Sápmi |

Osolašgoddi lei miehtan Ohcejoga Buođđobogi divusteapmái – EBI-guovddážis lohpi váillui ja dál botni roggamis lea dahkkon dutkanbivdda

Ohcejoga girkosiidda osolašgoddi oinnii áššis leat jearaldat divustit bogi vai sáhttá álkibut fatnasiin johtit.

Mika Aikio
Ohcejoga girkosiidda osolašgotti ságadoalli Mika Aikio muitala, ahte osolašgoddi mieđai bogi divusteapmái. Govva: Vesa Toppari / Yle

Lappi EBI-guovddáš lea dahkan dutkanbivdaga Ohcejoga Buođđobogi lobihis roggamis. Dutkanbivdda lea dahkkon bolesii gaskavahkku 11.11.

– Biras- ja guolledoalloeiseválddit oassálastet čielggadanbargui ovttasbarggus bolesiin, muitala Lappi EBI-guovddáža čázádatinšenevra Aapo Honka.

Mannan vahku duorastaga rogganmašiinnat rogge joga botni Buođđobogis, 15 kilomehtera Ohcejoga girkosiiddas máttás. EBI-guovddážis muitalit, ahte doaimmain ii leat dahkkon áššáigullevaš almmuhus EBI-guovddážii.

Osolašgotti ságadoalli mielas ášši lea boltasan hirbmat stuorisin

Ohcejoga girkosiidda osolašgotti dikšungoddi lea ortniiduvvančoahkkimis 15.10. leamaš miehtemielalaš Buođđobogi botni roggamii. Dikšungotti eaktun lei, ahte luosa goargŋumii dahje gođđamii roggan ii oaččo váikkuhit.

Ohcejoga girkosiidda osolašgotti ságadoalli Mika Aikio muitala, ahte osolašgoddi oinnii áššis leat jearaldat divustit bogi vai sáhttá álkibut fatnasiin johtit. Su mielas ášši lea boltasan hirbmat stuorisin.

– Dáppe Ohcejotleagis ja Deanuleagis leat gal álo olbmot divustan dakkár báikkiid, ahte sáhttá vuohkkaset johtit fatnasiin. Diená dat oaidná dikšungoddi, go čoahkkimis gieđahalaimet dan ášši. Dat doaba roggan (su. ruoppaus) addá áibbas boastto gova.

Aikio muitala, ahte ohccis lea ulbmilin álgit johtit guhkit johkafatnasiin ja vuojihit olbmuid, ja lea dorvvolašvuođa dihte bargan osolašgoddái ohcamuša.

Aikio muittuha, ahte osolašgoddi ii leat lohpevirgeoapmahaš, muhto sáhttá oaivvildit áššis čáhceoamasteaddjin.

– Dieđusge dat gii daidda doaimmaide álgá, su geatnegasvuohtan lea dárkkistit, makkár eará almmuhusaid dahje lobiid dárbbaša.

Ohcejoga girkosiidda osolašgotti ságadoalli Mika Aikio muitala, ahte osolašgoddi oinnii Buođđobogi rogganáššis leat jearaldat bogi divusteamis vai fatnasiin sáhttá álkibut johtit. Jietna: Gabriela Satokangas / Yle

Dutki fuolas guovllu luossanális

Doavttir ja dutki Eero Niemelä lea fuolas Buođđobogis dahkkon doaimmaid váikkuhusain. Son árvala roggamis duššan máŋggaid luossaveajehiid, go čakčat luossaveajehat leat joga botnis geđggiid vuolde.

– Rogganmašiinnaid bealtta vuolde geađggit leat deddon deahttásit bodnái, goas buot geđggiid ja bealttaid vuolde leamašan veajehat leat duššan. Lea maiddái jáhkehahtti, ahte fanasfávlli dahkama oktavuođas ja geđggiid eret váldimis vejolaš gođđanbáikkit leat duššan ja geđggiid vuolde suojis leamaš luosaveajehat jápmet.

Niemelä lohká, ahte Buođđobogi botni galggašii divvugoahtit jođánamos lági mielde dasge fuolakeahttá, ahte divvuma oktavuođas jápmet máŋggat luossaveajehat.

tutkija, tohtori Eero Niemelä
Dutki Eero Niemelä mielas Buođđobogi botni galggašii divvut nu jođánit go vejolaš. Govva: Priváhtta / Privaatti

Eero Niemelä buktá ovdan jagis 2017 fápmui boahtán Deanu soahpamuša ja dan 14 artihkkala, mii guoská huksema ja nuoskkideami. Das čuožžu, ahte oassebealit galget fuolahit das, ahte huksen dahje eará sullasaš doaibma ii vahágahte guollenáliid dahje guolásteami.

– Vaikko Deanu guolástansoahpamuš guoská eanaš Deanu, Anár- ja Skiehčanjoga, ollejit muhtimat dan mearrádusat maiddái oalgejogaide. Ovdamearkka dihte dát roggan vahágahttá luossanáliid ja maiddái luossabivddu dán Buođđobogi guolástanbáikkis, oaivvilda Eero Niemelä.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä