Sápmi |

Oanehaččat: Karppinen ruonáid várreságadoallin, Siidaskuvllas ságastallat árbevirolaš stivrenmálliin, Eanodaga gielddaráđđehussii ođđa várreságadoalli ja eanalottiid bessen lihkostuvvan

Dás leat vahku vuosttaš oanehis ođđasat.

Riikka Karppinen (vihr)
Riikka Karppinen válljejuvvui ruonáid várreságadoallin. Govva: Antti Mikkola / Yle

Guldal dás mánnodatiđida Yle Ođđasiid Sámis. Jietna: Yle Areena.

Riikka Karppinen ruonáid várreságadoallin

Soađegillilaš Riikka Karppinen lea válljejuvvon Ruoná lihtu várreságadoallin. Válljen dahkkojuvvui ruonáid bellodatčoahkkimis vahkkoloahpas. Riikka Karppinen muitala, ahte son háliida leat iežas oasil sihkkarastimen, ahte ruoná lappilaččaid jietna gullo Suomas buorebut.

Karppinen oaččui riikkabeaiválggain Lappi válgabires nubbin eanemus jienaid, muhto bázii goittotge riikkabeaibáikki haga.

Siidaskuvllas ságastallat árbevirolaš stivrenmálliin

Siidaskuvla-prošeakta čohkke olbmuid ságastallat árbevirolaš sámi stivrenmálliin. Siidaskuvla-prošeakta čoahkkana vuosttas háve Deanu Levssejogas geassemánu 22. beaivve diibmu 11 Norgga áigge.

Siidaskuvla lea sámedutkiid, -dáiddáriid ja eará servodatberošteaddjiid oktasaš prošeakta, mii geahččala guorahallat ja iskat mo siida lea doaibman ja makkár oasit das ain doibmet sápmelaš servodagas. Siidaskuvlla deháleamos ulbmilin lea čielggadit siidaortnega mearkkašumi ja vejolašvuođaid otnábeaivve dárbbuid várás.

– Mis leat guhká leamaš iešguđet ságastallamat ja buorit jurdagat siiddaid ođđasit atnui váldimis, ja dál mis lea viimmat vejolašvuohta beassat gieđahallat dáid áššiid vuđolaččat. Dárkkuhus lea ságastallat ovdamearkka dihte fertešiigo árbevirolaš siiddaid dahje muhtun osiid dain máhcahit, ja manin dahje manne ii, muitala Siidaskuvla-prošeavtta jođiheaddji Rauna Kuokkanen.

Levssejogas ordnejuvvon dilálašvuohta lea rabas buohkaide.

Eanodaga gielddaráđđehussii ođđa várreságadoalli

Eanodaga gielddaráđđehussii lea válljejuvvon ođđa várreságadoalli. Gielddaráđđehusa vuosttas várreságadoallin válljejuvvui ráđđehusa várrelahttu Taru Mäkitalo olgešbellodat Kokoomusas. Ovddeš várreságadoalli, Johtti sápmelaččaid Janne Näkkäläjärvi nammaduvvui gielddaráđđehusa nubbi várreságadoallin.

Muđui Eanodaga gielddaráđđehusa ja -stivrra njunušbáikkiide eai šattan rievdadusat. Elli-Maria Kultima joatká gielddaráđđehusa ságadoallin ja Seppo Alatörmänen gielddastivrra ságadoallin.

Eanodaga gielddastivra čađahii gieldda njunušbáikkiid válljemiid čoahkkimisttis duorastaga 13.6.

Eanalottiid bessen lihkostuvvan

Eanalottiid bessen orru lihkostuvvamin davvin, vaikko álgogease muhtiige moadde beaivve. Čoaska dálkkit deive lállináigodahkii ja dalle lottit liggejit maniid.

Rašimus dilli lea dalle, go čivggat leat aiddo cuvken mannegara. Dalle čoaska ja arvves dálki sáhttá vahágahttit čivggaid, ja divrrit leat unnán biebmun, muitala Meahciráđđehusa meahcceplánejeaddji Nilla Aikio.

Diibmá eanalottiid bessen lihkostuvai ja dálge orru šaddamin buorre bessenáigodat.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä