Sápmi |

Oanehaččat: Ministeriija geahpedii guovžabivdolobiid, buohcci luosat Lávnjiteanus, ávdinstobuid ordnejit Eanodagas ja Gihttelis ja Tankavári gollehistorjjás almmustuvai girji

Dás leat maŋŋebárgga oanehis ođđasat.

karhun käpälä
Guovžabivdu álgá 20.8. Govva: Jouni Aikio / Yle

Boazodoalloguovllu guovžalobiid mearri njiedjá logiin guovžžain

Guovžabivdinlobit Suomas ja maiddái boazodoalloguovllus geahppánit diimmá ektui. Dán čavčča lea lohpi báhčit 70 guovžža nuorttit boazodoalloguovllus ja 15 lobi oarjjit boazodoalloguovllus. Mannan čavčča bivdui eana- ja vuovdedoalloministeriija mieđihii logi lobi eanet. Erenoamáš vahágiid vuođul fuođđoguovddáš sáhttá mieđihit guovžagoddinlobi duon máinnašuvvon dihtomeari olggobealdege.

Oppa Suomas lea lohpi goddit 313 guovžža. Dat lea 40 unnit go diibmá muhto mealgat stuorát lohku go ovddit jagi. Guovžabivdu álgá borgemánu 20. beaivve. Oppa Suomas leat árvvu mielde badjelaš 2000 guovžža, mii lea vihtta proseantta unnit go jahki dassá, čielgá eana- ja meahccedoalloministeriija addin ásahusas.

Dán geasi leat olu fasttes skihpa luosat Lávnjiteanus Girona suohkanis

Johánas Labba Badje-Sohpparis muitala Sameradio & /SVT Sámis ahte juohke nubbi luossa orru leamen skibas. Luosain leat hávit dego soamis livčče gaskkestan. Son lea gullan máŋgga bivdis ahte leat darvehan dán geasi dakkár luosaid main leat hávit.

– Daid ii duostta gal borrat, dadjá Labba.

Guollebivdit muitalit Lávnjiteanus gávdnot maiddái jápma luosaid. Johánas Labba lea gullan ahte juoga mirkko lea čázis man guolit eai gierdda.

– Golbma maŋimuš jagi leamaš dákkár dilli. Lea stuorra vahát dáid guovlluide jus ii beasa bivdit. Luossabivdu lea mávssolaš fitnodagaide, árvala Labba.

Lávnjiteatnu golgá Duortnosetnui gos jápma ja buohcci guolit leat dihtton eanetge dáid jagiid.

Ávdinstobuid ordnejit dál Eanodagas ja Gihttelis

Pallas-Ylläsduoddara álbmotmeahcis vánddardeaddjit berrejit dál váldit vuhtii dan ahte muhtin ávdinstobut leat divodemiid geažil dihto áigodaga gitta.

Meahcceráđđehus lea geargan guovtti stobu divodemiin Gihttel gieldda bealde. Dán borgemánus divodit vuos Eanodaga gieldda bealde Montell-stobu ja dasto Tappuri-stobu, dat lea maiddái Eanodagas. Divokeahttá lea vel Keimiöjärvi stohpu Gihttelis.

Meahcceráđđehus ordne ávdinstobuid riikkabeivviid dan várás mieđihan mearreruđain. Lasi dieđuid Pallas-Ylläsduoddara vánddardanfálaldagain ja ávdinstobuin gávnnat dáppe.

Tankavári gollehistorjá girjin

Muitalusat Tankavári guovllu golledoidima historjjás leat dál almmuhuvvon girjin. Oktan oassin girjjis lea dovddus muitalus das mo Sauva-Aslakka, Aslak Peltovuoma niegus oinnii golli ja dan niegu vuođul golli maiddái dien guovllus gávdnui.

Girji Tarunhohtoinen Tankavaara - Kultakylän tarinoita almmuhuvvui vuossárgga golledoidima máilmmimeašttirgilvvuid rahpama oktavuođas. Girjji lea čállán Anne Roth ja dan lea goasttidan Docendo-lágádus.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä