Saame |

Poromiesten ja Metsähallituksen erimielisyydet jatkuvat Inarissa

Muddusjärven paliskunta Inarissa syyttää Metsähallitusta paliskunnan laidunmaiden heikentymisestä ja laidunkierron sekoittamisesta. Poroisännän Osmo Seurujärven mukaan Metsähallitus tulkitsee vuonna 2010 tehtyä paliskuntasopimusta puutteellisesti. Metsähallitus ihmettelee näitä väitteitä.

Govva bigálusain Čivttajogas Muttošjávrri bálgosis.
Kuva Muddusjärven paliskunnan poroerotuksista. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Metsähallituksen ja Muddusjärven paliskunnan erimielisyydet jatkuvat Inarissa.

Metsähallitus ja Inarin metsäpaliskunnat tekivät vuonna 2010 sopimukset, joiden perusteella kunkin paliskunnan määrittelemät tärkeimmät laidunalueet siirrettiin 20 vuodeksi metsätalouskäytön ulkopuolelle.

Metsähallituksen hakkuut Muddusjärven paliskunnan mailla Inarin pohjoisosissa ovat kuitenkin viime aikoina olleet usein esillä mediassa, kun paliskunta on syyttänyt Metsähallitusta muun muassa sopimusrikkomuksesta ja vaatinut sitä pidättäytymään kaikista hakkuista paliskunnan alueella, kunnes mahdolliset rikkomukset on selvitetty. Metsähallitus on puolustautunut kritiikkiin painottamalla, että sopimusta ei ole rikottu.

Tiistaina osapuolet kertoivat päässeensä sopuun Muddusjärven Jäävaarassa tapahtuvista hakkuista. Tänään torstaina Muddusjärvi esitti kuitenkin jälleen tyytymättömyytensä Metsähallituksen toimiin.

"Sopimusalueen ulkopuolella ei voi hakata mielinmäärin"

Muddusjärven paliskunnan poroisännän Osmo Seurujärven mielestä Metsähallitus tulkitsee vuonna 2010 tehtyä sopimusta puutteellisesti.

Seurujärvi huomauttaa tiedotteessaan torstaina, että Metsähallituksen kanssa tehdyn sopimuksen yhteydessä sovittiin menettelytavoista myös rauhoitusalueiden ulkopuolisissa metsissä. Siellä leikataan liian kovalla kädellä, hän sanoo.

– Näilläkin alueilla on noudatettava lainsäädäntöä ja yhteistyömenettelyjä. Tiettyjen metsien rajaaminen määräajaksi hakkuiden ulkopuolelle ei tarkoita sitä, että muualla Metsähallitus voi suorittaa hakkuita vapaasti ilman porotalouden huomioon ottamista, Seurujärvi arvostelee Metsähallituksen toimintaa.

Pertti Heikkuri
Pertti Heikkuri. Kuva: Yle Sápmi
Metsähallituksen Ylä-Lapin metsätalouspäällikkö Pertti Heikkuri kertoo heidän ihmetellään väitteitä liian kovista hakkuista.

Heikkuri lupaa, että asia selvitetään paliskunnan kanssa.

– Me olemme vähän ihmetelleet niitä väitteitä, mutta näitä asioita käydään kohta kohdalta läpi paliskunnan ja meidän välisissä neuvotteluissa tulevaisuudessa, Heikkuri kertoo.

"Hakkuut vaarantavat perinteisen saamelaisen poronhoidon"

Poroisännän Osmo Seurujärven mukaan Metsähallituksen hakkuut ovat heikentäneet paliskunnan laidunmaita ja sekoittaneet porojen laidunkierron.

Hän pelkää tilanteen johtavan lopulta poronhoidon muuttumiseen seudulla.

– Hakkuut ovat heikentäneet porojen laiduntilannetta merkittävästi. Laidunnuspaine on lisääntynyt hakkuilta säästyneillä alueilla, mikä on johtanut laidunten kulumiseen koko paliskunnan alueella. Hakkuut ovat myös sekoittaneet porojen laidunkiertoa paliskunnan sisällä, mikä on vaikeuttanut porojen paimennusta tokkakunnittain.

– Mikäli tämä kehityssuunta jatkuu edelleen, paliskunnan poronhoitajat voivat olla pakotettuja siirtymään yhä enemmän lisäruokintaan ja porojen tarhaamiseen. Tämä vaarantaisi Muddusjärven paliskunnassa perinteisen saamelaisen poronhoidon, katkaisisi saamelaiskulttuurin jatkuvuuden ja heikentäisi ympäristön tilaa merkittävästi, Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi moittii.

Myös ympäristöjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa asiasta. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen tutustui Muddusjärven paliskunnan tilanteeseen alkuviikolla Inarissa.

Paloma Hannonen
Paloma Hannonen. Kuva: Yle Sápmi
Hannonen kertoo ymmärtävänsä poromiesten huolen.

– Se on poronhoidollisesti oleellista aluetta ja ymmärrämme paliskunnan huolen asiasta. Metsän uusiutuminen ja kasvu on niin valtavan hidasta tällä alueella, että tehometsätaloudelle on vaikea löytää perusteita, Hannonen kommentoi näkemäänsä.

"Paliskunnalla ei ole ollut tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta"

Muddusjärven paliskunnan mielestä Metsähallitus on myös tiedottanut hakkuista liian lyhyellä varoitusajalla ja ilman todellista yhteistyötä poromiesten kanssa.

Osmo Seurujärvi
Osmo Seurujärvi. Kuva: Yle Sápmi
– Olemme tyytymättömiä Metsähallituksen menettelytapoihin hakkuiden suunnittelussa ja toteuttamistavoissa. Paliskunnalla ei ole ollut tosiasiallista vaikuttamismahdollisuutta – ja toiminta ei siten ole ollut niin kutsutun paliskuntasopimuksen hengen mukaista.

– Paliskunta on myös pitkään vaatinut Metsähallitusta toimittamaan tiedot suunnitelluista hakkuista vähintään viiden vuoden aikajänteellä ja kokonaisuutena. Metsähallitus ei ole suostunut tähän, vaan toimittaa tietoja hakkuukohde kerrallaan, pahimmillaan kahden viikon varoitusajalla sellaisistakin hakkuukohteista, jotka ovat olleet valmiina jo vuosi aikaisemmin, Seurujärvi ihmettelee.

Vaatii edelleen vahingollisista hakkuista pidättäytymistä

Muddusjärven paliskunta esittää Metsähallitukselle edelleen vaateen pidättäytyä vahinkoa aiheuttavista hakkuista kunnes sopimisrikkomukset ja hakkuiden vaikutukset poronhoitoon on selvitetty.

– Vaadimme myös, että jatkossa neuvotteluissa käsitellään kokonaisvaltaisemmin hakkuiden vaikutuksia poronhoitoon ja että hakkuiden suunnittelussa otetaan paremmin huomioon porotalouden intressit, poroisäntä Osmo Seurujärvi vaatii.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä