Sápmi

Ohcejoga gielda ii báhcán moraštit juovlamánus heaittihuvvon girjebusse – ođđa girjerádjobiila vuodjá juohke nuppi vahku miehtá gilážiid

Piera-Niiles Paltto ja Eila Laiti Ohcejohka
Ohcejohkalaš verddešguovttos, Piera-Niiles Paltto ja Eila Laiti, leaba movtta, go beasaiga fitnat Deanu ja Unjárgga gielddaid girjebusses, mii gaskavahku vuodjigođii maid Ohcejoga gielddas. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Ođđa girjerádjobiilla bálvalusain illudit Ohcejogas nu girjerádjodoaimmahoavda, gieldalaččat go busse vuoddjige.

Kárášjoga, Porsáŋggu ja Ohcejoga gielddaid girjebusseovttasbargu nogai juovlamánus ruhtadanváttisvuođaid dihte. Ohcejoga gielda ii goittot báhcán čierrut dili, muhto baicce gávnnai jođánit ođđa ovttasbargoguoimmi – ja vel olu lahkalabbos.

Dál Deanu ja Unjárgga gielddaid oktasaš busse vuodjá guovtte vahku gaskkaid mohki maid Ohcejoga gieldda bealde.

Ohcejoga gieldda girjerádjodoaimmahoavda Tuija Guttorm atná ođđa ovttasbarggu dáid gielddaiguin hui lunddolažžan – iešalddes ollu lunddolabbun go árat ovttasbargguid.

– Na mun lea dan imaštallan, ahte manin mis álggoálggus lei dohko Kárášjohkii ovttasbargu, diet oktavuohta lea 30 jagi bistán. Mishan lea historjjálaččat hui lunddolaš vuolgit Unjárgii ja Detnui dáppe Ohcejogas, ahte dieinna lágiin mii leat vehá máhccan dieidda máttuide, Guttorm smiehtada.

Tuija Guttorm Ohcejohka
Ohcejoga gieldda girjerádjodoaimmahoavda Tuija Guttorm illuda, go girjebusseovttasbargu beasai fas johtui. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Guttorm illuda, go Ohcejoga gielda basttii álggahit doaimma nu jođánit. Boares bálvalusa heaittiheamis ii gollan go mánotbadji, go girjebusse fas vuoddjái gielddas.

Verddešguovttos gávnnaiga dalán lohkamuša

Go Deanu ja Unjárgga gielddaid alit girjebusse jorihii nu gohčoduvvon ASPA-dálu šilljui Ohcejohnjálmmis, vuosttaš kundarat ledje juo gearggusin goargŋut sisa.

ASPA-dállu lea báikkálaš boarrásiid joavkoruoktu. Gili girjerádjui lea dálus dušše kilomehterbeali mátki, muhto datge lea lámis olbmuide menddo guhkki.

Piera-Niiles Paltto ja Eila Laiti leaigga vuosttas olbmot, geat Ohcejohnjálmmis gorgŋejedje biilii sisa. Guktot gávnnaiga dalán lohkamuša. Soai diehtiba, maid girjebusses háliideaba.

– Politihkkáriid áššiid mun in viša guldalit, dat lea nie. Dat lea gielis ja skealbmavuohta, muhto fágalaš girjjálašvuođa, nu gohčoduvvon diehtogirjjiid, dain mun liikon. Luoikkahan maid girjjiid, main leat matematihka rehkegat, maid mun okto beasan lanjas hárjehallat vel, go muitu doibme, muitala Piera-Niiles Paltto.

Eila Laiti ja Piera-Niiles Paltto Ohcejohka.
Eila Laiti ja Piera-Niiles Paltto leaba duđavaččat, go girjerádjobiilla bálvalusat joatkašuvvet Ohcejogas. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Eila Laiti maid gávnnai dalán alcces girjjiid. Laiti fas liiko lohkat olbmuid historjjás muitaleaddji girjjiid, ja son luoikkahiige girjji ovtta soalddáha historjjás. Nubbin fárrui vulggii Stephen King čállin girji, mas leat balddonas muitalusat.

– Go dolkkan eará lohkat, de eahkedis válddán dán girjji ja logan. Go ihkku eai boađe nahkárat, de beasan ballat dáid balddonasmáidnasiin, Eila Laiti reaškkiha.

Laiti luoikkaha dávjá maid mánáidgirjjiid, go mánástallá iežas áhkkubiiguin Vuohčus. Dalle son viežžala girjerádjosis dinosaurus-muitalusaid, maidda su nieidda mánát liikojit.

Guovtte vahku gaskkaid Ohcejoga bealde

Dás duohko Deanu ja Unjárgga girjebusse vuodjá guovtte vahku gaskkaid maid Suoma bealde Ohcejoga gielddas. Vuodjinbeaivvit leat gaskavahkku ja duorastat.

Dalle biila fitná vuos Buolbmatjávrris, bisána Njuorggámis, dasto veaiggi bealde joavdá Ohcejohnjálbmái ASPA-dálu lusa. Dan maŋŋá busse joatká Ohcejoga ráigge bajás, badjel Beazet-duoddara Gáregasnjárgga guvlui ja bisána mátkki alde vel Gámasmohkis.

Busse báhcá idjii Gáregasnjárgii ja de maŋit beaivvi duorastaga vuodjá fas Deatnoleagi vulos ja ruovttoluotta Norgga beallái.

Unjárgalaš girjebussevuoddji Jan Hansenii dát mohkki heive eambbo go bures.

Bussevuoddji Jan Hansen Unjárga.
Girjebussevuoddji Jan Hansen Unjárggas mielas vuodjá mohki maid Suoma bealde Ohcejoga gielddas. Govva: Kaisa Aikio / Yle

– Na dathan gal lea somá. Guhkki gal lea mátki, muhto dat lea earenomáš ja somás tuvra. Dat ii leat dat seamma, mii beaivválaččat lea, go beassá maid vehá eará sadjái vuodjit, Hansen dadjá duđavažžan.

Geahča dán áššis lasi duorastaga Yle Ođđasiin Yle TV1:žis diibmu 16.45!

Divvojuvvon 16.1.2020 diibmu 15:34 bajilčállosis diehtu das, ahte biila johtá Ohcejogas juohke nuppi vahku.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä