Saame |

Poronhoito on miljardibisnes

Tuoreen raportin mukaan poronhoito on Suomessa ja Ruotsissa miljarditeollisuus, joka työllistää yli 15 000 henkilöä. Raportti paljastaa muun muassa sen, että vaikka Ruotsissa on enemmän sekä poroja että poronhoitajia, teurastetaan Suomessa huomattavasti enemmän kuin naapurissa. Ruotsissa on myös puolet suuremmat petovahingot ja puolet pienemmät petokorvaukset kuin Suomessa.

Poronhoito on miljardibisnes Ruotsissa ja Suomessa. Yhteenlaskettu liikevaihto on 1,3 miljardia euroa ja poronhoito työllistää kahdessa maassa yhteensä 15 000 henkilöä.
Poronhoito on miljardibisnes Ruotsissa ja Suomessa. Yhteenlaskettu liikevaihto on 1,3 miljardia euroa ja poronhoito työllistää kahdessa maassa yhteensä 15 000 henkilöä. Kuva: Yle Sápmi

Poronhoito on Suomessa ja Ruotsissa miljardibisnes, paljastaa tuore raportti poronhoidon merkityksestä ja taloudesta.

Raportin mukaan poronhoito tuottaa Suomessa ja Ruotsissa vuosittain noin 1,3 miljardia euroa ja työllistää yli 15 000 henkilöä, joista suurimman osan Pohjois-Suomessa ja Norlannin sisämaassa.

Selvitys on tehty vuosina 2012–2013.

Ruotsissa on enemmän poroja ja poronhoitajia – Suomessa teurastetaan huomattavasti enemmän

Ruotsin ja Suomen poronhoidon vertailu paljastaa, että poronhoitajia on suunnilleen yhtä paljon kummassakin maassa. Ruotsissa poronhoitajia oli vuosina 2012–2013 hivenen enemmän kuin Suomessa. Ruotsissa poronhoitajia oli 4 678, kun Suomessa vastaava luku oli 4 530.

Ruotsissa on huomattavasti enemmän porokarjaa kuin Suomessa. Toissa talvena Ruotsissa oli 248 300 ja Suomessa 191 600 poroa.

Suomessa teurastetaan kuitenkin puolet enemmän poroja kuin Ruotsissa. Suomessa teurastettiin toissa talvena 91 172 (2 031 000 kiloa) ja Ruotsissa 45 562 poroa (1 170 000 kiloa). Suomessa on myös puolet enemmän teurastamoita kuin Suomessa. Tutkimuksen aikaan Suomessa oli 19 ja Ruotsissa kahdeksan teurastamoa.

Poronhoitoalue kattaa reilu puolet Ruotsin pinta-alasta, 53 prosenttia. Suomessa poronhoitoalueen osuus maan pinta-alasta on vain reilu kolmannes, 36 prosenttia.

Ruotsissa suuremmat petovahingot ja pienemmät korvaukset

Petoeläimet tappavat raportin mukaan Ruotsissa arviolta 50 000 poroa vuosittain. Suomessa arvioitu luku on puolet pienempi, 25 000 poroa.

Suomessa poronhoitajat saavat kuitenkin suuremmat petokorvaukset kuin Ruotsissa. Suomessa poronhoitajille maksettiin vuosina 2012–2013 korvausta petojen tappamista poroista vajaa kahdeksan miljoonaa euroa ja Ruotsissa vajaa 5,5 miljoonaa euroa.

Syynä on maiden välinen ero yksittäisten porojen korvaussummassa.

Suomen valtio maksoi vuosina 2012–2013 yhdestä petojen tappamasta porosta poronhoitajalle keskimäärin 315 euroa, kun Ruotsissa vastaava summa oli 115 euroa.

Ruotsissa suurin liikevaihto pyörii poronhoitoyrityksissä, matkailu- ja käsityöalalla sekä kuljetuksessa

Ruotsissa poroteollisuuden vuosittainen liikevaihto on noin 207 miljoonaa euroa.

Suurin liikevaihto pyörii poronhoitoyrityksissä, matkailu- ja käsityöalalla sekä kuljetusyrityksissä. Näiden jälkeen poronhoidosta hyötyvät eniten muun muassa ravintolat ja kaupat, jalostavat yritykset, nahanjalostamot ja teurastamot.

Poronhoito työllistää Ruotsissa noin 5 200 henkilöä. Eniten työllistävät poroyritykset (3 439), turismi ja käsityöala (610), kuljetusyritykset (543), viranomaiset ja kunnat (200), jalostus (185), ja teurastamot (16).

Jokainen poro tuottaa Ruotsissa 654 euroa palkkaa työntekijälle, 436 euroa veroja yhteiskunnalle ja 873 euroa liikevaihtoa yrityksille.

Raportti esitellään keskiviikkona Rovaniemellä

Vuosina 2012-2013 tehdyn selvityksen ovat rahoittaneet Paliskuntain yhdistys, Interreg IV:A Nord, Länsstyrelsen Norrbotten, Pajala Utveckling, Kero Leather AB ja Polarica AB.

Raportin on koonnut ruotsalainen konsultti Bengt Eriksson.

Aloitteen selvityksestä tekivät poronhoidon negatiivisesta kehityksestä huolestuneet jalostavat liha- ja nahkateollisuusyritykset Polarica ja Kero.

Raportissa kiinnitetään huomiota myös Suomen ja Ruotsin petoeläinkysymykseen, poronhoidon ja saamelaisen kulttuurin arvostukseen, poromääriin ja laidunmaihin sekä sukupolvenvaihdoksiin. Näistä asioista kerrotaan enemmän raportin esittelytilaisuudessa, jonka Paliskuntain yhdistys pitää keskiviikkona Rovaniemellä.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä