Sápmi |

Oanehaččat: Ruoššaluosat máŋgga luossajogas Sámis, Ohcejoga gielda almmuha ođđasit ohcanláhkai sámegielat bearašbargi doaimma, Nuorta- ja Nuortadavve-Suomas olbmot bissot šaddangielddas ja elrávdnjebiillaid vuovdin lassánan stuorrát Davvi-Norggas

Dás leat gaskavahku oanehis ođđasat.

Kyttyrälohi
Ruoššaluossa (Oncorhynchus gorbuscha) Govva: Eero Niku-Paavo / Yle

Ruoššaluosat máŋgga luossajogas Sámis

Njávdán guollebivdit sihke Norgga ja Suoma bealde leat darvehan vuggii ruoššaluosaid eanet go dábálaččat. Soađegilis boahtán guollebivdit muitalit Inarilainen-aviissas mo soai basteoivviin gottiiga guhtta luosa Vuolle-Njávdámis ja dain vihtta ledje vádjit guovttegilosaš ruoššaluosat. Suoma bealde Njávdámis ruoššaluosat eai leat dihtton nu ollu go Norgga bealde, muitalit bivdit ja bivdovávttat aviissas.

Roy Mikkola Njávdáma báikkálaš guolástansearvvis muitala ahte eandalii Vuolle-Njávdáma dolgevuoggaoaggunguovllus ruoššaluosat leat goddon valjis. Ruoššaluossa lea dihtton maiddái Njávdáma goldinbivdobáikkis ja luossaráhpain.

Mikkola čilge ahte ruoššaluosaid ii galgga luoitit johkii. Jus daid ii hálit borrat de daidda lea johkagáttis guollevávtta stobus vuostáváldinbáiki. Gáddái dahje rohtui daid ii oaččo bálkut.

Juo mihcamáraid maŋŋá almmuhuvvojedje ollu ruoššaluosat earret earáid Deanus ja Várnjárgga Ánnejogas. Dán vahkus ruoššaluosat leat goddon valjis dolgevuokkain Poršáŋggu Bissojogas, čielga Inatur-bivdočuovvonsiidduin.

Ruoššaluossa lea álggoálggus Jaskesábi davviosiid šládja mii sirdimiid geažil goargŋu maiddái Jiekŋameara luossajogaide.

Ohcejoga gielda almmuha ođđasit ohcanláhkai sámegielat bearašbargi doaimma

Ohcejoga gielda almmuha ođđasit ohcanláhkai sámegielat bearašbargi mearreáigásaš doaimma. Bearašbargi bargguide gullá veahkehit bearrašiid iešguhtetlágan dárbbuin. Bearašbargi fállá gaskaboddosaš veahki ovdamearkan dalle go bearrašis lea njuoratmánná dahje jus vánhen báifáhkka buohccá.

Sámegielat bearašbargguin gielda doarju máná šaddanbirrasa kultursensitiivalaš bargovugiin. Doaimma deavdimis oktan eaktun lea davvisámegiela dáidu.

Ohcejoga gielda almmmuha doaimma ođđasit ohcanláhkai daningo gávnnahii ovddit almmuhusas dulkonmuni. Ohcanáigi doibmii nohká borgemánu 19. beaivve. Bargu álgá čakčamánu álggus ja bistá álggos jagi lohppii.

HS: Nuorta- ja Nuortadavve-Suomas olbmot bissot šaddangielddas

Suoma nuortarájá lahka Sallas gitta Ilomantsii leat dat gielddat main olbmot leat eanemus oskáldasat šaddanguovloseaset. Helsingin Sanomat čielggadii dan man stuorra oassi guđege gieldda olbmuin leat ássan riegádeami rájes seamma gielddas.

Stuorámus dát ossodat lea Kuhmo gielddas Kainuus. Kuhmos badjelas golbma njealdadasoasi gieldalaččain leat bisson oppa eallinagi seamma gielddas.

Sámeguovlu gielddain dát šaddanguvlui oskáldasaid mearri lea stuorámus Soađegilis, sullii 65 prosentta. Eanodagasge mealgat badjel bealli olbmuin leat maiddái riegádan gielddas.

Anáris ja Ohcejogas dan sadjái olggobealde gieldda boahtán olbmuid mearri lea stuorát. Vuollái bealli nu Ohcejoga go maiddái Anár gieldda ássiin leat riegádan dan gielddas gos dál ásset.

BO: Elrávdnjebiillaid vuovdin lassánan stuorrát Davvi-Norggas

Norggas leat dál badjelas 250 000 elrávdnjebiilla. Davvin Finnmárkkus lea beroštupmi elrávdnejbiillaid skáhppomii lassánan eanemus, čállá The Barents Observer. Jagi 2019 álgobealis elrávdnjebiillat leat ostojuvvon Finnmárkkus mealgat badjel guovttegeardásaččat dan ektui go diibmá seamma áigodagas.

Norggas lea riikkadásis mihttomearrin ain lasihit elrávdnjebiillaid ossodaga geahpedan dihte mohtoriid čitnadioksida bázahusaid.

Elrávdnjebiillaid skáhppoma oktan hehttehussan Suomas ja eandalii Davvi-Suomas lea dat go luđenbumppat leat ain hárvvet.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä