Sápmi |

Oanehaččat: Ođđa giellaofelaččat movttiidahttet sámástit, biibbaljorgalus váldo atnui, soalddáthistorjjás girji ja dološbázahusat

Loga dás bearjadaga oanehis ođđasiid.

Sáárá Seipiharju, Marianne Ketola ja Teija Kaartokallio
Giellaofelaččat Sáárá Seipiharju, Marianne Ketola ja Teija Kaartokallio movttiidahttet nuoraid sámástit. Govva: Maiju Saijets / Yle

Ođđa giellaofelaččat movttiidahttet sámástit

Álbmogiidgaskasaš eamiálbmotgielaid jahki oidno maiddái Ijahis idja -festiválas. Sámediggi ja dan nuoraidráđđi leat nammadan sámegielat giellaofelaččaid dahjege sámásteddjiid. Dát sámásteaddjit ovddastit buot Suomas hállojuvvon sámegielaid.

Sii leat Marianne Ketola, Sáárá Seipiharju, Teemu Titola ja Teija Kaartokallio. Sámásteddjiid bargun lea movttiidahttit eandalii mánáid ja nuoraid sámástit. Singuin deaivvada festivála áigge nuoraidráđi lávus ja doppe čájehuvvojit sámásteddjiid ráhkadan filmmažat. Suoma oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan ruhtadeami dán doibmii.

Ođđa davvisámegielat biibbaljorgalus almmuhuvvo – Ipmilbálvalusat Guovdageainnus ja Ohcejogas dán čavčča

Davvisámegielat Biibbala davviriikalaš atnuiváldindoaluid ávvudit borgemánu 23.–25.8.2019 Norgga bealde Guovdageainnus ja Suoma bealde Ohcejogas 1.9.2019 ja dan oktavuođas Suoma evangelalaš-luteralaš girku váldá jorgalusa atnui.

Ođđa davvisámegielat biibbaljorgalus lea máŋggalogi jahkásaš barggu buvtta. Dát lea ovttasbargu, man leat jođihan Norgga ja Suoma Biibbalsearvvit ovttas Ruoŧa Biibbalservviin. Jagi 1998 Ođđa testameanttas buvttaduvvui ođđa, dárkkistuvvon veršuvdna ja Boares testameanta jorgaluvvui ollásit ođđasit. Ovddit Boares testameantta jorgalus lea jagis 1895.

– Biibbaljorgalusas lea duođaid stuorra mearkkašupmi. Dál mii beassat lohkat olles Biibbala dálá sámegillii. Biibbala oahpahus guoskkaha áibbas eará láhkai, go beassá lohkat Ipmila árpmus ja ráhkisvuođas iežas eatnigillii, dovdduidis gielain. Biibbala oahpahusat šaddet lagažin, dajai sámebarggučálli, árvvoštallanjoavkku ságadoalli Erva Niittyvuopio, go biibbala jorgalus almmuhuvvui digihámis.

Davvisámegielat biibbaljorgalus dohkkehuvvui skábmamánus 2018 Suoma Girku alimus čoahkkimis. Digihámis biibbaljorgalus almmustuvai Sámi álbmotbeaivve 6.2.2019.

Soalddátskuvlejumi historjjás girji

Rádjagozáhusas soalddatskuvlejumi čuođi jagi historjjás almmustuvvá odne girjin. Rádjegeriljjáid čuođi jagi historjá -girjji lea čállán Pauli Pulju. Stuorra oassi gieđahallá Avvilis 45 jagi dassá álgán rádjesoalddatskuvlejumi mii maŋŋelis oaččui nama Avvil rádjejeagárkompaniija.

Girji almmustuvvá seammás go rádjagozáhus ordnii geassit skuvlejupmái álgán soalddatohppiide vuortnisdilálašvuođa Pallasduoddaris Muonio gielddas bearjadaga.

Soklis ohcet dološbázahusaid

Sokli ruvkebáikkis Suoma ja Ruošša rájá lahka leat álgán dološ bázahusaid arkeologalaš roggamat. Musealágádus lea dán mánus álggahan dutkamušaid báikkis gosa lea plánejuvvon málbmalokkohat.

Dutkanbáikkit leat buohkanassii 12 ja daid joavkkus lea okta boarrásamos dovddus geađgeáiggi ássanbáikkiin. Árat iskkademiid vuođul ássanbáikki ahkin leat meroštallan 10 000 jagi. Musealágádusa dutkiid mielde lea gelddolaš oaidnit fitnašuvvágo dán čavčča roggamiin dárkilut diehtu pioneara ássamis jiekŋaáigodaga maŋŋá. Savukoski Sokli guovllu dološ bázahusaid roggama goluin vástida Yara Suomi Oy -fitnodat mii lea álggahan ruvkedoaimma teknihkalaš ja ekonomalaš čielggademiid dán jagi.

16.8.2019 dii. 17:00 Govveteavttas divvojuvvon Sáárá Seipiharju namma ja lasihuvvon Teija Kaartokallio namma.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä