Sápmi |

Oanehaččat: Njuorggámis ávžžuhit vuoššat juhkančázi, skuvllat álgán odne Ohcejogas, Dihtosis ohcá skuvlagallededdjiid, nuortalaččaid 70-jagi ásaiduhttinávvudeami prográmma almmustahttojuvvon ja sámegielaid universitehtadási oahpuid rahpandoalut ihttin Anáris

Dás leat vahku vuosttaš oanehis ođđasat.

Vesihanan alla juomalasi
Njuorggánlaččat gártet vuoššat čázi goit gaskavahku rádjái. Govva: Yle

Njuorggámis ávžžuhit vuoššat juhkančázi

Oassi Njuorggáma gili olbmuin gártá vuoššat juhkančázi čáhcebohccevahága geažil.

Inarin Lapin Vesi doaimmajođiheaddji Paulus Lepistö muitala, ahte duolvačáhci sáhttá leat beassán juhkančáhcái, go rogganmašiidna cuvkii čáhcebohcci Njuorggáma gili nuorta oasis mannan bearjadaga.

Lepistö mielde čázi leat gal kloren, muhto čázi ávžžuhit vuoššat sihkkarvuođa dihte. Čázis váldet iskosiid ihttin maŋŋebárgga ja bohtosiid vurdet gárvánit áramusat gaskavahkkui.

Čázi vuoššan ávžžuhus lea fámus Njuorggáma luopmoguovddážis nuorttas. Eará guovlluin Njuorggáma gili sáhttá juhkat ja geavahit čázi dábálaččat.

Skuvllat álgán odne Ohcejogas ja Gihttelis, ihttin Anáris ja Pellos

Dán vahkus skuvllat álget vel moatti gielddas davvin. Odne vuossárgga 12.8. skuvlabargu lea álgán logahagain ja vuođđoskuvllain Ohcejogas ja Gihttelis.

Anár gielda álggaha skuvlajagi sámeguovllu gielddain maŋimužžan, ihttin maŋŋebárgga. Dalle skuvlajahki álgá maiddái Pello gielddas. Eanaš oassi lappilaš mánáin vulge skuvlabálgái jo mannan vahkkus.

Dihtosis-prošektii ohcet skuvlagallededdjiid

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-prošeakta ohcá dál skuvlagalledeaddjiid boahttevaš lohkanbaji skuvlagalledemiide.

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-prošeavttas lea fállun Suoma badjedásiide skuvlagalledeamit sámi temáin. Prošeakta ohcá dál movttegis badjel 18-jahkásaš sámenuoraid miehtá Suoma skuvlagalledeaddjin lohkanbaji 2019-2020 skuvlagalledemiide. Skuvlagalledeaddjiin vurdojuvvo sámekultuvrra dovdamuš ja buorre mokta.

Galledeaddjiid bargun lea doallat iehčanassii sámi kultuvrras muitaleaddji galledemiid badjedásiin. Galledeapmái gullet sámekultuvrras muitaleapmi ja doaimmalaš bargobájit. Bargobájiid ulbmil lea lebbet dieđu sápmelaččain ja sámi kultuvrras váldoálbmoga nuoraide.

Skuvlagalledeaddjiin vurdojuvvoge sámekultuvrra dovdamuš ja buorre mokta. Galledeaddjiide lea dárbu erenomážit oaivegávpotguovllus, Turku ja Tampere guovlluin. Skuvlagalledemiin máksojuvvo bálká ja mátkkit galledanbáikái.

Ohcamušaid galgá doaimmahit 30. borgemánu rádjái čujuhussii minna.lehtola(at)samediggi.fi

Nuortalaččaid 70-jagi ásaiduhttinávvudeami prográmma almmustahttojuvvon

Nuortalaččaid ásaiduhttima 70-jagi ávvodoalut ordnejuvvojit guovtte vahku geahčen lávvardaga 24.8. Čeavetjávrris.

Dáhpáhusa fáddan lea Õõutveäkka dahje davvisámegillii ovttasráđiid. Fáttain háliidit deattuhit ovttas bargama dehálašvuođa nuortalaš servoša gievravuohtan ja eallineaktun. Dáhpáhus čohkke olbmuid deaivvadit, leudd´et, dánsut ja doalahit oktasaš muittu.

Ávvodoaluide gullet earret earáid ortodoksalaš liturgiija ja eahketkonsearta, gos loaiddasta Jaakko Gauriloff ja Jaakko 80 jagi -joavku sihke Suõmmkar.

Dán jagi lea gollan 70 jagi das, go nuortalaččat ásaiduhttojuvvojedje Anárjávrri birrasii.

Sámegiela universitehtaoahpuid rahpandoalut ihttin Anáris

Sámegielaid universitehtadási oahput álget boahtte vahkus Anáris. Oahpuid álggaheami gudnin lágiduvvojit rahpandoalut Sajosis maŋŋebárgga 13.8.

Sámegiela oahput gullet oassin Ketterä korkeakoulu -prošeavtta, man váldoulbmil lea skuvlet lasi sámegielat oahpaheddjiid.

Anárašgiela vuođđo- ja ávnnasoahpuide dohkkehuvvojedje dán giđa oktiibuot 14 oahppi. Davvisámegiela linnjái válljejuvvojedje 19 oahppi ja nuortalašgiela oahppit válljejuvvojedje juo árat, ja sii jotket oahpuideaset čakčat.

Jagi 2019 giellaoahpuid maŋŋá studeanttat jotket čakčat 2020 girjjálašvuođa vuođđooahpuiguin. Pedagogalaš oahput álggahuvvojit álgojagi 2021. Pedagogalaš oahpuide galgá ohcat sierra čakčat 2020.

Oahpuid ordnejit Oulu universitehta Giellagas-instituhtta, Oulu universitehta pedagogalaš diehtagiid dieđagoddi ja Sámi oahpahusguovddáš.

Ketterä korkeakoulu -prošeakta lea okta oahpaheaddjiskuvlejumi ovddidanprošeavttain, man Suoma oahpahus- ja kulturministeriija doarju. Suoma Kulturruhtarádju lea juolludan prošeavtta oahppiide persovnnalaš veahkkeruđaid studeremiid várás.

Rahpandoalut álget maŋŋebárgga 13.8. diibmu 13 Sajosis. Doaluid sáhtát čuovvut maiddái neahta bokte dáppe.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä