Sápmi

Oassi sámeguovllu bargosajiin sirdásit dábálaš bargamii borgemánus – gáiddusbargu goit lea ožžon nana saji bargoeallimis

Mies työskentelee etänä kannettavalla tietokoneella.
Máŋgasii gáiddusbargu lea šaddan oahpisin dán giđa áigge go koronadili dihte leat bargan ruovttus. Govva: Eleni Paspatis / Yle

Yle Sápmi lea jearran sámeguovllu gielddain ja sámeásahusain, ahte áigotgo dat vel joatkit gáiddusbargama čakčat.

Giđa koronadilli lea bággen servodaga bargat dál gáiddusin. Máŋggat bargosajit leat ávžžuhan iežaset bargiid bargat gáiddusin nu olu go beare vejolaš.

Vehážiid mielde geasi áigge servodat goit lea rahpasišgoahtán ja dat mearkkaša, ahte olbmot gulul máhccagohtet fas iežaset bargosajiide.

Yle Sápmi lea jearran sámeguovllu gielddain ja sámeásahusain, ahte áigotgo dat vel joatkit gáiddusbargama čakčat vai máhccetgo dat dábálaš dillái.

Ohcejogas sirdásit dábálaš bargamii borgemánus

Ohcejoga gielddas gáiddusbargui álge measta buot gieldda bargit njukčamánu álggus. Gielddadállui lea beassan dikšut áššiid virgeolbmuid lusa, jus dasa leamaš duođalaš dárbu.

Gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio muitala, ahte dábálaš bargamii doaimmahagaide sirdásit borgemánu beallemuttus geasseluomuid maŋŋá. Dárkkuhus lea gielddaráđđehusas gieđahallat njuolggadusaid gáiddusbarggu joatkimii boahtteáiggis.

– Mu mielas lea buorre joatkit daid geavadagaid, mat leamaš buorit. Ovdamearkka dihte skuvlejumis ja gursafálaldagain leat buorit vejolašvuođat lasihit gáiddusbargama. Maiddái čoahkkimastin gáiddusin leamaš buorre ja dainna sihkkarit joatkit dás duohkoge, dadjá Tieva-Niittyvuopio.

Gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio muitala, ahte Ohcejoga gielddas sirdásit dábálaš bargamii borgemánu beallemuttus. Govva: Yle Sápmi

Anáris vurdet vel stáhta ávžžuhusaid čakčii

Anára gielddahoavda Toni K. Laine muitala, ahte sis gáiddusbarggus leamaš váldooasis buohkat, geat beare sáhttet bargat bargguideaset gáiddusin. Gielddas čuvvot dili borgemánus, ahte makkár ávžžuhusaid stáhtas addet dalle.

– Gáiddusin bargan lea lihkostuvvan oalle bures ja muhtin muddui sihkkarit dát vásáhus veahkeha ovddidit gáiddusbargama. Jáhkán, ahte dat lassána muhtin veare, muhto doaibmanvugiid ferte dárkilit geahčadit, dadjá Laine.

Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine
Anára gielddahoavda Toni K. Laine muitala, ahte sii áigot vel vuordit stáhta ávžžuhusaid bargguid ordnemis čakčii. Govva: Vesa Toppari / Yle

Eanodagas jotket gáiddusbargama čakčat

Eanodaga gielddas leat bargiid ávžžuhan gáiddusbargui jo ovdal koronadilige. Gielddahoavda Jari Rantapelkonen muitala, ahte sii leat ovdalis rávven bargiid bargat juobe 40 proseantta bargoáiggis gáiddusin.

Dán giđa gielddas adde mearrádusa bargat gáiddusin buot dakkár bargguin ja doaibmasajiin, gos dat beare lea vejolaš.

– Koronadilli bággii min fuobmát, man ávkkálaš gáiddusbargu lea. Dat álkidahttá bargoeallima ja bargiid árgabeaivvi, muhto seammás gieldalaččat ožžot bures bálvalusaid, joatká Rantapelkonen.

Gielddas áigot joatkit gáiddusbarggu maiddái čakčat. Gielddahoavda Jari Rantapelkonen mielas ii gánnet máhccat dábálaš vuohkái, mii lei ovdal koronadili.

– Gáiddusbargu seastá ruđa, áiggi ja luonddu. Sávan, ahte gáiddusbarggu mearkkašumi ja ávkkálašvuođa áddejit buorebut dál. Jáhkán, ahte gáiddusbargu šaddá oassin min bargokultuvrra ja dainna bastit gilvalit bargiin.

Jari Rantapelkonen
Eanodaga gielddas áigot joatkit gáiddusbarggu maiddái čakčat, muitala gielddahoavda Jari Rantapelkonen Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Soađegilis árvvoštallet gáiddusbarggu dárbbu luomuid maŋŋá

Soađegilis gáiddusbargu lea leamaš vejolaš jo ovdal koronadili. Koronadili mielde gáiddusbargiid mearri goittotge lassánii mearkkašahtti olu, muitala Soađegili gielddahoavdda virgesadjásaš Tarja Lempeä.

– Soađegilis sirdáseimmet gáiddusbargguide váldegottálaš rávvagiid mielde. Gáiddusbargguid leat bargan dain bargguin, main dat lea leamaš vejolaš. Maiddái gáiddusčoahkkimiidda leat sirdásan viidát giđa áigge.

Gielddas čuvvot ain dárkilit koronadili ja dan ovdáneami.

– Luomuid maŋŋá gáiddusbarggu dárbbu árvvoštallat ja vejolaččat joatkit addojuvvon gáiddusbargoávžžuhusaid vuođul, muitala Lempeä.

Tarja Lempeä muitala, ahte gielddas bohtet geavahit gáiddusbarggu ain oassin bargokultuvrra dakkár bargguin, main dat lea vejolaš.

Sámedikkis máhccet doaimmahatlanjaide borgemánus

Sámedikkis máhccet dábálaš bargui borgemánu 3. beaivve. Njukčamánu beallemuttu rájes Sámedikki bargit leat bargan gáiddusin nu olu go vejolaš.

– Bargit dolle giđa áigge maid eret čoggon badjeláiggediimmuid ja boares luomuid. Sámekulturguovddáš Sajosis ledje dušše moadde bargi koronadili áigge, muitala hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Sámedikkis leamaš gáiddusbargu oassin bargokultuvrra jo ovdal koronaáiggi, joatká Ruotsala-Kangasniemi. Bargiin lea vejolaš joatkit gáiddusbargguin boahtteáiggisge.

– Dat álkidahttá barggu ja bearašeallima ovttastahttima, oassálastima árbevirolaš ealáhusaide ja veahkeha barggus veadjima, dadjá Ruotsala-Kangasniemi.

Sámedikki hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.
Sámedikkis máhccet dábálaš bargui borgemánu 3. beaivve, muitala hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi. Govva: Vesa Toppari / Yle

SOG:s čađahit oahpahusa boahtte lohkanbajis oassái gáiddusin

Sámi oahpahusguovddážis barget gáiddusin suoidnemánu lohppii ja čakčat barget gáiddusin dan mielde mii lea vejolaš ja jierpmálaš. Boahtte lohkanbaji oahpahusa áigot čađahit máŋggahámat oahpahussan, muitala rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.

– Oassi oahpahusas lea gáiddusin, buot čoahkkimat leat gáiddusin čakčalohkanbajis ja máŋggat barget oasi bargoáiggis gáiddusin. Dáinna lágiin geahččalat dorvvastit doaimma ja eastadit vejolaš njoammumiid, go skuvlaráhkkanusas eai leat nu olu olbmot oktanaga.

Sámi oahpahusguovddážis leat ovdalge bargan gáiddusin, muhto dán giđa áigge eanet olbmot leat beassan oahppat ođđa áššiid ja ođđalágan doaibmakultuvra lea nanosmuvvan, joatká Rasmus-Moilanen.

– Lea lunddolaš joatkit ná soddjilit, deháleamoshan lea, ahte áššit ovdánit ja mii juksat mihttomeriid. Ferte doaibmat dan mielde mii guđege dilis lea heivvolaš.

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, SOGSAKK, Sámi oahpahusguovddáš, Saamelaisalueen koulutuskeskus
Boahtte lohkanbaji oahpahusa áigot čađahit máŋggahámat oahpahussan, muitala Sámi oahpahusguovddáža rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen. Govva: Ulla Isotalo / Sámi oahpahusguovddáš

Sámemusea Siiddas eat leat ožžon vástádusa gažadeapmái.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä