Sápmi |

Oanehaččat: Lappi ođđa riikkabeaiáirasat dorjot Jiekŋameara ruovdegeainnu ja vuostálastet ILO-soahpamuša, Anáris ságastallat sámeturismma dárbbuin ja ovddideamis, Eanodaga gieldda skuvllaide ohcet hálddahusrektora, Sámemusea Siiddas čájáhus davvi turismmas ja arkitektuvrras, sáhtát bovdet Yle gáfestallat iežat lusa

Dás leat gaskavahku oanehis ođđasat.

Riikkabeaiválggat 2019.
Lappi riikkabeaiáirasat Markus Lohi, Katri Kulmuni, Mikko Kärnä, Markus Mustajärvi, Johanna Ojala-Niemelä, Kaisa Juuso ja Heikki Autto. Govva: Yle

Guldal dás gaskavahkuiđida Yle Ođđasiid Sámis. Jietna: Yle Areena.

Lappi ođđa riikkabeaiáirasat vuostálastet ILO-soahpamuša ja dorjot Jiekŋameara ruovdegeainnu

Lappi ođđa riikkabeaiáirasat vuostálastet álgoálbmogiid ILO-soahpamuša ratifiserema. Buot čieža áirasa leat dan oaivilis, ahte ILO-soahpamuša ii galgga ratifiseret čuovvovaš ráđđehusbajis. Stuorámus oassi riikkabeaiáirasiin ákkastallá ášši dainna, ahte sápmelašmeroštallamis leat sierramielalašvuođat. Sosiálademokráhtaid Johanna Ojala-Niemelä evttoha soabadankommišuvnna čoavdit sierramielalašvuođaid sámeáššiin. Suoma ovddit ráđđehus gesii sápmelaččaid vuoigatvuođaid nannejeaddji soahpamuševttohusa eret riikkabeivviin ođđajagimánus.

Measta buot Lappi ođđa riikkabeaiáirasat guottihit Jiekŋameara ruovdegeainnu huksema. Dušše vuođđosuopmelaččaid ođđa riikkabeaiáirras Kaisa Juuso elektrifiserešii millosabbot máđija Laurilas Durdnosa bokte Kolarii.

– Dan bokte beasašii Ruŧŧii ja doppe Jiekŋamerrii, Juuso ákkastallá.

Maiddái guovddáža Katri Kulmuni guottiha ruovdegeaidnooktavuođa Jiekŋamerrii Durdnosa ja Ruoŧa bokte Narviika hámmanii Norgii.

Sosiálademokráhtaid Johanna Ojala-Niemelä ja gurutlihtu Markus Mustajärvi háliidivččiiga čielggadit ruovdegeaidnooktavuođa huksema oarjeráji lassin maiddái Sallas gitta Kantalahtii. Oaivilat bohtet ovdan Yle válgamášenis.

Anáris ságastallet sámeturismma dárbbuin ja ovddideamis

Anáris ságastallet miessemánus sámeturismma dárbbuin ja ovddideamis. Lappi lihttu lágida ovttas Sámedikkiin dilálašvuođa, gosa bovdejit ságastallat sámeturismma ja sámiid ruovttuguovllu turismma dárbbuin ja boahttevuođa oidnosiin. Bargobáji ulbmilin lea gávdnat sámeturismii ja sámiid ruovttuguvlui guoski turismii laktáseaddji jurdagiid ja oainnuid, maid sáhttá merket Lappi turismastrategiijai.

Lappi turismastrategiija ovdanbuktá turismma ovddideami guovddáš deattuhusaid ja stivre almmolaš doarjaga. Turismastrategiija linnje maiddái doaibmabijuid, maiguin turismma lassáneami ođđa vejolašvuođaide sáhttá darvánit beaktilit, muhto seammás gudnejahttit bistevaš ovdáneami prinsihpaid.

Dilálašvuohta lágiduvvo 8.5. diibmu 13–16 Kultahovis Anáris. Dilálašvuhtii sáhttá almmuhit iežas cuoŋománu 30. beaivvi rádjái.

Eanodaga gieldda skuvllaide ohcet hálddahusrektora

Eanodaga gieldda skuvllaide ohcet hálddahusrektora. Eanodaga gielda ohcá hálddahusrektora doaisttážii fámus leahkki virgegaskavuhtii. Bargu álgá 1.6.2019 rájes dahje soahpamuša mielde. Hálddahusrektora bargui gullet Eanodaga gieldda skuvllaid, sihke vuođđoskuvllaid ja logahaga rektora barggut.

Dan lassin hálddahusrektor vástida Eanodaga gieldda oahpahusdoaimma doaibmasuorggis ja dan doaimmas sihke ovddideamis. Bargui gullá ovdamearkka dihte oahpahusdoaimma áššiid válmmaštallan ja áššemeannudeapmi lávdegoddái sihke mearrádusaid ollašuhttin.

Ohcamušaid galgá doaimmahit maŋimustá cuoŋománu 26. beaivvi diibmu 12.00 rádjái Eanodaga gielddaráđđehussii dahje e-poasttain čujuhussii kirjaamo(a)enontekio.fi.

Sámemusea Siiddas čájáhus davvi turismmas ja arkitektuvrras

Sámemusea Siiddas rahpasa čájáhus davvi turismmas ja arkitektuvrras. Árktalaš niegut -čájáhus ovdanbuktá davvi turismma ja arkitektuvrra 1930–1950-logu Suomas. Lappi hoteallaid ja guosseviesuid bokte čájehuvvo sihke ruovtturiika turismma ovdáneapmi ja maiddái riikkaidgaskasaš ja našuvnnalaš váikkuhusat riikkas, mii lei stuorrume.

Čájáhusas ovdanbuktojit soađis duššaduvvon 1930-logu ráhkkanusat degomat hotealla Pohjanhovi Roavvenjárggas, Bállásduoddara hotealla Muonás ja sámegillái huksejuvvon Njávdángoržži hotealla Beahcámis. Oaidninláhkái leat maiddái dan áigge plánejuvvon mátkkoštan- ja vánddardanviesut, mat ledje hirssas ja main lei romantihkalaš vuoigŋa, earret eará Anára mátkeruoktu. Ođđasithuksenáigodagas leat seilon Bállásduoddara ja Gilbbesjávrri hoteallat ja Ovnnesvári mátkkoštanviessu.

Čájáhusas leat oaidninláhkái govat, sárgosat ja boares oanehisfilmmat. Davvisáme- suoma- ja eaŋgalsgielat ollislašvuohta vuođđuduvvá čájáhusa kuráhtora, arkiteakta ja teknihka doavttir Harri Hautajärvi dutkanbargui ja lassin Arkitekturmusea ja eará museaid čoakkáldagaide. Čájáhusa lea buvttadan Arkitekturmusea.

Čájáhus lea oaidninláhkái Siidda badjesáles 17.4–17.10. Čájáhus lea Sámemusea ja Meahciráđđehusa oktasaščájáhus.

Sáhtát bovdet Yle gáfestallat iežat lusa

Yleisradio bivdá suopmelaččaid bovdet ylelaččaid gáfestallat giđa ja geasi áigge. Dárkkuhussan lea deaivvadit álbmoga ja guldalit, makkár dadjamuš sis lea Yles dahje Ylei.

Bovdehus gáfestallat guoská maiddái daid olbmuid, geaid Yle fálaldagat eai geasut. Yle journalismma akademiija hoavda Elina Ravantti jáhkká, ahte go Yle bargit gáfestallet miehtá suoma, sii ožžot gullat mii lea olbmuid mielas dehálaš ja makkár áššit leat olbmuid mielas ođđasiid veara. Dárkkuhus lea lasihit ipmárdusa olbmuin, geat geavahit Yle bálvalusaid sihke dain, geat eai geavat.

Bovdehusaid gáfestallat sáhttá sáddet neahta bokte cuoŋománu loahpa rádjái.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä