Sápmi |

Pirita Näkkäläjärvi áigu sámástit gielddastivrras ja Anára gielda ordnet dulkoma – sámegielddat ožžon rávvagiid giellalága ollašuhttimis

Anára gielddas lohpidit ordnet dulkoma, go luohttámušolmmoš sámásta čoahkkimis. Gielda lea sádden gažadeami luohttámušolbmuide das, man giela sii áigot čoahkkimiin geavahit. Váldostivrraáirras Pirita Näkkäläjärvi áigu geavahit davvisámegiela gieldda luohttámušdoaimmain.

Pirita Näkkäläjärvi
Anára gieldda ruonáid čanasmeahttun váldostivrraáirras Pirita Näkkäläjärvi lea vuosttaš háve mielde gielddapolitihkas. Govva: Ville Fofonoff

Anára gielda lea čielggadišgoahtán gažademiin, man giela guđege luohttámušolmmoš áigu iežas doaimmas geavahit.

Sámediggi lea gieskat sádden rávvagiid sámeguovllu gielddaide sámegiela geavaheamis gieldda luohttámušdoaimmain. Sámi giellalágas lea ásahuvvon dat, ahte sámeguovllu gielddain sáhttá sámástit gieldda doaibmaorgánain.

Ruonáid čanasmeahttun váldostivrraáirras Pirita Näkkäläjärvi muitala, ahte son áigu sámástit iežas eatnigiela, davvisámegiela, Anára gieldda čoahkkimiin. Gielddaráđđehusa ságadoalli Jari Huotari (kokoomus) lohpidage, ahte dulkon ordnejuvvo, muhto vuohki dasa lea vel čielggadeame vuolde.

Pirita Näkkäläjärvi: lea dehálaš geavahit giellalága vuoigatvuođa sámástit

Pirita Näkkäläjärvi atná hui dehálažžan dan, ahte sámegiella gullo ja oidno váldostivrrasáles. Go sáhka lea maiddái giellaláhkii čállojuvvon vuoigatvuođas, lea Näkkäläjärvi mielas dehálaš geavahit dán vuoigatvuođa.

Sáhka lea maid representašuvnnas, son oaivvilda.

– Dán áiggehan hállojuvvo olu dan representašuvnnas, ahte mat iešguđet olmmošjoavkkut ja gielat ja iešguđetlágán olbmot leat oidnosis servodagas ja medias. Dange dáfus lea hui dehálaš, ahte dál doppe Avvilis, Anára gielddadálus, váldostivrrasáles maid gullo sámegiella, Näkkäläjärvi čilge.

Guldal jearahallamis mo Pirita Näkkäläjärvi oaččui jurdaga das, ahte son geavaha sámegiela Anára gieldda čoahkkimiin. Jietna: Anja Kaarret / Yle

Näkkäläjärvi lea gieldda luohttámušdoaimmaid lassin maiddái Sámedikki áirras. Sámedikkis leatge máŋgii oaidnán, ahte muhtumin lea strategalaš válljen hállat suomagillii. Giela sáhttáge dárbbu mielde maiddái gieldda čoahkkimiin dieđusge molsut, jus háliida deattuhit dihto áššiid guldaleaddjiide.

– Jus háliida, ahte suomagillii ja suomagiel guldaleaddjiide njuolgga boahtá dat, maid háliidat dadjat justa dáid sániiguin ja tearpmaiguin, dalle mii dávjá maid Sámedikkis suomastit, lohká Näkkäläjärvi.

Anár lea njealjigielat gielda, mas virggálaš gielat leat suomagiela lassin anárašgiella, davvisámegiella ja nuortalašgiella. Oaidnit de leš, man olu gieldastivrrasáles gullojit sámegielat, go doaibmabadji álgá čakčat.

Anára gielddas dulkon ordnejuvvo

Anára gielddaráđđehusa ságadoalli Jari Huotari joatká goalmmát baji doaimmastis. Huotari muitala, ahte Anára gielddastivrra ja lávdegottiid lahtuide lea sáddejuvvon gažadeapmi das, man giela sii áigot čoahkkimiin geavahit.

– Jus boahtá oktage vástádus, ahte háliida geavahit sámegiela, de dalle dain orgánain ordnejuvvo dulkon, gos dát olmmoš čoahkkimastá, Huotari čilge.

Anára gielddaráđđehusa ságadoalli Jari Huotari lohpida gieldda ordnet dulkoma čoahkkimiidda Jietna: Sáárá Seipiharju / Yle

Jari Huotari
Anára gielddaráđđehusa ságadoalli Jari Huotarii lea oahpes ášši, ahte sámegielddaid čoahkkimiin geavahit dulkkaid sámegielaid dulkoma dihte. Govva: Ritva Torikka / Yle

Dulkoma ollašuhttin geavadis čielgá maŋŋelabbos, go diehtit dárkilabbot sámegielhálliid meari ja man sámegiela guhtege hállá.

Dulkoma lea vejolaš ollašuhttit báikki alde dahje neahttasáddaga bokte. Huotari dieđuid mielde Anára gieldda čoahkkimiin ii leat ovdal leamaš dulkon, muhto sámeguovllus muđui songe lea čohkkán čoahkkimiin, main sámegielat leat dulkojuvvon.

Huotari mielas lea hui čielggas, ahte sámeguovllu gielddain dulkon ordnejuvvo.

– Dát lea čielga ášši, giellalága mielde dulkoma ferte ordnet, dadjá Huotari.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä