Sápmi |

Outi Länsman lea jagi sápmelaš 2015

Outi Länsman lea válljejuvvon jagi 2015 sápmelažžan. Válljiimet Outi Länsmana dan sivas, go son ovddasta ođđa ja ovdánanmielalaš jurddašeami sápmelašvuhtii árbevieruid gáhttemiin. Son lea ovdagáttohis ja geahččá boahttevuhtii ja buktá sápmelašvuođa ovdan positiivvalaš vuoiŋŋas, City-Sámit rs. sátnejođiheaddji Pentti Pieski muitala válljenákkain.

Jietna: Guldal Jagi sápmelaš -bálkkašumi almmustahtima radiosáddagis Turku girjemeassuin 2-10.2015

Jagi sápmelaš -bálkkašupmi geigejuvvui lávvardaga Turku girjemeassuin.

Outi Länsman háliida ovddidit váldoálbmoga diđolašvuođa sápmelaččain, roahkasmahttit sápmelaččaid gáhttet kultuvrraset ja dovdat sámeáššiid ja fievrredit sápmelašvuođa váldoservošii dego maiddái boahttevaš sohkabuolvvaide.

– Sávan, ahte suopmelaččat oahpásmuvvet sámekultuvrii ja, ahte diđolašvuohta sápmelaččain EU:a áidna eamiálbmogis lassánivččii. Dán bokte oaččošeimmet sápmelaččaid jiena buorebut gullot ja sápmelaččaid sajádagas livččii vejolašvuohta nanosmuvvat Suomas, Outi Länsman muitala.

Länsman bargá sámegiela lektorin

43-jahkásaš Outi Länsman lea riegádan badjebearrašii Áŋŋelis. Filosofiija magisttarin Oulu universiteahtas gárvvásmuvvan Länsman lea bargan Oulu universiteahtas Oulu universiteahta Giellagas-instituhtas sámegiela lektorin jagiid 2004-2009.

Son fárrii Anárii jagi 2009, gos son doaibmá Sámi oahpahusguovddáža sámegiela lektorin. Oahpaheaddji barggu lassin son lea boazodoalli ja sámeáššiid ovddideaddji, maiddái sámeduojit gullet su eallimii.

– Válljiimet Outi Länsmana dan sivas go son ovddasta ođđa ja ovdánanmielalaš jurddašeami sápmelašvuhtii, muhto gáhtte maid árbevieruid. Son lea ovdagáttohis ja geahččá boahttevuhtii ja buktá sápmelašvuođa ovdan positiivvalaš vuoiŋŋas, City-Sámit rs. sátnejođiheaddji Pentti Pieski muitala válljenákkain.

Länsman lea maid doaibman Turku girjemeassuid Sápmi-temá koordináhtorin.

Sámeorganisašuvnnat válljen

Jagi sápmelačča -válljema organiserii Mátta-Suoma sámesearvi City-Sámit rs.

Válljenjoavku ordnii rabas álbmotjearahallama neahtas. Válljenjovkui gulle gávcci sámeorganisašuvnna eará guovlluin Suoma dahke ovttamielalaš válljema historjjá vuosttas sápmelaččas. Válljenjovkui gullet ja Anarâškielâ servi rs, Bárbmu rs, City-Sámit rs, Saa’mi sijdsååbbar, Mii rs, Sámediggi, Suoma Sámi Nuorat rs ja Vuohču Sámiid Searvi rs.

Válljen lei ovttamielat.

Jagi sápmelačča -válljemis lea ulbmil dahkat jahkásaš árbevieru.

– Leat rámis min vuosttas “ambassadevrras” ja luohttit Outi Länsmana bajidit sápmelaččaid sajádaga ja oidnoma maiddái medias, Pieski gávnnaha.

Gudnemáinnašumi lassin City-Sámit rs bálkkašii Jagi sápmelaš tekstiiladáiddár Seija Ranttila plánen sámemálle dihtorlávkkain, mii bálkkašumi movttiideami bokte boahtá ođđa buvttan Ranttila Ságat-buvttajovkui.

City-Sámit buktá Mátta-Suoma sámiid oktii

City-Sámit rs lea Mátta-Suoma sámiid iežaset searvi, mii lea doaibman jo jagi 1988 rájes. Searvvi doaimma váimmus leat sierra dáhpáhusat, mat ordnejuvvojit measta vahkkosaččat. Dáhpáhusaid mihttomearrin lea bajásdoallat ja ealáskahttit sápmelaš kultuvrra ja sámegiela máhtu.

Doaimmat leat nuortalašgielat máinnastanbottuin, sámegiehtaduodjekurssaide, piknik-reaissuide, mánáid musihkkastoahkanbottuide ja álbmotbeaivvi ávvudemiide.

Dáhpáhusat ordnejuvvojit sierra ahkejoavkkuide ja golmma sámegillii. Searvi lea jagi 2013 rájes bajásdoallan davvisámegielat Máttabiegga-giellabeasi. Lassin searvi bearráigeahččá lahtuidis ovdduid sámiide guoskevaš mearrádusdahkamis.

Video almmustahtimis. Video ákkastallamiin.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä