Sápmi

Ođđasamos dieđut koronavirusis: Norga lea meroštallan Lappi guovllu vuot fiskadin

Omakanta-palvelusta tulostettu koronatodistus rokotustietoineen.
EU-koronaduođaštusa sáhttá luđet vaikkoba OmaKanta-siiddus. Arkiivagovva. Govva: Silja Viitala / Yle

Yle Sápmi beaiváda dán artihkkalii ođđasamos dieđuid koronavirusa dagahan dilis eandalit davvin.

21.9. dii. 13.43 Lappi eanangoddi lea Norgga listtuin fas fiskadin

Norga lea meroštallan Lappi eanangotti fas fiskadin. Dat oaivvilda dan, ahte olmmoš, guhte mátkkošta Lappi eanangottis Norgii, galgá karantenii logi beaivái, earret dihto spiehkastagain.

Sii, geat leat ožžon guovtti boahkuhusa suoji koronavirusa vuostá dahje buohccán koronadávdii maŋimuš guđa mánotbaji áigge, eai dárbbaš báhcit karantenii.

Sii, geat leat ožžon vuosttas boahkuheami 3–15 vahku dassái, sáhttet heaitit karanteana, jus teasttat leat negatiivvat aramustá golbma beaivve Norgii boahtima maŋŋá.

Rájis galgá čájehit Norgga dohkkehan duođaštusa, mas lea QR-kooda.

Lappi gearggai leat vahku nu gohčoduvvon ruoná guovlun, muhto ievttá eahkeda meroštallamiid mielde dilli lea fas rievdan. Norga meroštallá guovlluid ivnniid mielde, nappo ovdamearkka dihte rukses guovllu oasil leat garrasamos njuolggadusat.

Dál ovdamearkka dihte Ruoŧa Norrbottena guovlu lea ain ruoná guovlu. Áššis dárogillii dáppe.

17.9. dii. 9.04 Korona boahkuhangilvvu vuittii Posio gielda

Lappi buohccidikšunbire ordnii gielddaide korona boahkuhangilvvu ja dál lea čielggan gilvvu vuoiti. Gilvvu vuoiti lea Posio ja nubbin ja goalmmádin bođii Pello ja Salla gielddat.

Dan gilvu ulbmilin lei movttiidahttit olbmuid váldit koronaboahku. Gilvvus gehčče man Lappi buohccidikšunbire gielddas ledje eanemusat olbmot ožžon vuosttaš koronaboahku čakčamánu 15. beaivve rádjái. Posio gielddas badjelaš 81 proseanta lei dan beaivvemeari rádjái váldán vuosttaš koronaboahku.

Gilvvus vihta buoremus gielda ožžot buohkat 1000 euro sin nuoraiddoibmii. Posio, Pello ja Salla lassin bálkkašumi ožžot Pelkosenniemi ja Savukoski gielddat.

14.9. dii. 15.36 Guktii boahkuhuvvon olmmoš ii šat dárbbaš mannat koronatestii

Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija rievdada korovirustestenstrategiija otnáža rájes. Vuođđobálvalusministtar Krista Kiuru muitala, ahte dakkár olbmot geat leat boahkuhuvvon guktii, muhto buohccájit ja ožžot unnánaš dávdamearkkaid, eai dárbbaš šat mannat koronatestii. Dat lea vejolaš dan geažil, ahte boahkuhansuodji lea buorránan.

Koronateasttaid dahket dás duohko eanas dakkáriidda, geat eai leat ožžon boahkuhusa dahje leat šaddan njoammunáitaga vuollái ja sis leat dávdamearkkat. Maiddái dakkár olbmuid testejit, geat sáhttet buohccát boahkuheami maŋŋáge duođalaš infekšuvdnii.

Ulbmilin lea goit, ahte dás duohkoge buohkat geat ain háliidit, besset korontestii, leaš de ožžon boahkuhusa dahje ii. Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija ávžžuha olbmuid maid geavahišgoahtit ruovttuteasttaid.

8.9. dii. 15.35 Ohcejogas gávnnahuvvon okta njoammun olgobáikegotti olbmos

Ohcejogas leat gávnnahan mánnodaga ovtta koronavirusnjoammuma. Njoammun lea gávnnahuvvon olgobáikegotti olbmos. Su koronateasta dahkkui antigena-jođanisteasttain ja sihkkarastojuvvui vel PCR-teasttain, mii attii positiiva čájánasa ikte disdaga.

Koronavirusnjoammun lea olgobáikegoddálaš olbmos, ja son lea dál erremis. Njoammunáittaga vuollái gártan olbmot leat čielggaduvvon ja biddjon karantenii.

7.9. dii. 11.48 Suoma ráđđehus áigu luohpat buot ráddjehusain

Suoma ráđđehus lea ikte mánnodaga dohkkehan ođđa koronastrategiija. Ráđđehus mearridii, ahte servodaga álget rahpat ja buot ráddjehusain luhpet, de go sullii 80 proseantta badjel 12-jahkásaččain leat boahkuhuvvon guktii.

Juo ovdal 80 proseantta boahkuhanlogu áigot vehážiid mielde luohpat ráddjehusain. Epidemiija áigot boahttevuođas caggat vuosttažettiin guovlolaš doaibmabijuiguin.

Lappi buohccedikšunbire infekšuvdnabajitdoavttir Markku Broas oaidná, ahte davvin dearvvašvuođafuolahusa bargiin eai leat váttisvuođat máhccat dábálaš dillái.

– Mii leat lihkosmuvvan oalle bures olles epidemiija áigge ja mis ii leat áitosaš epidemiija leamašange, dušše muhtin ovttaskas viiddes njoammunbálgát, maid leat ožžon háldui hui jođánit. Mii gal jáhkkit, ahte ovdánit ain áibbas dábálaš guvlui, dajai Broas Ylen aamu -sáddagis.

6.9 dii. 13.30 Gielddat gilvalit boahkohanmeriin

Smávva bálkkašumiin nuoraid doibmii geahččalit Lappi eanangotti gielddaid olbmuid giktalit váldit koronaboahkohuša.

Dat vihtta gieldda mat jukset buoremus boahkohusloguid, ožžot bálkkašupmin 1000 euro nuoraid doaimmaide.

Gilvvohallama lágida Lappi buohccedikšunbire. Ulbmilin lea, ahte buot ahkejoavkkuin boahkuhit 80 proseantta olbmuin. Jurdda gilvvus lea vuolgán johtui priváhtta ruhtaskeŋkejeaddjin ja buohccedikšunbires. Gilvu nohká juo čakčamánu beallemuttus.

– Dát lea okta vuohki, mainna oažžut boahkohusmeriid loktanit. Erenomážit jurddan varra leamašan oažžut nuorra ollesolbmuid, 20 jagis gitta 40 jahkásaččaide váldit boahkohuša, go sii leat hástaleaddji joavku máŋggaláhkái, dadjá Anár gieldda jođiheaddji doavttir Outi Liisanantti.

Olles Suomas nuoraid ahkeluohkká orro healbadeamen boahkohuša váldima. Koronaepidemiija orruge ovdáneamen dál sin gaskkas, geat eai leat boahkohuvvon.

– Juos dát smávva vuoitu nuoraid buorrin de giktalivčče sin váldit boahku, nu ahte buot neavvut dás galget geavahuvvot, Liisanantti dadjá.

Inarin johtava lääkäri Outi Liisanantti
Anár gieldda jođiheaddji doavttir Outi Liisanantti muitala, ahte boahkuhangilvu lea okta vuohki oažžut boahkohusmeriid loktanit. Govva: Sara Kelemeny / Yle

6.9. dii. 9.55 Roavvenjárga vuođđodássái

Restoráŋŋaid guoski ráddjemat leat ložžejuvvon Roavvenjárgga, dieđihii sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija ikte.

Roavvenjárgga gávpot beasai bearjadaga eret koronaepidemiijai meroštallojuvvon jođálmanmuttus ja máhcahuvvui ruovttoluotta vuođđodássái, mii mearkkašii ođđa mearrádusaid fápmuiboahtima otne.

Daid mielde restoráŋŋaid kunddarmeriide ja alkoholavuovdima ja rabasdoallanáiggiide eai šat leat sierra ráddjemat. Dás duohkoge goit juohke kundaris galgá restoráŋŋas leat iežas čohkanbáiki beavdde guoras.

Olgosajiin ráddjemat eai leat.

6.9. dii. 9.45 Koronaráddjemat nohkamin dán čavčča

Buohkkat galggašedje leat ožžon nuppi boahkohuša koronavirusa vuostá ovdal golggotmánu luohpa.

Stáhtaministtar Sanna Marin dajai ikte stáhtaministara jearahallandiimmus, ahte buot ráddjemiin lea vejolaš luohpat ovdal golggotmánu luohpa.

Dassážii juoba lagabui 90 proseantta Suoma álbmogis lea ožžon guktui boahkohušaid. Áiddo dál badjel 12 jahkásaččain vuosttaš boahku leat ožžon 72,3 proseantta álbmogis ja nuppige 52,5 proseantta.

Dearvvašvuođaeiseválddit goit leat fuolas daid olbmuin, geat eai leat váldán boahkuid ja maŋimuš áiggiin koronaepidemiija lea ovdánan namalassii sin gaskkas.

6.9. dii. 9.45 Dorvogaskain leat luohpamin

Stáhtaráđđi mearridii ikte sotnabeaivvi luohpat mearrádusas doallat guovtte mehtera dorvogaskkaid koronanjoammumiid eastima dihte.

Riikkabeaivvit gieđahallet dán ášši juo dán vahkus. Riikkabeivviid geasseluopmu nohká ihtin maŋŋebárgga ja ášši lea ovdan maŋŋelabbos dán vahkus.

Nuppástusa gáibida njoammudávddaidláhka, ja das gaskaboddosaččat čavgejuvvon dorvogaskkaid guoski paragráfa. Erenomážit kultursuorggis leat vuordán mearrádusa dorvogaskkain luohpamis.

1.9. dii. 6.36 Otná rájes ovdamearkka dihte Kárášjogas, Deanus ja Haaparantas beassá Supmii boahkuhanduođastusa ja koronateastta haga

Davvi-Norggas ja Davvi-Ruoŧas beassá otná rájes Supmii boahkuhanduođastusa ja koronateastta haga. Supmii boahtima maŋŋáge ii šat dárbbaš váldit nuppi koronaiskkosa.

Dát guovllut eai šat leat dakkár koronadilis, ahte virusa leavváma riska livčče menddo stuoris. Nuba Supmii sáhttá johttit Omasvuonas, Gaivuonas, Ráissas, Guovdageainnus, Kárášjogas, Deanus, Unjárggas ja Mátta-Várjjagis.

Maiddái Ruoŧa bealde Haaparantas, Gironis, Pajalas ja Övertorneås beassá Supmii almmá boahkuhanduođastusa ja koronateastta haga.

Johttinráddjehusat joatkašuvvet goittotge máŋgga eará riikka ja guovllu oasil.

23.8. dii. 15.44 Máŋgasat gártan njoammunáitaga vuollái Avvila ođđa skuvlla huksenbáikkis

Anára gielda dieđiha, ahte máŋggat olbmot leat gártan Avvila ođđa skuvlla huksenbáikkis koronanjoammunáitaga vuollái. Gielda lea ožžon dieđu njoammumis ikte ja buot njoammunáitaga vuollái šaddan olbmot leat kártejuvvon ja biddjon karantenii.

Anára jođiheaddji doavttir Outi Liisanantti mielde gieldda koronadilli lea goit ráfálaš ja boahkuheamit ovdánit njuovžilit.

Čuovvovaš pop up-boahkuhandilálašvuohta lágiduvvo Avvila dearvvašvuođaguovddážis borgemánu 31. beaivve.

23.8. dii. 10.09 Eanodagas lea bearjadaga pop up -boahkuhanbeaivvi

Heahtá gilis ordnejuvvo bearjadaga 27.8.2021 pop up -boahkuhanbeaivi diibmu 9–13. Boahkuheapmái ii dárbbaš almmuhit dahje várret áiggi. Boahkuhusa sáhttet váldit buohkat geat leat deavdán 12 jagi.

23.8. dii. 9.54 Suopma geahpedii rádjerasttildanráddjehusaid

Earret eará Norgga rádjegielddaid ja Ruoŧa Badje-Durdosa gieldda ássit besset vuossárgga rájes boahtit rájá rastá Supmii koronatestenduođaštusa haga. Dáid guovlluin koronavirusa albmananlohku leamašan maŋimuš guovtte vahku áigge vuollái logi dáhpáhuda 10 000 ássi ala. Seammás rádjejohtolat álkidahtto maid muhtin Asia ja Eurohpa riikkain.

Sámi šaldi Ohcenjohtnjálmmi bokte Suomas Norgii ráhppojuvvui rádjejohtoláhkii sotnabeaivve. Rájárástildeapmi lea dál vejolaš dii. 8–20 gaskas Suoma áiggis. Rádjerastildeapmi lea vejolaš sidjiide, geat leat boahkuhuvvon guktii ja bastet duođastusain čájehit dan rádjastasšuvnnas. Áššis dieđiha Deanu gielda.

18.8. dii. 14.00 Avvilis lágidit duorastaga pop up -boahkuhanbeaivvi

Avvilis ordenjuvvo vuosttaš pop up -boahkuhanbeaivi duorastaga 19.8. diibmu 15–19. Boahkuheapmái ii dárbbaš almmuhit dahje várret áiggi. Báikin lea Avvila dearvvašvuođaguovddáža rávvehat. Dáhpáhus lea eandalii nuoraid várás.

17.8. dii. 11.00 Kevitsa ruvkkes njoammumat

Soađegilis leat ikte gávnnahuvvon guokte ođđa koronavirusnjoammuma Boliden Kevitsa- ruvkefitnodaga bargis.

Fitnodat lea dieđihan áššis buot ruvkkes doaibmi fitnodagaide ja bargiide vejolaš njoammunriskkas mannan bearjadaga ja ievttá gaskkas.

Njoammunáitaga vuollai šaddan olbmot leat dieđus ja gieldda dearvvašvuođaeiseválddit leamašan sidjiide oktavuođas ja doppe de mearridit vejolaš karantenaid.

Maiddái Soađegili LIdl-gávppis lea bearjadateahket guđa sulain fitnan olgobáikegoddelaš kunddar, man dihte njoammunvárra lea vejolaš.

Juos dávdamearkkat šaddet, dearvvašvuohtafuolahus ávžžuha dalán váldit oktavuođa.

17.8. dii. 11.00 Muorječoaggiid máttás sádden lágavuosttásaš

Roavvenjárgga gávpoga eahpečielga rávvagat leat sivvan dasa, ahte sullii 260 olgoriikkalaš muorječoaggi sirde Lappis Kainuu ja Davvi-Gárjil eanangottiide.

Na muitalit muorjefitnodagat Arctic International ja Polarica Lapin Radioi. Juoba badjel bealli muorječoaggiin leai ožžon karantenamearrádusa koronanjoammuma dihte ja loahpat maid ledje karantenas njoammunvára dihte.

Roavvenjárgga gávpot attii mannan bearjadaga rávvagiid das, mo sin sirremis galgá fuolahuvvot. Boasto ipmárdusa dihte fitnodagat sáddejedje olbmuid máttas, man njoammundávdalága mielde ii goit livčče ožžon dahkat.

Lappi guovddášbuohcceviesu njoammudávddaid bajitdoavttir Markku Broas mielde dát dilli máŋggaláhkái lasihii njoammunriska vel lassiolbmuide.

11.8. dii. 13.30 Njoammumiid mearri ain badjin

Koronavirusnjoammumiid mearri bisohallá ain viehka badjin. Otne leat registrerejuvvon 844 ođđa njoammuma. Suomas njoammumiid mearri lahkona juo 115 000. Nugo ovdditge beivviin, eanemus njoammumat leat oaivegávpotguovllus.

Vuođđoskuvllat goit besset ikte, otne dahje lágaš áiggiin álgit lágašoahpahusas. Máskkageavahanávžžuhus goit lea fámus guđát luohkás bajášguvlui. Máŋggat ámmátoahppolágádusat ja allaskuvllat goit álggahit oahpahusa gáiddusoahpahussan.

10.8. dii. 11.30 Nuoraid boahkuheamit álgimin

Ráđđehus mearridii mannan duorastaga koronaboahkohemiid viiddideame guoskkat maid nuoraid 12 jagis 15 jahkái. Ráđđehusa ásahus dán áššis bođii fápmui ikte vuossárgga.

Oaivegávpotguovllus nuoraid boahkoheamit leatge bures jorihan johtui. Davvin ovdamearkan Anára gielddas eai goit velá leat mearridan nuoraid boahkohemiid álggaheamis ja ášši lea maid das gitta, mo boahkohanávdnasiid lihkostuvvet oažžut.

Anáris leat 260 nuora dán ahkeluohkás. Gieldda melde dál leat valjis vuos nuppi boahku addimat ollesolbmuide.

Ohcejoga ja Eanodaga gielddas dárkilut plánat boahkohemiid álggaheamis eai vel leat, muhto skuvllaid álgima oktavuođas ášši guorahallet dárkileabbot. Soađegilis nuoraid boahkoheamit álget guovtti vahku geažis.

Nuorra oažžu ieš mearridit boahku váldimis, muhto gielddain ávžžuhit váhnemiid ságastallat nuoraiguin dán áššis. Ovddalgihtii gánnáha maiddái deavdit skovi, mainna váhnemat addet lobi boahkohusa addimii. Boahku addet skuvladearvvašvuođadivššárat.

9.8. dii. 10.26 Norga čavge mátkkoštanráddjehusaid

Norgga ráđđehus lea mearridan čavget mátkkoštanráddjehusaid Suomas, Ruoŧas ja Dánmárkkus boahtti johtolahkii, muitala Lapin Kansa. Ođđa njuolggadusaid mielde Suopma rievdá measta oalát oránšan dahje rukses guovlun. Friija johtolaga dahje ruoná guovlun bissot dušše Davvi- ja Mátta-Savo buohccidikšunbiiret, Länsi-Pohja, Davvebađaeana, Máttabađaeana ja Vaasa buohccidikšunbiiret.

Lappi buohccidikšunbiire bissu ain oránšan ja dat oaivvilda dan, ahte Norgii beassá mátkkoštit dušše dalle, jus lea ožžon guokte koronaboahkuhusa, buohcan koronadávdda dahje ássá ruoná guovllus.

Norgii sáhttet mátkkoštit goit ain dakkár olbmot, geat orrot bissovaččat riikkas dahje sis leat bearašoktavuođat dohko. Dát olbmot gártet goittotge fitnat koronateasttas ja leat logi beaivve karantenas, jus eai leat ožžon go ovtta koronaboahkuhusa.

Rádjejohttit, guhte johtet Norgga bealde barggus, besset ain rasttildit rájá.

4.8. dii. 11.15 Roavvenjárga leavvananmuddui?

Roavvenjárgga sirdása vejolaččat korona epidemiija jođálmuvvanmuddui. Lappi buohccedikšunbire kriisabargojoavku ságastalai áššis ikte maŋŋebárgga.

Lappi guovllu koronakoordinerenbargojoavku mearrida áššis loahpalaččat dán vahku bearjadaga. Roavvenjárggas ođđa koronanjoammumiid leat gávnnahan maŋimus vahkuid áigge sullii golmmalogis njealjelohkái juohke vahku.

Ovdamearka dihtii Suoma oaivegávpotguovllu lea juo sirdásan koronaepidemiijas leavvanmuddui go koronavirus njoammumat lassánedje nu sakka.

Maiddái Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa- eanangottit leat dál korona oasil leavvananmuttus.

3.8. dii. 12.45 Ruoŧŧa boahkuha goalmmát geardde?

Stuorámus oassi Ruoŧa álbmogis boahkohuvvo goalmmát gearddi boahtte jagi bealde koronavirusepidemiija dihte. Ruoŧa álbmotdearvvašvuođalágádus almmuhii otne, ahte goalmmát boahku juohkigohtet juo dán čavčča.

Vuosttamužžan goalmmát boahku ožžot riskkajoavkkuide gullevaš obmot, dego badjel 80-jahkásaččat ja dakkár olbmot, geain lea juova siva dihte váilevuohta dávddaid vuostálastinnávccas immunitehtas.

Dán čavčča áigot boahkohit maid 16-17 jahkásaččaid ja dakkár ollesolbmuid, geat leat dán rádjai biehttalan váldimis koronaboahkuhusa.

Suomas leat maid dál guorahallamin goalmmát boahkuhusa addima. Jáhkkimis dat álget álgojagis 2022.

Sierra áššedovdit jáhkket, ahte koronavirusdilli lea šaddamin bissovažžan. Ovdamearkan biekkán spánskadávdaepidemiija bistii 4-5 jagi.

3.8. dii. 11.30 Ođđa njoammumat maid davvin

Lappi buohccedikšunbires leat gávnnahan 12 koronavirusnjoammuma. Ovcci dain njoammumiin leat duođaštuvvon Roavvenjárggas ja njeallje dain leat boahtán olgoriikkain.

Okta Roavvenjárgga njoammumiin láktasa Gihttela bálvalandállu Koivukoti njoammunbálgái. Guokte njoammuma leat gávnnahan olbmuin geat leat juo karanteenas ja dát láktasit Näsmänkieppi bálvalandálu njoammunbálgái. Ovtta njoammumis eai leat dárkilut dieđut.

Maiddái Gihtelis leat gávnnahan guokte ođđa njoammuma, datge láktasit koivukoti njoammunbálgái.

Eanodagas leat gávnnahan ovtta koronavirusnjoammuma, muhto son ii leat báikkálaš olmmoš eaige olbmot leat gártan njoammunáitaga vuollái.

Ja muitalastit vel ahte Avvila dearvvašvuođaguovddáža vuostáváldimis bastet dál dikšut dušše hohpolaš ja vealtemeahttun áššiid.

Maiddái telefonbálvalusas lea hohppos dilli, muitalit dearvvašvuođaguovddáža vuostáváldima dieđáhusas. Sivvan dása lea earet eará koronavirusdilli ja bargiid vuorddetmeahttun barggus eretbáhcimat.

Suomas leat registerejuvvon 692 ođđa koronavirusnjoammuma.

2.8. dii. 13.00 Lappi oránša guovlun

Norgga ráđđehus lea bearjadaga mearridan čavget riikkaidboahtinmearrádusaid koronaepidemiija dihte. Otná rájis Lappi buohccedikšunbire lea nuppástuvvan ruonás oránša guovlun ja dat diehtá dihto čavgemiid rájáid ala.

Norgii manadettiin rájá alde galgá leat duođáštus goabbatge koronaboahkuhusa oažžumis dahje duođáštus dávdda buohcamis guđa mánu siste muđui boahttit šaddet karantenaid.

Mearrádusat bohte fápmui mannan ija. Länsi-Pohja buohccedikšunbire olbmuid goit guoskkahit láivvit mearrádusat go Lappi. Dili nuppástuvvama goit gánnáha dárkilit čuovvut.

Suomas leat otne registerejuvvon 345 ođđa koronavirusnjoammuma. Váddásammos dilli orro dál leamen Roavvenjárgga guovllus.

30.7. dii. 9.00 Infekšuvdnadoavttir: Davvin olbmot leat šaddan šluđubun koronaáššiin

Lappi buohccedikšunbire infekšuvnnadoavttir Markku Broas lea fuolas áššis. Lappi guovllus leat maŋimuš beivviid áigge dihtton dakkár dáhpáhusat, ahte čielgasit dávdamearkkain gillájeaddjit leat ovttastallan eará olbmuiguin, eaige leat mannan koronateasttaide. Broas sávvá olbmot heaittášedje dákkár doaimma.

Lappi buohccedikšunbires gávnnahedje duorastaga oktiibuot oktiibuot 12 koronadáhpáhusa. Dain eanaš gávdnojedje Roavenjárggas, muhto maid Gihttelis gávnnahedje njeallje dáhpáhusa.

30.7. dii. 8.45 LK: Gihttelis giddejit seaŋgaossodaga koronanjoammumiid dihte

Gihttelis leat gidden seaŋgaossodaga koronanjoammumiid dihte. Maiddái boarrásiid bálvalandálus leat gieldán galledit. Gihttelis leatge dál čielggadeamen man gallis bálvalandálus leat šaddan koronanjoammun áitaga vuollái.


Gihttela jođiheaddjidoavttir Anu Kanerva dadjá Lapin Kansa -aviisii, ahte njoammunáitaga vuollái leat šaddan unnimustá 50 olbmo. Seaŋgaossodaga áigot dál doallat gitta goit borgemánu 1. beaivvi rádjái.

28.7. dii. 15.58 Midnattsrocken šluhttejuvvo

Midnattsrocken-festivála šluhttejuvvo. Festivála leat mearridan šluhttet koronapandemiija dihte.

Midnattsrocken galggai ordnejuvvot 13.–15.8. Leavnnjas, Porsáŋggu gielddas Finnmárkkus.

Midnattsrocken neahttasiiddus čállojuvvo, ahte dearvvašvuohta ja dorvvolašvuohta leat sidjiide dehálaččat, ja danin gárte šluhttet festivála.

Ovddalgihtii bileahta oastán olbmot ožžot ruđaid ruovttoluotta, muitalit festivála neahttasiiddus.

26.7. dii. 14.09 Avvila dearvvašvuođaguovddáža vuostáiváldimis dikšot dušše hohpolaš áššiid

Avvila dearvvašvuođaguovddáža vuostaiváldimis bastet dál dikšut dušše hohpolaš ja vealtemeahttun áššiid. Maiddái telefonbálvalusas lea bahkadas, muitalit dearvvašvuođaguovddáža vuostáiváldima dieđáhusas.

Sivvan dása lea earet eará koronavirusdilli, mii čatná bargoveahkaresurssaid eará bargguide.

Dearvvášvuođaguovddážis dieđihit áššis ođđasit, go dilli šaddá normálan.

21.7. dii. 13.32 Koronatestemat Ohcejogas, Gáregasnjárggas ja Njuorggámis 2.8.–30.8.

Koronatestemiidda sáhttá ohcalit nu gohčoduvvon vuollegis šielmmáin Ohcejoga gielddas 2.8.–30.8. gaskásaš áigge ná:

Koronatestii sáhttá ohcalit Njuorggámis áiggi várrema haga. Suoma ja Norgga rájá alde lea ássanvovdna, gos koronatestii sáhttá ohcalit disdagaid, gaskavahkuid ja duorastagaid diibmu 9–12.

Ohcejoga dearvvašvuođaguovddážii koronatestemii sáhttá ohcalit áiggi várrema haga árgabeivviid diibmu 13–14.30.

Gáregasnjárggas koronatestii sáhttá ohcalit dušše áiggi várremiin Gáregasnjárgga dearvvašvuođadállui.

19.7. dii. 14.57 Anáris guokte ođđa koronanjoammuma

Lappi buohccedikšunbires leat sihkkarastán vahkoloahpa áigge gávcci ođđa koronavirusnjoammuma. Guokte dain leat gávnnahan Anára gielddas. Nubbi Anára njoammumiin láktasa Durdnosa rihppaskuvlaleairras vuolgán njoammunbálgái, nubbi njoammun fas lea vuolgán olgoriikkain. Roavvenjárggas fas leat gávnnahan njeallje ođđa koronavirusnjoammuma.

Guokte njoammumiin leat Lappi olggobeal ássi olbmuin.

19.7. dii. 10.05 Norgga vuostásaš rájá rádjerasttildanbáikkiid rabasáiggit rievdan – rádjerasttildeapmi vejolaš birra jándora

Suoma beale rádjerasttildanbáikkiin eai leat otnáža rájes ráddjehusat dan ektui, galli áigge rájá sáhttá rasttildit.

Dát dárkkuha dan, ahte rájá rasttildeapmi Gilbbesjávrri, Gáregasnjárgga, Geađgeluobbala, Njuorggáma, Njávdáma ja Ohcejoga rádjerasttildanbáikkiin lea vejolaš birra jándora. Mátkkošteaddjit galget goittotge váldit vuhtii dan, ahte Norgga beale rádjerasttildanbáikkiin sáhttet ain leat johtolahkii laktáseaddji ráddjehusat.

Suoma ja Ruoŧa gaskasaš rájis Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Gárasavvona rádjerasttildanbáikkit leat rabas olmmošjohtolahkii 7.00–21.00.

Árat dahkkon stáhtaráđi mearrádus sisrádjegohcima joatkimis lea ain fámus suoidnemánu 25. beaivvi rádjái.

16.7. dii. 10.17 Gilbbesjávrris gávnnahuvvon guokte koronanjoammuma

Muonio-Eanodat dearvvašvuođafuolahus dieđihii duorastaga 15.7. veaigin, ahte guovtti mátkkošteaddjis Gilbbesjávrris lea gávnnahuvvon koronanjoammun.

Ylläs Nuts-dáhpáhusas leamašan olbmot sáhttet leat njoammunáitaga vuolde. Earenoamážit lávvardaga oassi diibmu 12 rájes 38 kilomehter mátkkis, muhto maiddái muđui dáhpáhusguovllus mannan vahku lávvordaga leamaš olbmot.

– Dál livččii dehálaš ahte oktage ii jurddaš ahte nuorvvu dávdamearkat leat dušše allergiija dávdamearkat, muhto baicce mannet koronaiskosii – earenoamážit dalle juos lea oassalástan Ylläs nuts -viehkangilvui, dieđiha Muonio-Eanodat dearvvašvuođafuolahus.

Mátkkošteaddjit, geain korona duođaštuvvui, leat eret oaivegávpotguovllus.

9.7. dii. 12.00 Njávdáma ráji koronatestenbáiki giddejuvvo 11.7.

Njávdáma ráji koronatestenbáiki giddejuvvo sotnabeaivve, suoidnemánu 11. beaivvi diibmu 18.00. Das ovddosguvlui lagamuš koronatestenbáiki lea Avvilis.

Dat olbmot, geat bohtet Supmii suoidnemánu 12. beaivvis ovddosguvlui, fertejit čájehit duođaštusa koronaboahkuhusain dahje das, ahte lea buohccan korona maŋimus guovtti mánotbaji siste lea buhccojuvvon maŋimus guovtti mánotbaji siste. Juos olbmos lea dakkár duođaštus, son ii dárbbaš mannat dearvvašvuođadárkkistussii dahje koronatestemii.

Duođaštusaid ii dárbbaš čájehit, juos olmmoš boahtá Supmii guovlluin, gos ii leat alla riska oažžut koronavirusa. Norggas dakkár guovllut leat Omasvuona, Gáivuona, Ráissa, Guovdageainnu, Kárášjoga, Deanu, Unjárgga ja Mátta-Várjjaga gielddat. Mearrádus sáhttá rievdat pandemiijadili mielde.

Badjel 70 proseantta olbmuin lea ožžon vuosttas boahku Anára gielddas. Olles Suoma veagadagas sullii 62 proseantta lea ožžon vuosttas boahku. Anára gieldda sosiála- ja dearvvašvuođajođiheaddji Jaakko Seppänen dadjá, ahte Anára gielddas gal leat áiggit ja boahkut, muhto olbmot eai leat ohcalan boahkuhemiide aktiivvalaččat geassit. Gieldda doaivumuš leage, ahte gieldalaččat finaše boahkuhemiin.

9.7. dii. 10.47 Olgobáikkiin njoammumat levvet haerkket, dadjá THL hoavda

Dearvvašvuođa ja buresveadjima lágádus THL dearvvašvuođadorvvolašvuođa ossodaga hoavda Mika Salminen muitalii Yle Aamu jearahallamis duorastatiđida, ahte ođđa koronanjoammumat leat sullii 300. Salminen mielde njoammumat leat boahtán olu restoráŋŋain ja olgobáikkiin.

– Olgobáikkiin lea dás váidalahtti oalle čielga rolla. Dat lea čielgasit dakkár biras, gos njoammumat levvet hearkket, son dadjá.

Dál restoráŋŋat ožžot leat dábálaččat rabas buot eará guovlluin baicce Uusimaas. Uusimaas dat ožžot leat rabas diibmu 5–01.

Stuorra oassi njoammumiin lea boahtán St. Petersburgii dahkkon čiekčanspábba EM-gilvomátkkiid njoammunbálgáin. Lassin leat leamaš stuorát guovllolaš njoammunbálgát.

Salminen logai, ahte restoraŋŋaid guoskevaš ráddjehusat soitet rievdaduvvot, muhto goit vel dakkáris ii leat boahtán diehtu.

8.7. dii. 15.40 Suoma sisrájáid gohccin joatkašuvvá 25.7. rádjái

Suoma sisrádjegohccin joatkašuvvá 25.7. rádjái.

Stáhtaráđđi lea mearridan gohcima joatkimis duorasdaga 8.7.

Geavadis gohccin dárkkuha dan, ahte rádjegohcineiseválddit meroštallet olbmo vuoigatvuođa mátkkoštit Supmii.

Dan maŋŋá, jos olmmoš lea vuoigadahtton riikii boahttimii, dearvvašvuođaeiseválddit meroštallet man dearvvašvuođadoaimmaid birii olmmoš gullá.

7.7. dii. 10.10 Muhtin guovlluin Norggas Supmii boađedettiin ii 12.7. rájes dárbbaš čájehit duođáštusa boahkuhusain dahje buhccojuvvon koronadávddas

Stáhtaráđđi mearridii disdaga 6.7. njoammundávdalága gaskaboddosaš nuppástusain ja málles, mainna caggat Supmii olgoriikkain boahtti koronavirusnjoammumiid leavvan Supmii.

Supmii boahtti olbmuin gáibidit 12.7. rájes duođaštusa boahkuhusain dahje guđa mánotbaji siste buhccojuvvon koronadávddas. Jos olbmos lea čájehit duođaštus goappás nu, eai sus leat Supmii boađedettiin eará dearvvašvuođa dorvvolašvuhtii laktáseaddji gáibádusat.

Eará olbmot galget čájehit duođaštusa ovdal rikii boahtima dahkkon negatiiva koronateasttas dahje duođaštus unnimustá 14 jándora ovdal riikii boahtima ožžon vuosttaš boahkuhusas. Goabbáge dáhpáhusas olbmoš galgá maiddái fitnat teasttas 3–5 jándora siste riikii boahtimis.

Stáhtaráđi mearrádusa mielde geatnegasvuohta čájehit duođaštusa ii guoskka olbmuid, geat bohtet Supmii riikkas dahje guovllus, gos koronavirusdávdda almmaiduvvan dahje nuppástuvvan virusa leavvan ii dagat earenoamáš epidemiija leavvama riskka.

Stáhtaráđđi lea addán ásahusa dáin riikkain ja guovlluin.

Norggas dát leat Omasvuona, Gáivuona, Ráissa, Guovdageainnu, Kárášjoga, Deanu, Unjárgga ja Mátta-Várjjaga gielddat. Dan lassin ásahus guoská Austrália, Hongkong, Islándda, Israel, Kiinná, Macao, Malta, Polska, San Marino, Singapore, Ođđa-Selándda ja Vatikána.

Ásahusa rievdadit go epidemiijadilli nuppástuvvá.

Njoammundávdalága gaskaboddosaš nuppástusat ja stáhtaráđi ásahus bohtet fápmui 12.7.

6.7. dii. 10.44 Norgii viggan turisttas gávnnahuvvui korona Gilbbesjávrri rájá alde

Gilbbesjávrri rájá alde gávnnahuvvui mánnodaga 5.7. okta koronanjoammun. Gávnnahuvvon njoammun lei suopmelaš turisttas, guhte lei manname Norgii.

Son lea ásahuvvon karantenii, mii ollašuvvá maiddái ruovttumátkkis.

Gilbbesjávrris eai leat olbmot njoammunáitaga vuolde dán njoammuma geažil.

5.7. dii. 14.32 Norgga ja Suoma rájá alde máŋgga kilomehtera guhkkosaš biilaráidu

Norgga ođasdoaimmahat NTB muitala, ahte Gilbbesjávrri guovllus Norggas Supmii beassan ii dáhpáhuva čalbmerávkaleamis. Norggas Suoma guvlui lea máŋgga kilomehtera guhkkosaš ráidu vuordimin rájá badjel beassama. Norgga boles ávžžuha iežas twitter-beaivádusasttis, ahte olbmot berrejit ráhkkanit vuordit máŋga diimmu, ovdalgo besset rájá rastá.

Suoma bealde seammalágan ráidu ii leat dihtton, muitalit rádjegozáhuslágádusas. Njuorggáma rájá alde ii lean oktage biila ráiddus veaigin.

2.7. dii. 13.25 Lappi buohccedikšunbires okta ođđa koronanjoammun

Lappi buohccedikšunbire guovllus lea duorastaga 1.7. gávnnahuvvon okta ođđa koronavirusnjoammun. Dan vuolggasadjin leat čiekčanspáppa EM-gilvvut St. Petersburgas.

Njoammun gávnnahuvvui Anáris ja dat lei Lappi buohccedikšunbire olggobealde boahtán olbmos.

Njoammuma ožžon olmmoš sihke seamma busses mátkkoštan olbmot leat biddjon karantenii. Earát eai leat njoammunáitaga vuolde dán njoammuma dihte.

29.6. dii. 18.23 Norggas leat dattetge ain čavga riikii beasama kriterat

Norga lea beaivádan riikii beassama kriteraid, muhto rájá alde dilli bissu ain seamman. Dál Norgii beassá karantena haga nu gohčoduvvon ruoná guovlluin, maidda stuorámus oassi Suomas gullá. Teastta goit ferte ain váldit, earret jus sáhttá duođaštit ahte lea ožžon guktuid boahkuid dahje buohcan koronadávdda.

Dálá dilis rukses guovlun meroštallojuvvojit dušše Helssega ja Uusimaa buohccedikšunbiret, Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Kaijuu. Ruoná ja rukses riikkaid gártá beaiváduvvo juohke vuossárgga gaskaija áigge.

Rukses guovlluin boahtti olbmot besset Norgii, jus sii leat ožžon guktuid koronaboahkuhemiid ja bastet dan duođaštit EU oktasaš boahkuhanduođaštusain. Ovtta boahkuheami ožžon olbmot besset eret karantenas golmma beaivvi geažes, jus sii ožžot negatiiva koronateastta ja boahkuheamis lea gollan 3–15 vahku. Karantena eai gáibit, jus olmmoš lea buohcán koronadávdda vássán jahkebeali siste.

Divvojuvvon 30.6. dii. 13.42: Muitaleimmet vuos boastut, ahte ruoná guovlluin eai gáibidivčče šat testema.

23.6. dii. 15.45 Norgga riikii beassan kriterat rievdan

Norga lea čavgen riikii beassan kriteraid. Norga gáibida dál ahte galgá leat ožžon guktuid boahkuid dahje de galgá leat Norggas dahkkon koronateasta. Ovdamearkka dihte Njávdáma guovllus lagamus testenbáiki lea Storskog Norgga ja Ruošša rájá alde.

Muhtin spiehkastagat goittotge leat. Ovdamearkka dihte badjeolbmot ožžot goittotge boazobargguid dihte johtit friija rájáid rastá. Maiddái lagaš bearašlahtuid oažžu galledit ja servodahkii kritihkalaš suorggi bargit ožžot johtit rájá rastá. Lassedieđuid gávnnat Norgga stáhtaráđi neahttasiidduin.

22.6. dii. 19.39 Soađegilis gávnnahuvvon okta koronavirusnjoammun

Soađegilis gávnnahedje odne maŋŋebárgga ovtta koronavirusnjoammuma. Gielda dieđihii áššis veaigin.

Gielddas muitalit, ahte njoammun lea boahtán olgoriikkain. Oktage ii leat gártán njoammunáitaga vuollái goit almmolaš báikkiin dán njoammuma geažil.

Soađegili gielddas ávžžuhit, ahte olbmot eai mátkkoštivčče riikkaide dahje guovlluide, gos koronavirusdilli lea leavvanmuttus.

Jus olmmoš goittotge mearrida mátkkoštit daidda guovlluide, son galggašii gieldda ávžžuhusa mielde geavahit bargosajis máskka mátkki maŋŋá dahjege vejolašvuođaid mielde bargat gáiddusin golmma jándora.

22.6. dii. 7.45 Koronaboahkuhusduođaštus váldojuvvo atnui otne

EU koronaboahkuhusduođaštus váldojuvvo atnui otne Suomas. Koronaboahkuhusduođaštusa oažžu Omakanta-neahttasiiddus. Dieđut boahkuhusas beaiváduvvojit automáhtalaččat siidui.

Duođaštus lea dárbbašlaš earenoamážit dalle go mátkkošta, danin go dan sáhttá geavahit rájárasttildeamis EU-guovllus.

Suoma sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija dieđuid mielde áibba buot boahkuhanduođaštusat eai oidno vel Omakanta-siiddus. Duođaštus lea nuvttá buohkaide.

22.6. dii. 7.30 Sámeguovllu gielddain boahkuhit badjel 16-jahkásaččaid

Buot sámeguovllu gielddain boahkuhit dál badjel 16-jahkásaččaid. Anára, Eanodaga, Soađegili ja Ohcejoga gielddain boahkuhit badjel 16-jahkásaš báikegottálaččaid ja sin, geat leat ássan báikegottis badjel 5 mánu, vaikko eai leatge virggálaččat gielddas girjjiin.

16.6. dii. 8.00 Smávva ložžemat testtemiid rájáin

Bággotesttenmearrádusat ložžet otne nuoraid oasil. Lappi guovlohálddahusdoaimmahat lea nuppástuhtán mearrádusas Supmii boahti olbmuid bákkolaš dearvvašvuohtadárkkistusas. Otná rájis rájá alde ii dárbbaš šat mannat koronatesttii, juos boahkoheamis lea gullan unnimustá 2 vahku.

Juo okta boahkuhusgeardi reahkká teasttas eretbeassamii. Otná rájis bákkolaš koronateasta hága Supmii besset mais jagis 2005 ja dan maŋŋá riegádan mánát ja nuorat. Vel ikte rádjá leai jahki 2008.

14.6. dii. 14.28 Anáris boahkuhišgohtet 30-jahkásaččaid

Anár gielda dieđihii otne, ahte čuovvovažžan boahkuhišgohtet 30-jahkásaččaid nappo jagis -91 ja ovdal dan riegadan anárlaččaid ja sin, geat leat ássan báikegottis badjel 5 mánu, vaikko eai leatge virggálaččat Anáris girjjiin.

Dasa lassin ain jotkket buot badjel 16-jahkásaččaid boahkuheami, geat gullet riskajovkui 1 dahje 2.

Lassedieđuid ja rávvagiid áiggi várremii gávnnat dáppe.

11.6. dii. 13.30 Dearvvasvuođadárkkistusat ain bákkolaččat rájiid alde

Lappi guovlohálddahusdoaimmahat Avi mearrádus bákkolaš dearvvasvuođadárkkistusain lea ain fámus.

Guovlohálddahusdoaimmahat manná čađa dearvvasvuođa ja buresveadjinlágádus THL ođđa ávžžuhusaid čađa ja árvvoštallá daid váikkuhusaid boahtte vahku áigge. Dárbbašuvvon nuppástusat dahkkojuvvojit álgovahkus.

8.6. dii. 14.04 Eanodat ja Ohcejohka boahkuhit 16 jagi deavdán olbmuid, Anár 40-jahkásaččaid ja Soađegilli ihttáža rájes 50-jahkásaččaid

Sihke Eanodagas ja Ohcejogas boahkuhit juo buohkaid 16 jagi deavdán olbmuid.

Anáris koronavirusboahkuheapmái sáhttet dál almmuhit iežaset buot 40 jahkásaččat gielddalaččat. Soađegilis fas ihttáža 9.6. rájes boahkuheapmái sáhttet almmuhit iežaset buot 50 jahkásaččat.

Riskajoavkkuide gullevaš olbmot sáhttet ain fitnat váldimen boahku, jus dan ii leat vel váldán.

8.6. dii. 7.21 Ráđđehus čoahkkána liigečoahkkimii mearridit restoráŋŋaid ráddjehusaid ložžemiin

Ráđđehus almmuha odne, maid dat mearrida restoráŋŋaid koronaráddjehusaid ložžemiin.

Ložžemat váikkuhit maid dáhpáhusaide, dasgo epidemiija vuođđodásis stuorámus oasis Suomas eai šat boađe leat čohkkansaji- ja beavdegáibadus olgun.

Restoráŋŋat sáhttet de fas doaibmagoahtit maid almmolaš dáhpáhusaid oktavuođas. Vuođđodási guovlluin alkohola sáhtášii vuovdit gitta ovtta rádjái idjii, ja fas beasášii dánsut ja lávlut karaoke.

Ráđđehus čoahkkana liigečoahkkimii mearridit dáin ložžemiin odne maŋŋebárgga.

4.6. dii. 7.47 Ohcejogas boahkuhišgohtet dál 16-jahkásaččaid

Ohcejogas koronavirusboahkuheapmái sáhttet dál almmuhit iežaset buot 16 jagi deavdán gieldalaččat.

Boahkuheapmái sáhttá almmuhit iežas árgan maŋŋebárggas bearjadahkii diibmu 12.30–15.30 telefon bokte nummirii 040 181 0288. Boahkuhanáiggi fidne sullii guovtte vahku geahčái áiggivárremis.

Ohcejogas leat anus mRNA-boahkut nappo Moderna ja Pfizer-Biontech.

4.6. dii. 7.45 Njávdáma rádjá rahppojuvvo otne

Njávdáma rádjá rahpasa otne bearjadaga diibmu 13.00 Norgga beallái. Dás ovddos guvlui rádjá lea rabas Suoma áigge diibmu 9.00–21.00.

Anár gielda lea ordnen báikki ala koronatestenbálvalusa, mii lea rabas diibmu 10.00–18.00 árgabeivviid ja lávvardagaid ain jo jonssot rádjai. Eará áiggiid bálvala Avvila dearvvašvuođaguovddáš.

Go boahtá Supmii, de galgá deavdit skovi mas jearahit dearvvašvuhtii laktáseaddji gažaldagaid. Dát lea oassin Lappi guovlohálddahusdoaimmahaga mearrádusa, man mielde buohkat geat bohtet riskkariikas Supmii, galget oassálastit bákkolaš dearvvašvuođadárkkisteapmái. Dárkkisteapmi dárkkuha praktihkas koronateastta.

Dearvvašvuođadárkkisteapmi ii goittotge guoskka ovdamearkka dihte sápmelaččaid, geat rasttildit rájá sámi ealáhusa dahje kultuvrra dihte.

Dán rádjai Njávdáma bokte lea beassan Supmii, muhto ii Norgii, dasgo rájá oktavuođas ii leat leamašan koronatestenvejolašvuohta.

Lassedieđuid áššis gávnnat Anára gieldda neahttasiiddus.

Loga maid: Yle Sámi koronačuovvoleapmi 4.6. rádjai

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä