáibidit ođasmahttit EU-doarjagiid juohkineavttuid

Suoma máttimus eanangotti hoavda árvvoštallá garrasit EU-doarjagiid juohkáseami Suomas. Eanangottehoavda Ossi Savolainen ii ane vuoiggalažžan dan, ahte Davvi-Suopma ja Nuorta-Suopma fidnejit guokte goalmmádasa Eurohpa uniovnna guovlluovddidanruđain ja sosiálaruhtaráju doarjagiin.

Savolainen gáibida ođđa ruhtadanáigodagas EU-ruđaid juohkima ođđa vuođu ala, nu ahte doarjagat juolluduvvojit dohko gos lea eanemus bargguhis bargoohccit ja dat leat namalassii máddin.

Mátta-Suoma ja Oarje-Suoma eanangottelihtut muittuhit, ahte go Nuorta- ja Davvi-Suomas ássá dušše njealjádas Suoma álbmogis, de lea boastut ahte dát guovllut ožžot váldooasi EU-doarjagiin.

EU ruhtarájuid doarjagat leat oaivvilduvvon earret earáid skuvlemii, fitnodagaid ovddidandoaimmaide ja oppalohkái buoridit bargovejolašvuođaid. Ovtta ruhtadanáigodagas EU ja Suoma iežas guovlluovddidanruđat juolluduvvojit vádjit vihtta miljárdda euro.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä