Sápmi |

Ohcejohkalaččat áibbas jaska – Gutnagierdu njuolga njamistii sin stuoluide

Ikte eahkedis Ohcejohnjálmmis galledii Girona sámeteáhter Ruoŧa Sámis. Dat leai jođus varraseamos bihtáinis "Gutnagierdu". Giehtačállosa dasa lea dahkan dáiddár Niillas Holmberg.

Video: Elina Israelsson Girona sameteáhteris.
Yle Ođđasat 10.4.2019 Video: Yle Areena.
ohcejohka

Ohcejohkalaš Niillas Holmberg dovdat máŋggabealat dáiddárin, muhto dát leai su vuosttaš giehtačálus teáhterbihttá varas.

Gutnagierdu dahjege suomagillii Tuhkapiiri lea dološ kiinnálaš máinnas guovtte nissonolbmos, geat riidaleaba máná alde.

Máidnasis mánná biddjojuvvo gunas ráhkaduvvon gierddu sisa, ja nissonat galgaba su das figgat gaikut alcces. Ja rivttes eatnihan lea son, guhte ii ráske máná gaikkodit.

Niillas ja Veikko Holmberg ja guossit.
Giehtačálli Niillas Holmberg, Holmberga áhčči Veikko Holmberg ja eará geahččit vuordimin Gutnagiedu -bihtá álgima Ohcejohnjlámmis. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Dáiddár Niillas Holmberg gieđaid gaskkas muitalus lea ožžon sámi sisdoalu. Dat govvidage sáme riektedáistalemiid čáziid ja eatnamiid alde. Ja maiddái sámerivttiid eatnamiidda ja čáziide.

Bihtá johtá nu áiggiid go dáhpáhusaid čađa. Áššit goit leat čihkkojuvvon olbmuid ja dáhpáhusaid sisa. Dat dahká bihtá hástaleaddjin gehččiide.

“Olbmot galggašedje jurddašit eambo”

Teáhterbihtá giehtačálli, dáiddár Niillas Holmberg muitala, ahte son ii hálitge luoitit gehččiid álkit. Su mielas buot ii sáhte leat beare somá, muhto son háliidii fállat juoidá dakkára, mii bidjá olbmuid geavahit iežas jierbmi.

– Mun gal baicce ávžžuhivččen jurddašit. Mii dárbbašat dan olu eambo dán áigge, go diekkár joavdelas fáttaid, mii oažžut menddo olu gárvvisin suskojuvvon áššiid dán áigge, ahte namalassii ávžžuhivččen baicce jurddašit, dadjá Niillas Holmberg.

Niillas Holmberg
Dáiddár Niillas Holmberg lea dál maid teáhterbihtá giehtačálli. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Dát leai su vuosttaš giehtačálus teáhterbihttái. Ii loga vel diehtit, čállágo boahttevuođas eambo. Son goit vuosttaš geardde oinnii bihtás lávddi alde ikte eahkedis Ohcejohnjálmmis. Logai gal leat gealdagas das, mo ruoktobáikegotti olbmot vuostáváldet su bihtá. Bures dat orui mannamin.

– Na, nu munge háliidivččen jurddašit ja gal dat orro duođai nu mo logat, ahte geahččamin miellagittuin dan ahte dat leai somá oaidnit. Váhá mun gal vilppodin, ahte mo dat dal orrot geahččamin, son dadjá.

Olbmot liibmejuvvon stuoluide

Oktiige ohcejohkalaččat ledje jaska, áibbas jaska. Bihtá bisttii badjelaš beannot diimmu, ja olbmot čohkkájedje iežaset stuoluidnes dego liibmejuvvon ovtta sadjái. Teáhterbihtá oaččui sin fárrui, vaikke hállojuvvui ruoŧagiella, muhtin sátni suomagiella ja sámegiella.

Dábálaččat go olbmot dolket, sii álget jorrat ja šurrat, savkkástallat, guovlat telefovdna ja vaikke maid. Dán háve ii nu geavvan, vaikke jearaldagas leai hástaleaddji bihtá čuovvut ja bissut fárus.

Ohcejohkalaš Leena Aikio.
Ohcejohkalaš Leena Aikio leai maid vuolgán geahččat Gutnagierddu. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Ohcejohkalaš Leena Aikio maid leai vuolgán geahččat dán beaggán muitalusa Gutnagierdu ja mo dat leai heivehuvvon sámi máilbmái. Son šállošii, go ii lean ovddasgihtii nu ollu oahpásmuvvan dán muitalussii, muhto gávnnai gal otná beaivái heivehuvvon beliid dán čájáhusas.

– Máinnas lea historjjálaš, das leat hui máŋggat bealit, morála, ja mo olbmot ellet, hui máŋggabealat mu mielas, Leena Aikio dadjá.

Giehtačálli áhčči Veikko Holmberg logai lunddolaččat leat gealdagasas čájáhusa vuolde, leaihan su bártni vuot hutkkan juoidá ođđa.

– Gal mus lea juo feber áŋgge 40 gráđa, čippit áibbas doarggistit, Veikko Holmberg čaimmiha.

Ohcejohkalaš Veikko Holmberg.
Veikko Holmberg leai vuolgán geahččat makkár muitalusa su bártni Niillas lea hutkkan.

“Erenomáš giehtačálus”

Gutnagierddu váldorolla čájáhallá Elina Israelsson Girona sámeteáhteris. Son rámida garrasit giehtačállosa dan erenomášvuođa dihte.

Máinnas ii eisige leat álki. Badjel beannot diimmu galgá gillet guldalit dárkilit ja maiddái čuovvut suomagielat teavstta ruvttos daid osiin, main hállojuvvo vieris giella.

Elina Israelsson lea bihtás sámi nisu Gádjá Ánne, guhte gádju duiskkalaš máná, muhto šaddá ieš dan dihte váttisvuođaid sisa ja loahpas vel bággonáittosdillái muhtin heajuin, vai mánás lea áhčči.

Mánná lea veardádusgovva sámieatnamis, man alde sierra fámut dáistalit. Dáistalus ollá gitta otná beaivái, gitta riidui Deanu bivdorivttiid alde. Geahčči goit galgá ieš fihttet, mas lea jearaldat.

Neavttár Elina Israelsson goit logai dovdan gitta lávddi ala gehččiid beroštumi Dat garrasit liggii su váimmu.

– Munnje dat lea dego olmmoš čuovvu ja guldalit, dat lea somá go dat leat nu jaska, mun dieđan, ahte dalle publihkka čuovvu, dat lea liekkasvuohta, Elina Israelsson Váhčiris dahjege Jielleváris vel dadjá.

Elina Israelsson Girona sameteáhteris.
Gádjá-Ánnen leai Girona sámeteáhtera neavttár Elina Israelsson. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä