Sápmi |

Oanehaččat: Ingá Påve Idivuoma Duodjeakademiija prošeaktakoordináhtorin, Amazona vuovdebuollimat áitet eamiálbmogiid, Meahciráđđehusa bajimus hoavda galledii Eanodagas, Oraniemi bálgosis eahpidit ruhtadoallorihkkosa, Soađegili gielda dárbbaša stáhtas ruhtadoarjaga ja Lappis leamaš maŋŋit báhkat

Dás leat duorastaga oanehis ođđasat.

Ingá Elisá Påve Idivuoma
Duodjeakademiija koordináhtorin lea álggahan Ingá Påve Idivuoma. Govva: Maria Therese R. Oskal / Nrk

Ingá Påve Idivuoma Duodjeakademiija prošeaktakoordináhtorin

Ingá Påve Idivuoma lea álggahan Sámedikki Duodjeakademiija prošeaktakoordináhtorin. Idivuoma gearggai duoji masteroahpuinis jagis 2017 Sámi allaskuvllas Guovdageainnus, ja lea dan rájes bargan prošeaktajođiheaddjin ja allaskuvlalektorin Sámi allaskuvlla duodjeoahpus.

Idivuoma galgá bargat duodjeakademiija ovddidanprošeavttas jagi lohppii ja su bargobáiki lea Gárasavvonis. Prošeakta lea ovttasbargodoaibma gaskkal Sámedikki ja Eanodaga gieldda.

Duodjeakademiija váldoulbmil lea ovddidit ja nannet duoji sajádaga sámi servodagain Suoma beale Sámis. Sámediggi lea ožžon prošektii ruhtadeami Duottar-Lappi Leadera bokte.

Amazona vuovdebuollimat áitet eamiálbmogiid

Ovttastuvvan Našuvnnaid álgoálbmogiid bissovaš foruma ságadoalli Anne Nuorgam ballá Amazona vuovdebuollimiid váikkuhit garrasit guovllu eamiálbmogiidda. Nuorgam muitala Sameradion ja SVT Sápmái, ahte bissovaš forum čuovvu olles áigge mii Amazonasis dáhpáhuvvá.

Amazona vuovdebuollimat áitetge arvevuvddiid ekosystemaid ja seammás maiddái olbmuid, geat ellet guovllus. Nuorgam muitala, ahte ON álgoálbmogiid bissovaš forum lea ožžon raporttaid, ahte álgoálbmogat leat šaddan guođđit ruovttuideaset vuovdebuollimiid geažil.

Bissovaš forum leage geahččalan iežas oktavuohtaolbmuid ja diplomatiija bokte váikkuhit Brasila eiseválddiide vai sii ovddidivčče čáskkadanbargguid vuovdebuollinguovlluin.

Brasila ii leat dán rádjai háliidan váldit vuostá čáskkadanveahki dahje ruđalaš veahki eará riikkain, muhto lea dál boahtán eará oaivilii. Presideanta Jair Bolsonaro lea almmuhan, ahte Brasila váldá veahki vuostá, muhto dáinna eavttuin, ahte riika oažžu ieš mearridit mo ruđat geavahuvvojit.

Meahciráđđehusa bajimus hoavda galledii Eanodagas

Meahciráđđehusa bajimus hoavda Pentti Hyttinen galledii Eanodagas.

Eanodaga gielda lei bovden Meahciráđđehusa bajimus hoavdda, Pentti Hyttinen galledit Eanodahkii. Galledeami ordnen gáibidii mánotbajiid barggu, muhto dat ollašuvai 22.8.

Eanodaga gieldda ja Meahciráđđehusa deaivvadeami áššelisttus ledje infrastruktuvrra ovddideapmi, eanageavaheapmi, doaimma ovddideapmi ja ovttasbargodárbbut. Meahciráđđehusa ja Eanodaga gieldda oktasaš ulbmilin lea seailluhit luonddu buhtisin ja báikin man lea álki joksat.

Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen oaččui positiiva gova galledeamis.

– Ságastallan lei rabas ja njuolga, muhto dáhpáhuvai buori vuoiŋŋas. Mis orro leamen oalle láhkai seamma ulbmilat. Buvttiime ovdan earet eará Malla bisánanbáikki bázahusfuolahusášši ja Saana birra johtti bálgá ovddidanášši sihke álbmotmeahccái beassama. Evttoheimme oktasaš doaimmaid lasseresurssaid skáhppomii, jáhkán ovttasbargui dánge áššis, dadjá Rantapelkonen galledeami sisdoaluid birra.

Oraniemi bálgosis eahpidit ruhtadoallorihkkosa

Oraniemi bálgosis navdet dáhpáhuvvan ruhtadoallorihkkosa. Bálgosa boazoisit Martti Siivola lea dahkan áššis rihkusalmmuhusa mannan bearjadaga. Sáhka lea máŋggain čuđiid duháhiin, muitala Siivola.

Oraniemi bálggus lea Soađegili, Pelkosenniemi ja Savukoski gielddaid guovllus. Áššis muitalii ovddemužžan Sompio-aviisa.

Soađegili gielda dárbbaša stáhtas ruhtadoarjaga

Soađegili gielda ohcá stáhtas ruhtadoarjaga gieldda ekonomalaš váttisvuođaid dihte. Gielda ákkastallá ruhtadárbbu dainna go gieldda vearrodienas lea geahppánan ja sadjásaš lanjaid ordnen earret earáid skuvladoaimmas lea dagahan liigegoluid.

Soađegili gielda ohcá guorahallanvuloš stáhtadoarjaga bajideami olles 800 000 euro ovddas. Ruhtadoarjagis mearrida ruhtadoalloministeriija. Davi gielddain maiddái Roavvenjárga, Savukoski, Pello ja Giemajávri leat mearridan ohcat stáhtas lassidoarjaga.

Maŋŋit báhkat Lappis

Lappis leat gaskavahku 28.8. leamaš báhkat, muitala Dálkediehtaga lágádus. Áššis dahká earenoamáža dat, ahte goassege ovdal Lappis ii leat mihtiduvvon badjel 25 lieggagráđa temperatuvrraid ná maŋŋit borgemánus, nappo 27. beaivvi maŋŋá.

Sihke Gihttelis ja Muonios mihtiduvvui 25,3 lieggagráđa ikte eahketbeaivve. Liegga dálki joatkašuvvá dálkeeinnostusaid mielde Lappis maiddai odne.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä