Sápmi |

Oulu universitehta skuvlegoahtá psykologaid – Ohcejoga gielddadoavttir sávvá, ahte universitehta válddášii vuhtii sámegielat psykologaid dárbbu

Vel ii leat diehtu, várrejitgo sámegielagiidda dihtoearrebáikkiid. Sámis goit livččii psykologaide stuorra dárbu.

Heidi Eriksen
Ohcejoga gielddadoavttir Heidi Eriksen sávvá, ahte Oulu universitehtas váldet vuhtii maiddái sámegielat bargiid dárbbu. Govva: Vesa Toppari / Yle

Oulu universitehta pedagogihka dieđagottis sáhttá boahttevuođas stuđeret psykologiija, ja universitehta sáhttá mieđihišgoahtit psykologiija dutkosiid.

Stáhtaráđđi mearridii duorastaga 23.7. lasihit Oulu universitehtii psykologiija kandidáhta, magistara, filosofiija magistara, psykologiija lisensiáhta ja psykologiija doaktára skuvlenovddasvástádusa.

Oulu universitehta stivra mearrida vel sierra, goas skuvlen álgá ja man olu válljejit studeanttaid. Álgoplána mielde kandidáhta skuvlejupmi álggášii jo čakčat 2021 ja vuosttas jagi válddášedje 40 studeantta.

– Mearrádus lea Davvi-Suoma dáfus erenoamáš mearkkašahtti ja veahkeha suorggi bargovátnivuhtii, dadjá professor Helka-Liisa Hentilä Oulu universitehta dieđáhusas.

Doavttir: Sámis lea issoras stuorra dárbu psykologaide

Ohcejoga gielddadoavttir Heidi Eriksen mielde eandalii Sámis lea issoras stuorra dárbu psykologaide. Álot gielddas eai leat bastán oba lágalaš geatnegasvuođaid ollašuhttit psykologavátnivuođa dihte, son muitala.

– Eandalii mánáid ja nuoraid buohta lea duođai stuorra vátnivuohta skuvlapsykologafálaldagain, álo eat leat bastán oba doaibmat nugo láhka geatnegahttá, ahte mánná dahje nuorra oaččošii dan psykologafálaldaga jođánamos lági mielde.

Eriksen muitala, ahte sii leat Ohcejoga gielddas geahččalan maiddái oastit psykologabálvalusaid, muhto lea duođai váttis gávdnat geange psykologa, gii nu davás boahtá.

– Mis lea oktasašbargosoahpamuš Anára gielddain, muhto mu áddejumi mielde doppe leat maiddái seammalágan váttisvuođat leamašan, ahte dat dárbu lea lassánan olles áigge.

Dihtoearrebáikkiid eai leat vel smiehttan

Vel ii leat diehtu, várrejitgo Oulu universitehta psykologiija oahpuide sámegielagiid dihtoearrebáikkiid. Dakkár áššiin mearridit válljenákkain, maid guorahallagohtet vejolaččat čakčat, dadjá professor Helka-Liisa Hentilä Yle Sápmái.

Doavttir Heidi Eriksen oainnášii sámegielagiid dihtoeriid earenoamáš dehálažžan ja sávváge, ahte Oulu universitehtas váldet vuhtii maiddái sámegielat bargiid dárbbu.

– Mis leat nu uhcán sámegielat psykologat ja dat ii leat doarvái, ahte duollet dállet gii nu sámegielat válmmaštuvvá. Galggašii leat jahkásaččat dihto mearri, ahte mii bastit gokčat dan dárbbu.

Eriksen čilge, ahte psykologadárbu lea máŋgga dásis ja máŋgga sajis. Vuođđodási lassin psykologat dárbbašuvvojit ovdamearkka dihte spesiálabuohccedivššus.

– Mii dárbbašit psykologaid ja earenoamážit sámegielat psykologaid, muhto maiddai psykologaid, geain lea kultuvrralaš áddejupmi sápmelašvuođas ja sámebirrasis, dadjá Eriksen.

Universitehta dekána: Sámegielagiid dihtoearrebáikkiid livččii buorre vihkkedallat

Oulu universitehta pedagogihka dieđagotti dekána Kati Mäkitalo dadjá psykologaskuvlejumi leat sidjiide nu ođđa ášši, ahte sii eai leat geargan smiehttat válljenkriteraid dahje sámegielagiid dihtoearrebáikkiid.

Mäkitalo muitala, ahte válljenkriterat galget leat ovttalágánat eará universitehtaiguin, mat skuvlejit psykologaid. Son goit oaivvilda, ahte sámegielagiid dihtoearrebáikkiid livččii buorre vihkkedallat ja váldit vuhtii válljenákkaid smiehtadettiin.

– Oulu universitehta lea goittotge čatnasan dasa, ahte fállá skuvlejumi Davvi-Supmii. Go dát psykologaskuvlen ohccojuvvui, okta kriterain lei, ahte bastit dáhkidit dan, ahte mis lea skuvlejuvvon, gelbbolaš veahka Davvi-Suoma guovllus.

Oulu universitehta boahtá leat Suoma davimus universitehta, gos sáhttá stuđeret psykologiija. Psykologiija dutkosiid lea dán rádjái sáhttán čađahit Helssega, Nuorta-Suoma, Jyväskylä, Tampere ja Turku universitehtain sihke Åbo Akademis.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä