Sápmi |

Oanehaččat: SlinCraze ii searvan KEiiNO-jovkui, sámegielat geasuhit studeantačállosiin, vihtta olbmo áigot jearahallat Soađegili gielddahoavdda virgái ja olu oaivilat eanagoddelávvahápmosis

Loga dás maŋŋebárgga oanehis ođđasiid.

Ijahis idja
SlinCraze ii háliidan searvat Eurovišuvnna gilvvuide Israela dili geažil. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Guldal dás maŋŋebárgga Yle Ođđasiid Sámis. Jietna: Yle Areena

Ávvir: SlinCraze ii searvan KEiiNO-jovkui Israela politihkalaš dili geažil

Eurovision-musihkkagilvvu lágideapmi Israelis lea bohciidahttán ságastallama Israela olmmošvuoigatvuođarihkkumušain. Israela ja Palestiinná politihkalaš dilli leage sivvan dasa, manin sápmelaš ráppár SlinCraze nappo Nils Rune Utsi ii searvan KEiiNO-jovkui, mii dál lea válljejuvvon ovddastit Norgga Eurovision-gilvvus.

Lávllačálli Tom Hugo Hermansen lei jearran SlinCraze searvat jovkui. Utsi goittot evttohii jearrat Fred-René Buljo fárrui.

– In sáhte doarjut riikka, mii duolbmu palestinalaččaid olmmošrivttiid. In háliidan dan dihte searvat dasa, dadjá SlinCraze Ávvir-aviisii.

KEiiNO-joavku lea vuođđuduvvon namalassii Eurovision-gilvvu várás. Dál joavkkus leat sámeráppár ja juoigi Fred-René Buljo ja norgalaš Tom Hugo Hermansen ja Alexandra Rotan.

Fred-René Buljo muitala iežas guorahallan ehtálaš gažaldagaid gilvui oassálastimis.

– Lean váldán etihkalaš diskušuvnna maŋŋel go vulgen mielde ja jearran alddán, leago riekta dohko vuolgit, muhto jurddahalan, ahte doppe leat 200 miljovnna geahčči, geat besset gullat sámi musihka, dadjá Buljo Ávvir-aviisii.

Loga lasi dán áššis Ávvir-aviissas.

Studeantačállosat álget – Earenoamážit nuortalašgiella geasuhii

Giđa studeantačállosat álget maŋŋebárgga njukčamánu 12. beaivve suoma- ja ruoŧagielagiid eatnigiela lohkandáiddu iskosiin ja suoma- dahje ruoŧagiella nubbin giellan -iskosiin.

Duorastaga leat vuosttas sámegiela iskosat, go dalle čállet vieris giela oanehis oahppomeari. Logis leat almmuhan iežaset nuortalašgiela oanehis oahppomeari iskosii, viđas anárašgiela ja njealjis davvisámegiela oanehis oahppomeari iskosii. Anárašgiela oanehis oahppomeari iskosis eai leat ovdal leamaš nu olu čállit hávil.

Sámegiela eatnigiela iskkus dollojuvvo vuossárgga njukčamánu 25. beaivve. Ovccis leat almmuhan iežaset davvisámegiela eatnigiela iskosii. Anáraš- dahje nuortalašgiela čállit eai leat dán háve mielde.

Buot studeantaiskosat dahkkojuvvojit dál digitálalaččat. Oktiibuot 40 271 čálli geahččalit dán giđa čađahit studeantadutkosa.

Lassidieđuid gávdná dáppe.

Divvojuvvon 12.3. dii 9:30 davvisámegiela oanehis oahppomeari iskosa čađaheaddjiid mearri.

Jearahallet vihtta olbmo Soađegili gielddahoavdda virgái

Viđas leat bovdejuvvon jearahallamiidda Soađegili gielddahoavdda virgái.

Virgái ledje oktiibuot 13 ohcci. Bargojearahallamii leat bovdejuvvon filosofiija doavttir Jyrki Manninen Soađegilis, hálddahusdiehtagiid doavttir Asko Merilä Utajärvis, hálddahusdiehtagiid magisttar Juri Nieminen Vääksys, gávpediehtagiid lisensiáhta Päivi Vauhkonen Oulus ja hálddahusdiehtagiid magisttar Kirsi Virtanen Jämijärvis.

Virgái lei ohcan maiddái Orimattila gávpothoavda Osmo Pieski, guhte lea Ohcejogas eret, muhto son gesii ohcamušas eret ovdal go ohcciid válljejede jearahallamiidda.

Soađegili gielddaráđđehus evttoha cuoŋománu áigge gielddastivrii, gii galggašii válljejuvvot virgái. Soađegili dálá gielddahoavda Viljo Pesonen báhcá ealáhahkii suoidnemánu álggus.

Eanemus oaivilat Jiekŋameara ruovdegeainnus ja elfápmolinnjás

Lappi lihttu lea ožžon 140 oaivila Sámi boahttevuođa eanangeavahanplána hápmosis. Bealli oaiviliin bođii priváhta olbmuin ja bealli virgeolbmuin ja organisašuvnnain.

Eanemus oaivilat laktásit Jiekŋameara ruovdegeidnui ja elfápmolinnjái, man plánejit geassit Roavvenjárgga Pirttikoskis gitta Njuorggámii.

Oaivilat gieđahallojuvvojit eanagoddeláva stivrenjoavkkus ja Lappi lihtu stivrras ja daidda áigot vástidit miessemánu áigge.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä