Sápmi |

Ohcejoga Luossariemut lágiduvvojit fas lávvardaga – EJB-guovddáš lohpida guollelobi buot gilvaleaddjiide

Luossariemut lágiduvvojit dál 37. geardde. Ohcejohkalaš nuorra Sakari Syvänperä lea okta sis, guhte áigu oassálastit luossagonagasgilvui.

Luossariemut 2016
Dát govva lea váldojuvvon luossariemuin jagis 2016. Diibmá gilvvuid eai sáhttán ordnet. Govva: Laura Pieski / Yle

Utsjoen Eränkävijät -searvi lágida vuot Ohcejogas árbevirolaš Luossariemut-dáhpáhusa, man oktavuođas gilvalit Deanu luossagonagasvuođas. Luossariemut lea dehálaš dáhpáhus Ohcejohkii ja báikkálaš olbmuide, go dat leamašan juo guhká gili áidna jahkásaš geassedáhpáhus. Deanu ođđa soahpamuša geažil searvi ii goit diibmá ožžon lobi lágidit luossagonagasgilvvuid.

– Dán jagi oaččuimet dakkár liseanssa, ahte mii sáhttit lágidit luossagonagasgilvvu, muitala Utsjoen Eränkävijät -searvvi ságadoalli Jarmo Helander.

Dáhpáhus lágiduvvo Ohcejoga Bustelguolbanis lávvardaga suoidnemánu 7. beaivve, dál juo 37. geardde. Gilvaleaddjit sáhttet oastit bivdolobiid báikki alde.

– EJB-guovddáš boahtá vuovdit lobiid eandaliige olgobáikegoddelaččaide lávvardatiđida Onneldearpmi ala, ja sii leat dáhkidan, ahte buohkat geat háliidit vuolgit suhkat, fidnejit lobi, čilge Helander.

Ohcejohkalaš nuorra áigu searvat luossagonagasgilvui

Ohcejohkalaš nuorra Sakari Syvänperä áigu oassálastit luossagonagasgilvui.

– Somávuođa dihte vuolggán dohko skihpáriin suhkat.

– Vuolggán, jus vaikko guolli goddošii ja juoga bálkkašumi vuoittášii, muhto dat lea nu uhca vejolašvuohta vuoitit doppe maidige, go leat nu ollu suhkkit, badjel čuođi fatnasa, dadjá Syvänperä.

Syvänperä lea fitnan Luossariemuin juo dán ovdal moatte háve.

Sakari Syvänperä
Nuorra ohcejohkalaš Sakari Syvänperä áigu oasálastit luossagilvui, dieđe vaikko guolli goddošii ja vuoittášii bálkkášumi, smiehtada Syvänperä. Govva: Laura Pieski / Yle

– Golbmii lean ollislaš dáhpáhussii oassálastán ja moddii lean fitnan njuola bálkumin, ja dain smávva gilvvuin.

Syvänperä mielde dáhpáhus ii soaitte leat buot báikkálaččaid mielas nu mearkkašahtti. Son goittotge sávvá, ahte luossagonagasgilvvus leat doarvái oasseváldit, vai lágideaddjit eai dáhpe dáhpáhusa ordnemiin. Ieš son áigu searvat doarjuma dihte.

– In mun gal dieđe leago das dáhpáhussan nu stuorra mearkkašupmi. Buohkat beare garuhit dan go leat dievva olbmot joga alde eaige beasa ráfis suhkat.

Luossagonagasvuhtii gáibiduvvo dáidu

Jagis 2005 luossagonagasvuođa vuittiiga Sámmol Ánde Lukkari ja Iiro Siponen. Lukkari mielde lea stuorra gudni vuoitit luossagonagasvuođa.

– Dat gal lei stuorra gudni ja duos go smihtten dan ášši, de dan maŋŋelabbos easkka ádde, ahte das lea váttis gal vuoitit dan gilvvu. Dat geat leat vuoitán dan gilvvu leat stuorra luossaalbmát.

Sámmol-Ánde Lukkari
Sámmol Ánde Lukkari lea luossagonagas jagis 2005. Dál son fas searvá gilvui ja viggá vuoitit gudni alcces ođđasit. Govva: Yle / Linnea Rasmus

Áibbas juohkehaš ii goittotge luossagonagasvuođa vuoitte ja Lukkari mielas vuoitimii gáibiduvvo maiddái dáidu. Ieš son áigu váldit oasi gilvui maid dán jagi.

– Dat lea buorre, ahte dán jagi lea fas luossagonagasgilvu. Dat gal gullá deike Ohcejoga geassái ja luossabivdui, go lohket, ahte dán ođđa lága maŋŋá buot lea nohkan ja orru nu, ahte joga alde eai leat olbmot. Dál beaggá, ahte livččii uhccán luossa jogas. Dat lea goittotge hui dehálaš ahte juohke okta oassálastá.

– Gal dat movttiidahttá go beassá gilvvohallat earáiguin das gii dat lea dat luossagonagas, loahpaha Lukkari.

Sávvet olbmuid oassálastit sihke dáhpáhussii ja luossagonagasgilvvuide

Lágideaddjit vurdet, ahte olbmot boađášedje ja searvvašedje sihke dáhpáhussii ja luossagonagasgilvui.

– Álohan mii dieđusge vuordit, ahte olbmot boađášedje olu dohko dearpmi ala geahčadallat ja návddašit, ja dieđusge ahte ieš joga ala boađášedje hui olu oasseváldit dan luossagilvui.

Luossagonagasgilvvu lassin prográmmas leat gieddegilvvut, main sáhttá gilvvohallat earret eará njuolabálkumis ja luosabálkumis. Dán jagi mánáide ja nuoraide ordnejuvvo teáhterčájáhus, man Teatteri tie boahtá čájehit. Dáhpáhusbáikkis gávdno kantiidna, gos sáhttá oastit luossamállása ja eará herskuid. Báikki alde leat maiddái vuovdit, geat bohtet vuovdit iežaset buktagiid ja giehtadujiid.

Váldobálkkašupmin luossagonagasgilvvus leat guokte molssaeavttu, maid gaskkas vuoiti sáhttá válljet. Váldobálkkašupmi lea juogo Deanu fanas, man lea duddjon Vetsikon vene dahje 9,8 heastafámu njealjetákta mohtor fatnasii. Dat, gii boahtá gilvvus nubbin, oažžu dan bálkkašumi, maid vuoiti ii vállje.

Maiddái gieddegilvvuid buoremusat bálkkašuvvojit.

– Gieddegilvvuid vuoitit fidnejit pokálaid, ja dan lassin lea mánáide vel sierra oaggungilvu, mas sáhttá vuoitit njálgáid, muitala Helander.

Searvi sávvá, ahte árbevierru dáhpáhusa ordnemis boahtá joatkašuvvat.

– Lea hui somá, ahte gielddas lea dákkár juoba juo oktage vehá stuorát dáhpáhus, ja doaivvu mielde dat seailu vel boahtte jagi.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat