Sápmi |

Oanehaččat: Golmmas oassálastet SGP:ii Suoma bealde, Suoma filbmafoanda doarju Poromafia-ráiddu, Anára Sámi searvái bronsa SM-sisbandys ja Davvi-Norggas báhčet ain gottiid oaivevuori geažil

Dá leat gaskavahku oanehis ođđasat.

Anna Lumikivi osallistuu vuoden 2019 Sámi Grand Prix -musiikkikilpailun lauluosioon.
Anna Lumikivi oassálastá jagi 2019 Sámi Grand Prix -musihkkagilvvu lávlunoassái. Govva: Terhi Tuovinen

Guldal dá gaskavahku Yle Ođđasiid Sámis. Jietna: Yle Areena

Sámi Grand Prix oassálastit leat almmustahtton – golmmas Suoma bealde

Dán jagáš Sámi Grand Prix gilvvus leat golbma oassálasti Suoma beale Sámis ja gilvvus gulloge sihke luohti, livđe ja leu´dd.

Sámi Grand Prix lávlunoassái oassálastá nuortalaš musihkkár Anna Lumikivi Avvilis. Su lassin lávlunoasis leat mielde maiddái Kalle Urheim, Marina Grinchuk, EiRA-joavku, Saara Hermansson ja Sunna Máret Utsi.

Juoiganoassáiges oassálastiba Suoma bealde leuddejeaddji Hanna-Maarit Kiprianoff Čeavetjávrris ja livđejeaddji Heli Aikio Anáris. Sudno lassin juoiganoassái oassálastet Hans Ole Eira, Anfisa Agejeva ja Domna Khomjuk, Mathis A. Oskal, Mikkel Per Sara, Nils Peder Gaup, Per Bueng, Per Henrik Eira ja Kim Hallgeir Berg.

Sámi Grand Prix -musihkkagilvu lágiduvvo beassášlávvardaga cuoŋománu 20. beaivvi Guovdageainnus. Dán jagi gilvu lágiduvvo jo 30. geardde.

Suoma filbmafoanda juolludan ovddidandoarjaga "Poromafia" -ráidui

Suoma filbmafoanda lea juolludan 50 000 euro ovddidandoarjaga Poromafia-nammasaš tv-ráidui. Kaiho Republic Oy buvttadan Poromafia lea 8-oasát tv-ráidu, mii vuođđuduvvá Mikko-Pekka Heikkinen girjái. Tv-ráiddus davimus Sámi boazoriggá bárdni vuosttildišgoahtá iežas áhči ja bálgosa válddi ja nu son vuođđudage mohtorgielkájeaŋŋa. Stuorra sohka ja olles duoddara álbmot juohkásit go bálggus ja mohtorgielkájeaŋŋa álget soahtat.

Suoma filbmafoanda juolludii maiddái 450 000 euro sturrosaš buvttadandoarjaga Tunturin tarina -ealligovvii. MRP Matila Röhr Productions Oy buvttadan Tunturin tarina lea muitalus duoddariid riegádeamis ja dat álgá jahkemiljárddaid duohken. Filmmas beassat čuovvut, mo dat duoddarat, maid mii Sámis oaidnit, leat joavdan dohko gos dat dál leat.

Anára Sámi searvi faskii bronssa SM-sisbandys

Sisbandy sámemeašttirgilvvut spellojuvvojedje mannan vahkkoloahpas Ubmis Ruoŧas. Almmáiolbmuid luohká vuittii Gauts, nubbin bođii Östra Kikkejaur ja bronssa faskkestii Anára Sámi Searvvi joavku Suoma beale Sámis. Nissoniid meašttirin šattai Östra Kikkejaur -joavku. Áššis muitala Sameradion ja SVT Sápmi.

Sisbandy sámemeašttirgilvvuin Ubmis ledje mielde oktiibuot 21 joavkku ja dat lea buot áiggiid olahus.

Norgga eiseválddit áigot ain báhčit gottiid Nordfjellas CWD dávdda geažil

Norgga eiseválddit áigot ain báhčit gottiid Nordfjellas oaivevuori dahjege CWD dávdda geažil, čállá Ávvir.

Diimmá dálvve eiseválddiid bivdojoavku bážii vádjit 1 400 gotti Nordfjellet guovllus Mátta-Norggas. Gottiid báhče eastadan dihte CWD dávdda dahje oaivevuori leavvamis eará guovlluide ja bohccuide. Iskkadeamit čájehedje, ahte 17 gottis maid báhče lei CWD dávda.

Jus dávda njoammu bohccui, de boazu jápmá.

Mohtorgielkábárttiin jápme 11 olbmo diibmá

Mohtorgielkábárttiin dušše diibmá oktiibuot 11 olbmo, čielgá Lihkohisvuohtadiehtoinstituhtta (OTI) raporttas. Stuorámus oassi bárttiin dáhpáhuvve jieŋa alde dahje dalle, go gielkkáin sirdásedje eatnama ala. Vearrámus mohtorgielkábárttiin bealli dáhpáhuvai Lappis. 

Lihkohisvuohtadiehtoinstituhtta dieđuid mielde gielkábárttiin lápmašuvvet jahkásaččat máŋggat čuođit olbmot. Dávjá dákkár bárttiin leat oasálažžan turisttat, geat eai leat hárjánan muohttagii. 

Loga áššis eanet suomagillii dáppe.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä