Sápmi

Olgobáikegoddelaš ealgabivdiid bivdovuohki hárdá Anáris – báikkálaš bivdi: "Nugo min jiekŋaskáhpes boađášedje viežžat bierggu"

Jouni Vuomajoki, Vuomajoki, Angeli, Inari
Jouni Vuomajoki mielas vuosttaš ealgabivdoáigi galggalii leat dušše báikkálaččaide. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Olgobáikegoddelaš ealgabivdiid lohpemeari háliidit ráddjet Anáris. Anára gielda cealká sámeguovllu luondduriggodatplána hápmosis, ahte bivddu gohcimii ja olgobáikegoddelaččaid bivdolobiid mearrái galggalii giddet fuomášumi.

Jouni Vuomajoki láve bivdit ealggaid iežas ruovttuguovllus Geavgŋávuolde lahka Áŋŋela, Anára gielddas. Son láve bivdit akto ja hoahppu sus gal ii leat. Su bivdovuohkái gullá gulul váccašit, gaskkohagaid gáfestallat ja jus deaivá heivvolaš ealgga, nu de báhcahagas sáhttá deaddilit.

Maŋimus áiggiid su bivdovuohki ii goittotge leat orron šat doaibmame, go guvlui leat boahtán olgobáikegoddelaš bivdit, geaid bivdovuohki spiehkasta olu su bivdovuogis.

– Dan rájes go láttánat leat boahtán, ii dáppe leat mis miige vejolaččaid, go eai mis leat beatnagat eaige diekkár elektronihkka biergasat mainna fidnešii, lohká Vuomajoki.

Vuomajoki mielde olgobáikegoddelaččain sáhttet leat mielde máŋggat beatnagat ja máŋga bivdi.

– Dain lea nu álki bivdit go dain lea beanačora. Dat go vulget meahccái, dat gal lea nugo min jiekŋaskáhpes boađášedje viežžat bierggu ja borramuša.

Gielda háliida ráddjet lohpemeari ja lasihit gohcima

Báikkálaččaid ja olgobáikegoddelaččaid bivdinvearuide lea giddejuvvon fuomášupmi maiddái Meahciráđđehusa sápmelaččaid ruovttuguovllu luondduriggodatplána hápmosis jagiide 2022–2027, mii lea dál cealkinláhkái.

Doppe boahtá ovdan, ahte beaktilis bivdu, mas leat beatnagat veahkkin, spiehkkasa báikkálaččaid bivdinkultuvrras ja ahte beatnagiid dagahan vahágat boazodollui leat lassanan. Plánahápmosis deattuhit dieđu juohkima ja ságastallanoktavuođaid.

Maiddái Anára gielddas leat gidden dán áššái fuomášumi. Anára gielda lea cealkán, ahte olgobáikegoddelaččaid bivdu dagaha dakkár siidováikkuhusaid, mat eai buorrán ságastallanoktavuođa buoridemiin. Dasa baicce veahkeha gieldda cealkámuša mielde dušše gohcima lasiheapmi ja olgobáikegoddelaččaid ealgabivdolohpemeriid ráddjen.

Gielddaráđđehusa ságadoalli Jari Huotari muitala, ahte meahcásteapmi lea okta gieldda astoáiggedoaimmain ja cealkámuššii leat váldán beali báikkálaš bivdi geahččanguovllus.

– Mis lea fuolla báikkálaš bivdiid vejolašvuođas beassat bivdui. Vaikko leage ealgabivdu, nu mis dáppe lea maid murjenáigi ja eanaloddebivdu, nu gal dat váikkuha buohkaide, go stuorra joavku boahtá. Mii geavahit daid seamma meahccegeainnuid, lohká Huotari.

Jari Huotari Inarin kunnantalon pihalla.
Anára gielddaráđđehusa ságadoalli Jari Huotari lohká, ahte gielda lea váldán báikkálaš bivdi geahččanguovllu, go lea cealkán olgobáikegoddelaččaid ealgabivddus. Govva: Inger-Elle Suoninen / Yle

Maiddái Huotari lea gávnnahan, ahte olgobáikegoddelaččain leat máŋggat beatnagat ja bivdit joavkkus. Báikkálaččaid bivdovuohki lea eanet ráfálaš.

– Mii meahcástit akto dahje guovttis ja mielde sáhttá leat okta beana. Olgobáikegoddelaččat bohtet ja duođas bivdet, nappo mielde leat logenar olbmo ja de vel máŋggat beatnagat. Dat bivdinvuohki lea earálágan, lohká Huotari.

Diibmá Anára guovllu ealgabivdiin 29,4 proseantta nappo 361 báhčči ledje olgobáikegoddelaččat. Lappi gielddain ja Kainuu guovllus Guossán, Pudasjärvi ja Taivalkoski gielddain olgobáikegoddelaččat ledje 51,6 proseantta bivdiin.

Olgobáikegoddelažžan gehččojuvvo maid olmmoš guhte lea orron gielddas, muhto lea studerema dahje barggu dihte fárren eret guovllus.

Máŋgga beatnaga lea lohpi geavahit ealgabivddus

Meahcásteddjiidlihtus, masa 140 000 meahcásteaddji gullet, muitalit, ahte bivdolobit leat dehálaččat olgobáikegoddelaččaide, geain ii leat vejolaš bivdit eará sajis. Máŋgga beatnaga geavaheapmi bivddus ii leat gildojuvvon, muhto sii maid ávžžuhit geavahit dušše ovtta beatnaga. Beatnagat goit galggale leahkit dakkárat, mat eai rohkkat bohccuid.

Lihtu organisašuvdnahoavda Teemu Simenius lohká, ahte bivdojoavkkuid livččii buorre gulahallat gaskaneaset vai dihtet, maid nubbi lea bargame, ja maiddái bálgosiiguin gánneha gulahallat vai eai hehtte boazodoalu.

Simenius jáhkká, ahte go olgobáikegoddelaččat váldet luomu ja bivdet, lea sin bivddus eanet deaddu dahje hoahppu.

– Maiddái olgobáikegoddelaččaid niehkodilli lea mannat unna joavkkuin ja beatnagiin, mii bisseha, de njáhkat dohko, gos beana ciellá ja de oažžut dan ealgga oalle ráfálaš dilis. Dat lea dat miellagovva mainna dohko boahtit, muhto várra dat oanehis luopmu dagaha veahá dušši hoahpu dasa.

Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.
Meahcásteddjiidlihtu organisašuvdnahoavda Teemu Simenius ipmirda, ahte earálágan bivdovuogit sáhttet dagahit váivvi. Govva: Mikaela Holmberg.

Simenius lohká ipmirdit, ahte earálágan bivdovuogit sáhttet hehttet.

– Gal dat sihkkarit sáhttá dakkár dilis, go háliida návddašit ráfálaš bivddus ja jus dasa seamma guvlui boahtá joavku, mas lea eanet bivdofárta, nu gal dan ipmirda, ahte dat sáhttá váivvidit, Simenius lohká.

Sihke gielddaráđđehusa ságadoalli ja báikkálaš bivdi mielas okta čoavddus áššái sáhttalii leat dat, ahte vuosttaš ealgabivdobáji áigge dušše báikkálaččat besset bivdui.

– Go dát ealgabivdu lea guovtti oasis, de dakkár sávaldat lea ahte dát vuosttaš bádji livččii eanet báikkálaš bivdiide dárkkuhuvvon, lohká Huotari.

– Mu mielas dat livččii buorre, ahte dat eai beasaše álgit bivdit dáppe ovdal jo golggotmánu vuosttaš beaivve. Dalle mis livččii dat ráfálut áigi,dadjá Vuomajoki.

Meahciráđđehusa Sápmelaččaid ruovttuguovllu luondduriggodatplána 2022–2027 lea cealkinláhkái čakčamánu 20. beaivve rádjai.

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhttá guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä