Sápmi |

Oanehaččat: Vuohčus álgá giellalávgunoahpahus, Sámi mánáidgárdeseminára Oslos, Sámi musihkkaakademiijas ođđa musihkka, Sámi girjjálaš­vuohta máilmmi stuorámus girje­meassuide, Finnmárkui pláneme guokte UNESCO máilmmiárbeguovddáža, Sámegielat oahpaheaddjiid skuvlejupmi geasuha ja Gárasávvonis gilidilálašvuohta

Dás leat duorastaga oanehis ođđasat.

Sámi musihkkaakademiija
Sámi musihkkaakademiija jahkekurssa 2018-2019 studeanttat Pauli Saijets, Jouna Raudasoja, Heli Aikio, Mihkku Laiti ja Aimo Aikio. Govva: Sámi musihkkaakademiija

Vuohčus álgá gielallávgunoahpahus

Vuohču skuvllas álgá giellalávgunoahpahus. Vuohču skuvla álggaha čakčat 2019 davvisámegielat giellalávgunoahpahusa. Oahpahus ollašuhttojuvvo viiddis sámi-suoma-guovttegielat oahpahussan, mas giellalávgungielain addojuvvon oahpahus lea eanemus ovda- ja álgooahpahusas. Suomagielat oahpahusa oassi stuorru bajit luohkáin.

Vuohču skuvla ohcáge dál sámi giellalávgunluohkkái oahpaheaddji. Virgi devdojuvvo doisttažii. Ohcanáigi bargui bistá 30.5. diibmu 14.00 rádjái. Ohcanalmmuhusa gávnnat dáppe.

Sámi mánáidgárdeseminára Oslos

Norgga Sámediggi ordne sámi mánáidgárdeseminára Oslos, Norggas. Seminára lágiduvvo 9.–10.5.

Mánáidgárdeseminára lea oassin Sámedikki SáMOS-prošeavtta, man ulbmilin lea sámáidahttit mánáidgárddiid olles sámis, ja dan bokte ovddidit sámi mánáidgárdepedagogihka ja didaktihka sámi filosofiija vuođul

Dan dihte Sámedikki SáMOS-prošeakta lea bovden sámi mánáidgárdeeaiggádiid, mánaidgárdejođiheddjiid, mánáidgárdeoahpaheddjiid ja eará berošteddjiid searvat mánaidgárdeseminárii Osloi.

Mánáidgárdeseminára oktan ulbmilin lea digaštallat bargomálle, mii vástida sámi jurddašanvuogi iešguđet guovllus sámis. Semináras almmuhuvvo maiddái girji sámi bajásgeassima birra, ja maiddái pilohtaprográmma mánáidgárddiide, geat háliidit sámáidahttit mánaidgárddiid sisdoalu.

Mánáidgárdeseminárii leat almmuhan sullii 150 oasseváldi sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas.

Sámi musihkkaademiija almmustahttá ođđa musihka

Sámi musihkkaakademiijas almmustuvvá ođđa musihkka. Lohkanjagi 2018–2019 studeanttat leat ráhkadan šuoŋaid ja sániid ođđa musihkkii, mii dál almmustuvvá musihkkavideoid hámis. Bihtát leat anáraš- ja davvisámegillii.

Bihtát leat šaddan Sámi musihkkaakademiija oahppiid joavkobargun ja muitaleaddji musihkkavideoid bihtáide lea ráhkadan Sámi oahpahusguovddáža medialinjá.

– Vaikke máilbmi nogašii, de musihka eallá, lohká musihkaoahppi Mihkku Laiti musihka ja musihkkavideo ráhkadeamis.

Almmustahttin dáhpáhuvvá Äigittemeh – Áiggeheamit – Ääi’jtee’m -konsearttain Ohcejogas ja Anáris. Konsearttain loaiddastit Sámi musihkkaakademiija jahkekurssa 2018–2019 studeanttat Aimo Aikio, Heli Aikio, Mihkku Laiti, Jouna Raudasoja ja Pauli Saijets.

Sámi musihkkaakademiija giđđakonsearta lágiduvvo Ohcejogas 15.5. diibmu 18.00 ja Anáris 16.5. diibmu 18.00. Konsearttat leat nuvttá ja dat sisttisdollet boddu ja vejolašvuođa gáfestallamii.

Sámi girjjálaš­vuohta máilmmi stuorámus girje­meassuide

Sámi girjjálašvuohta oidno máilmmi stuorámus girjemeassuin Frankfurtas, Duiskkas. Norgga Sámediggeráđđi juolluda 200 000 ruvnno, nappo badjelaš 20 000 euro doarjaga Sámi Lágádus- ja Aviisasearvi SÁLAS:ii searvat Frankfurter Buchmesse -girjemeassuide. Áššis muitala Ávvir.

Norga lea válljejuvvon dán jagi girjemeassuid guosseriikan. Danin Norga beassá čalmmustahttit iežas girjjálašvuođa ja kultuvrra girjemeassuin. Maiddái sámi girjjit ja girječállit leat ovddastuvvon.

– Sámi girjjálašvuohta lea oassi Norgga girjjálašvuođa árbbis. Dát addá áidnalunddot vejolašvuođa gaskkustit ja oainnusmahttit sámi girjjálašvuođa ja servodatdigaštallama olles máilbmái, dadjá sámediggeráđđi Henrik Olsen preassadieđáhusas.

Frankfurta girjemeassut ordnejuvvojit 16.–20.10.

Finnmárkui pláneme guokte UNESCO máilmmiárbeguovddáža

Guovdageidnui ja Hámmárfestii, Finnmárkui leat pláneme hukset guokte UNESCO máilmmiárbeguovddáža. Áššis muitala NRK Sápmi.

Finnmárkkus máŋga báikki gullet UNESCO máilmmiárbelistui. Ovdamearkka dihte Struve meridiánageardu Guovdageainnus váldojuvvui máilmmiárbelistui jagis 2015.

Guovdageainnu suohkana sátnejođiheaddji Johan Vasara sávvá dál UNESCO guovddáža plánema ovdánit.

Sámegielat oahpaheaddjiid skuvlejupmi geasuha

Badjel 30 oahppi leat válljejuvvon álggahit sámegiela oahpuid Oulu universitehta Ketterä korkeakoulu -prográmmas.

Nuortalašgiela oahppit leat ovcci, ja sii leat válljejuvvon jo árabut. Boahttevaš čavčča álggahit 27 davvisáme- dahje anárašgiela ja girjjálašvuođa oahppi.

Árabut Giellagas-instituhta jođiheaddji Ánne-Sire Länsman muitalii ulbmilin oažžut sulaid golbmalot studeantta Ketterä korkeakoulu -prográmmii.

Válljemat pedagogalaš oahpuide ordnejuvvojit jagi geahčen sierra. Stuorámus oassi oahppiin lea válljenjearahallamis muitalan, ahte háliidit joatkit oahpaheaddjin. Oassi studeanttain sáhttá goittotge guođđit studerema dušše giela dássái, jos ovdamearkka dihte oahpaheaddji gelbbolašvuohta lea jo háhkkojuvvon.

– Stuorámus oassi min studeanttain lea davvin. Skuvlejumi lagašoahpahus, giellaoahput ordnejuvvojit Anáris, muitala Oulu universitehta Giellagas-instituhta prošeaktakoordináhtor Tiina Mattanen.

Gárasavvonis gilidilálašvuohta

Gárasavvonis ordnejuvvo odne 9.5. gilidilálašvuohta. Dilálašvuođa fáddán leat earet eará skuvlla ja árabajásgeassima boahttevuohta, rádjeovttasbargu skuvlla ja sámegielat beaivedivššu oasil, skuvlavistti sisáibmoáššit, Gárasavvona máŋggadoaimmadállu ja guovssahasdutkamuš.

Dilálašvuođa jođiheaddjin doaibmá Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen.

Dilálašvuohta álgá diibmu 18.00 Gárasavvona skuvllas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä